Harmaa talous ei ole pelkästään yhteiskunnan saamatta jääneitä tuloja. Harmaa talous vääristää kilpailua ja aiheuttaa oikein toimiville yrityksille tappioita esimerkiksi saamatta jääneinä urakoina. Yksilötasolla se näyttäytyy muun muassa kertymättöminä eläkkeinä, epävarmana työllisyytenä ja riippuvuutena vilpillisestä työantajasta.
Halpa hinta voi houkuttaa ammattimaista tilaajaa ja yksittäistä kuluttajaa ummistamaan silmänsä tosiasioilta, jotka olisivat helposti myös etukäteen nähtävissä. Turvallisuus, laatu ja harmaa talous harvoin esiintyvät samalla työmaalla. Kuten Yölinnun taannoin tekemän hitti-iskelmän sanat menevät – sitä saa mitä tilaa – ei niinkään, mitä toivoo tilaavansa ja saavansa epäilyttävän halpaan hintaan.
Rakennusteollisuus RT on ollut pitkään aktiivinen harmaan talouden torjunnassa kehittämällä vapaaehtoispohjalta uusia työkaluja talousrikollisuuden estämiseksi ja esittämällä ehdotuksia uusiksi säädöksiksi lainsäätäjille. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat muun muassa rakennusalan veronumero ja kuukausittainen raportointivelvollisuus yhteisellä työmaalla työskentelevistä henkilöistä ja maksetuista urakkasummista. Nämä lait ovat tulleet Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton yhteisestä esityksestä ja toiveesta.
Tuoreimpana esimerkkinä alan halusta suitsia harmaata taloutta on uudistettu ulkomaalaislaki, jossa meidän esityksestämme rakennusalalle säädettiin telakkateollisuuden ohella muita toimialoja laajempi valvontavelvollisuus työmaalla työskentelevien ulkomaalaisten työnteko-oikeuksien tarkastamisessa.
Eurooppalaista yhteistyötä yli rajojen
Näemme erittäin tärkeänä, että teemme jatkuvalla pohjalla yhteistyötä niin rakennusalan työmarkkinajärjestöjen kuin viranomaisten kanssa, eikä pelkästään suomalaisten kesken. Harmaa talous ei seuraa maiden rajoja, vaan usein samat toimintatavat ja negatiiviset ilmiöt siirtyvät jollain aikavälillä maasta toiseen.
Liikkuva työvoima ja pitkät urakkaketjut altistavat myös harmaan talouden lieveilmiöille. Siksi on tärkeää jakaa tietoa avoimesti oppien samalla toisten kokemuksista. Jakamalla tietoa ilmiöistä ja omista kokemuksistamme voimme paremmin tunnistaa sen, mihin alan toimijoiden ja viranomaisten tulisi varautua jatkossa ja paremmin. Onkin suorastaan välttämätöntä, että tätä arvokasta tietojenvaihtoa tehdään säännöllisesti.
Rakennusteollisuus on ollut aktiivinen niin Itämeren maiden yhteistyössä kuin Euroopan Unionin tasolla erilaisissa hankkeissa, joilla on yhtymäkohtia harmaaseen talouteen ja sen torjuntaan. Rakennusurakoitsijoiden eurooppalaisen etujärjestön FIEC:n säännöllisten tapaamisten lisäksi Euroopan tasolla käytävät työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen väliset sosiaaliset dialogit asiaan liittyen ovat tehokas tapa jakaa tietoa ja parhaita käytäntöjä edellä mainituista asioista. Kansalliset käytännöt harmaan talouden torjumiseksi vaihtelevat, hyvistä käytännöistä voi saa mallia oman maan toimien kehittämiseen.
Lähetettyjen työntekijöiden asemaa koskevat, komission rahoittamat Eurodetachement-hankkeet ovat olleet arvokkaita projekteja ymmärryksen lisäämiseksi. Samoin Euroopan työviranomaisen (ELA) ylläpitämä undeclared work -foorumi on koronakriisin jälkeen mahdollistanut säännönmukaiset eri maiden edustajien tapaamiset. Rakennusalalla yleisesti käytössä oleva kuvallinen henkilötunniste Valtti-kortti ja harmaan talouden torjuntaan säädetty lainsäädäntö kiinnostavat kollegoitamme ja muiden maiden viranomaisia EU- tasolla. Meillä onkin ollut mahdollisuus Rakennusliiton kanssa esittää Suomessa käytössä olevia ratkaisuja ELA:n undeclared work –foorumin ja sen ohjelman eri hankkeiden yhteydessä.
Tiedonkulku kompastuu vanhoihin tietojärjestelmiin
Viranomaisten järjestelmien tulisi digitalisoituneessa toimintaympäristössä mahdollistaa nykyistä paremmin tietojen jakaminen sähköisessä muodossa, eikä pelkästään viranomaisten välillä. Tiedon vapaan liikkuvuuden tulisi toteutua myös käytännön tasolla, koska se mahdollistaa entistä tehokkaampien harmaan talouden torjuntavälineiden kehittämisen ja käytön.
Valitettavasti tällä hetkellä tiedonsiirron esteenä ovat vanhat kansalliset tietojärjestelmät, ei tietosuojalainsäädäntö. Siksi toivomme, että tiedonvaihdon esteiden purkaminen otettaisiin vakavasti, jotta harmaan talouden toimijoiden pelikenttä saadaan mahdollisimman vaikeaksi. Viranomaisilla tulee olla ajanmukaiset toimivaltuudet ja työkalut tiedonvaihtoon, mikä tukee tätä työtä.
Kirjoitus liittyy 17. 10. lanseerattuun Euroopan työviranomaisen ELAn ”EU 4 fair construction” -kampanjaan, jonka erityisteemana ovat lähetetyt työntekijät rakennusalalla. Kampanjan tavoitteena on tiedottaa työnantajille ja työntekijöille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Lisäksi järjestetään ensimmäinen ELA-avusteinen yhteistarkastus, jossa Etelä-Suomen työterveysjaosto tarkastaa yhdessä verohallinnon ja Eläkelaitoksen kanssa rakennustyömaita, joilla on lähetetty työntekijöitä Virosta.
Kirjoitus on julkaistu myös harmaan talouden torjuntaa tekevien viranomaisten ylläpitämällä Harmaa talous & talousrikollisuus -sivustolla.
Ville Wartiovaara
Vastaava juristi
ville.wartiovaara@rt.fi +358 40 564 7939Talonrakennusteollisuus ry, Uusimaa
Kirjoita kommentti