Maankäyttö ja kaavoitus

Kaupunkien maankäytöllä on merkittävä vaikutus sekä elinkeinoelämän tuottavuuteen että työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen. Maankäytöllä on mahdollisuus määritellä kaupunkien tulevaisuuden elinvoimaa, kuinka kaupunki kasvaa ja kehittyy. Sujuva kaavoitus mahdollistaa investoinnit ja kestävän kasvun, kun hankkeita saadaan jouhevasti liikkeelle.

Tavoitteemme

Kaavoitus- ja lupaprosesseja on sujuvoitettava. Prosessien on oltava ennakoitavia ja läpinäkyviä. Vähennetään kaavatasojen päällekkäisyyksiä ja luodaan kaavoitukseen aito yhden luukun periaate. Digitalisaation suomat mahdollisuudet on otettava täysimääräisesti käyttöön.
Kaavan valmisteluvaiheessa panostetaan ennakoivaan osallistamiseen ja vähennetään kaavavalituksia. Asemakaavan osalta valitusoikeus tulee rajata vain niihin, joiden oikeutta asia koskee. Ennakoitavuuden lisäämiseksi tulee valitusoikeuden ehtona pitäisi olla muistutuksen tekeminen kaavan kuulemisvaiheessa.
Haetaan kunnan maankäytön ja kaavoituksen tueksi uusia toteuttamistapoja. Kirjataan alueidenkäyttölakiin maanomistajan aloiteoikeus sekä prosessi kumppanuus- ja sopimuskaavoituksesta. Yksityisen toimijan ja kunnan yhteistyö lisää kaavoitusresursseja, tuottavuutta sekä nopeuttaa kaavoitusprosesseja
Kaavoitetaan tarpeeksi ja huolehditaan tonttimaan riittävyydestä, jotta vuotuinen asuntotuotantotarve voidaan täyttää. Ennustettu väestönkasvu ja Suomen pitäminen kasvu-uralla edellyttävät VTT:n mukaan vähintään 35 000 asunnon rakentamista vuosittain. Ilman riittävää ja oikeanlaista asuntotarjontaa työvoima ei liiku ja alueellinen eriarvoisuus lisääntyy. Lue lisää VTT:n Asuntotuotantotarve 2020-2024 -selvityksestä.
Säilytetään ennallaan MAL-sopimusten rooli valtion ja suurten kaupunkiseutujen. Kehitetään MAL-sopimuksista valtion ja suurten kaupunkiseutujen yhteinen kasvuvisio, joissa kaupungit velvoitetaan tehokkaampaan maankäyttöön ja valtio investoimaan kaupunkiseutujen sisäisiin ja niiden välisiin liikenneyhteyksiin.

Kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvoittaminen

Kaavaprosessit ovat pitkäkestoisia sekä monivaiheisia. Niiden kestoa on usein mahdoton arvioida, mikä aiheuttaa suuria haasteita rakennushankkeissa. Rakennusten liian yksityiskohtainen sääntely hidastaa kaavaprosessia johtaa poikkeuslupiin ja viivästyksiin sekä nostaa rakentamisen kustannuksia. Kaavojen tulisikin määritellä vain maankäytöllisiä tai kaupunkikuvallisia tavoitteita, ei keinoja niiden saavuttamiseen. Kestämätöntä on, että täydennysrakentamisen tarve kaupungeissa kasvaa jatkuvasti, mutta niiden lupaprosessit ovat usein työläämpiä ja valitusriski suuri.

Lue RT:n ja RAKLIn selvitys kuntien elinkeinoasioista vastaavien viranhaltijoiden ja johtavien poliitikkojen näkemyksistä kaavoituksesta ja sen tulevaisuudesta (pdf)

Kaavavalitukset hankkeiden jarruna

Yksi kaavaprosessia merkittävästi haittaavista seikoista on kaavoista tehdyt valitukset ja niistä aiheutuneet viiveet. Valituksen viivästyttävät usein yhteiskunnallisesti merkittäviä rakennushankkeita ja aiheuttavat monenlaisia haittoja kuntalaisille, paikalliselle elinkeinoelämälle, kunnan elinvoimalle sekä rakennuttajille. Kaavavalituksien vähentämiseksi tulisi panostaa osallistavaan suunnitteluun, lisätä hallinto-oikeuksien resursseja sekä rajata valitusoikeutta tietyin osin.

Lue Keskustelupaperi kaavoitus- ja valitusjärjestelmän tulevaisuudesta (pdf)

Alueidenkäyttölain uudistus

Tällä vaalikaudella on tehtävä alueidenkäyttölain uudistus ja saattaa loppuun maankäyttö- ja rakennuslainuudistus, joka jäi puolitiehen edellisellä vaalikaudella. Alueidenkäyttölain uudistuksen johtavana tavoitteena tulee olla aiempaa yksinkertaisempi, sujuvampi ja asiakaslähtöisempi kaavoitus, jonka avulla vahvistetaan talouden kasvua ja kansantalouden kantokykyä, sekä mahdollistetaan puhtaan siirtymän edellyttämät investoinnit.