Rakennusalan digisanasto
Rakennusalan digisanastosta löydät aiheeseen liittyvät termit ja lyhenteet sekä niiden selitteet. Löydät digisanaston pdf-tiedostona sivun lopusta. Tiedostossa on myös sanaston lähteet.
Digisanasto aakkosittain
A (esim. AI, AIR, Anturi)
+| AI, Tekoäly | Tekoäly (engl. Artificial intelligence, AI) on tietojenkäsittelytieteen osa-alue, jonka tarkoituksena on kehittää tietojenkäsittelyjärjestelmiä, jotka suorittavat normaalisti ihmisen älykkyyteen liittyviä toimintoja, kuten päättelyä, oppimista ja itsensä parantamista. [1] |
| AIR | AIR omaisuuskohteen informaatiovaatimukset AIR (engl. asset information requirements) kuvaa informaatiovaatimukset suhteessa omaisuuskohteen käyttöön. Omaisuuskohteen informaatiovaatimuksissa (AIR) esitetään omaisuuskohteen informaation tuottamiseen tarvittavat liikkeenjohdolliset, kaupalliset ja tekniset näkökohdat. [2] |
| AIM Omaisuuskohteen käyttövaiheeseen liittyvä informaatiomalli | AIM (engl. Asset information model) on jäsennelty tietoarkisto, jota käytetään päätöksenteossa rakennetun ympäristön kohteissa koko niiden elinkaaren aikana. Omaisuuskohteen informaatiomalli (AIM) voi sisältää esim, laiterekistereitä, kumulatiivisia kunnossapitokustannuksia, tallennettuja tietoja asennus- ja kunnossapitopäivämääristä, omaisuuden omistamisen yksityiskohtia ja muita yksityiskohtia, joiden toimeksiantaja katsoo olevan arvokkaita ja joita haluaa hallittavan järjestelmällisesti. [2] |
| Alkuperäisformaatti | Alkuperäisformaatti on mallinnusohjelman oma tallennusformaatti. Rakennusalan julkaisuissa käytetään tälle synonyyminä käsitteitä natiivimalli tai natiiviformaatti. [3] [4] |
| Alfanumeerinen koodi | Alfanumeerinen (engl. alphanumeric) koodi (myös. Aakkosnmumeerinen koodi), tarkoittaa aakkosista (a-z) ja numeroista (o-9) koostuva koodi, jossa hyödynnetään välimerkkejä. [5] [6] |
| Anturi | Anturi on laite, joka reagoi fyysiseen ärsykkeeseen kuten lämpö, valo, ääni, paine, vetovoimaan tai liikkeeseen ja välittää sen arvon eteen päin. Antureita hyödynnetään esimerkiksi erilaisissa IoT- ratkaisuissa. [7] |
| Arvoketju | Arvoketju (engl. value chain) tarkoittaa tuotteen tai palvelun vaiheittaista jalostumista valmiiksi tuotteeksi niin, että jokainen vaihe nostaa lopputuotteen arvoa. [8] |
| ATO | Asiakasohjautuva kokoonpano (engl. Assembly-to-order) on valmistusstrategia, jota käytetään usein teollisuudessa, jossa on paljon erilaisia vaihtoehtoja tai konfiguraatioita tuotteelle. Tässä valmistusstrategiassa tuotevalmistaja tuottaa varastoiduista vakiokomponenteista erilaisia tuotevariaatioita asiakastarpeiden mukaisesti. Nämä osat on tyypillisesti suunniteltu sopimaan yhteen erilaisissa kokoonpanoissa, jolloin yritys voi tarjota asiakkaille valikoiman tuotevaihtoehtoja ja samalla minimoida yksilöllisen valmistuksen tarpeen. Tyypillisiä ATO-tuotteita ovat esim. ikkunat sekä keittiökalusteet. Tässä tuotannonohjausmuodossa varastoon sitoutuu pääomaa, koska standardikomponentteja tarvitaan paljon. ATO:n ideana on tasapainottaa massatuotannon edut ja räätälöidyn tuotannon joustavuus. ATO- tuotteiden valmistusjärjestelmässä ei ole puskuria valmiille varastolle, ja toimitusaika riippuu varaston osakokoonpanovaraston saatavuudesta. [9] [10] |
| Attribuutti | Attribuutit (engl. Attribute) kuvaavat objektien ominaisuuksia. Tämä voi olla esimerkiksi tietomallissa rakenneosaan liittyvä yksittäinen tieto tai tätä kuvaava ominaisuus; esimerkiksi nimi, sijainti, materiaali, valmistaja, versionumero ja kustannus. [11] |
| Avoin data | Avoin data (engl. open data) tarkoittaa dataa, joka on tarjolla ja näkyvissä muille ja jota kuka tahansa saa vapaasti käyttää, kierrättää, julkaista uudelleen ja levittää edelleen. [13] |
| Avoin toimintaympäristö | ASovellus, johon riippumattomat osapuolet voivat vapaasti osallistua ja jossa kahdenväliset järjestelyt eivät ole tarpeen. (kts. suljettu toimintaympäristö). [5] [9] |
B (esim. Big data, BIM, Bitti)
+| BCF | BCF (engl. BIM Collaboration Format) on standardi, jolla vaihdetaan tietoja IFC-tietokokonaisuuden sisällöstä. Tietoja voidaan vaihtaa ZIP-tiedostossa (xml) tai API:n kautta (JSON). [14] |
| Big Data | Big Data -käsitteellä (suom. suuraineisto tai massadata) tarkoitetaan laajoja tietokokonaisuuksia – ensisijaisesti datan määrän, monimuotoisuuden, nopeuden ja vaihtelevuuden osalta – jotka edellyttävät skaalautuvaa teknologiaa tehokasta varastointia, käsittelyä, hallintaa ja analysointia varten. Big Data on useimmiten rakenteetonta (strukturoimaton data, kuten teksti-, kuva-, video-, ja äänidata). [15] |
| BIM, tietomallinnus, Rakennusten tietomallintaminen | Rakentamisen tietomallinnuksella (engl. building Information modelling) tarkoitetaan rakennetun ympäristön omaisuuskohteen yhteisen digitaalisen esityksen käyttöä suunnittelun, rakentamisen ja käytön helpottamiseksi, jotta päätöksenteolle saadaan luotettava perusta HUOM. Rakennettuja omaisuuskohteita ovat mm. rakennukset, sillat, tiet ja tuotantolaitokset. [2] |
| Bitti | Bitti (engl. binary digit, bit) on informaatioteoriassa informaation määrän mitta ja tietotekniikassa tiedon tai tietovuon pienin käsiteltävä osa. Sähköisen tiedon pienin yksikkö on bitti (b), yksi merkki, joka voi saada arvon 1 tai 0. [5] [6] |
| Bittitavu | Tavu (engl. byte) on tietotekniikassa käytettävä mittayksikkö sellaiselle tallennuskapasiteetille, joka on riippumaton tallennetun datan tyypistä. Bitin jälkeen seuraavaksi pienin yksikkö on tavu (t), joka on kahdeksan bittiä, eli esimerkiksi merkkijono 00010101. [5] [6] |
| BOM | BOM Tuoteosaluettelo (engl. Bill of Materials; BOM) tarkoittaa dokumentoitua muodollista ja hierarkkista taulukointia tuotteen valmistamiseen tarvittavista fyysisistä kokoonpanoista, osakokoonpanoista ja komponenteista. [16] |
| E-BOM | E-BOM Valmistavan teollisuuden suunnittelunimikkeiden osaluettelo (engl. Engineering Bill of Materials). [17] |
| M-BOM | M-BOM Valmistavan teollisuuden ostonimikkeiden osaluettelo (engl. Manufacturing Bill of Materials). [17] |
| BI | BI liiketoimintatiedon hallinta (engl. Business Intelligence, BI) tarkoittaa prosessuaalista ja teknistä infrastruktuuria, joka kerää, tallentaa ja analysoi yrityksen toiminnan tuottamaa tietoa. Microsoft Power BI on yksi suosituista BI-ohjelmistoista, jota yritykset käyttävät tietojen analysointiin ja raportointiin. [18] |
C-D (esim. CDE, Data, Digitaalinen kaksonen)
+| CDE | Rakennushankkeen yhteinen tietoympäristö CDE (engl. Common Data Environment) on sovittu informaation lähde minkä tahansa projektin tai omaisuuskohteen jokaisen informaatiokoosteen keräämiseksi, hallitsemiseksi ja levittämiseksi hallinnoidun prosessin kautta. HUOM. Yhteisen tietoympäristön työnkulku kuvaa käytettävät prosessit ja yhteisen tietoympäristön (CDE) sovellus voi tarjota näitä prosesseja tukevaa teknologiaa. [2] |
| Data | Datalla tarkoitetaan informaation uudelleen tulkittavissa olevaa esitystapaa virallistetulla tavalla, joka soveltuu viestintään, tulkintaan tai käsittelyyn. [13] |
| Data- analytiikka | Data-analytiikka (engl. Data analytics) on prosessi, jossa analysoidaan, kerätään, järjestetään ja tallennetaan raakadataa liiketoiminnan kannalta merkityksellisten havaintojen saamiseksi. [19] |
| Data-analyysi | Data-analyysillä (engl. Data analysis) tarkoitetaan datan elinkaaren vaihetta, joka käsittää tekniikat, joita käytetään analyytikon tavoitteiden saavuttamiseen eli informatiivisen tiedon tuottamiseen organisoidusta datasta. [20] |
| De-facto standardi | Käytännön standardin aseman saavuttanut menetelmä tms., jota ei ole standardoitu virallisessa standardointiorganisaatiossa. |
| Digitaalinen identiteetti | Identiteetti, joka muodostuu digitaalisista yksilöintitiedoista. Digitaalisen identiteetin avulla yritys (tai muu toimija tai objekti) voidaan tunnistaa luotettavasti ja yritys voi toimia täysipainoisesti jakaen verkossa itseään koskevia vahvistettuja tietoja. [21] |
| Digitaalinen kaksonen | Digitaalinen kaksonen (engl. Digital twin) on fyysistä kokonaisuutta vastaava digitaalinen versio, joka sisältää käyttötapauksen puitteissa kaiken olennaisen tiedon fyysisestä paristaan (hyödyntäen Tekoälyä, koneoppimista, IoT teknologiaa dynaamiseen tiedonkeruuseen ja reaaliaikaiseen tiedonvaihtoon). [22] |
| Digitalisaatio | Digitalisaatiolla (engl. digital transformation) tarkoitetaan toimintakulttuurin systeemistä muutosta, jossa digitaaliteknologiat (mm. big data, lohkoketju, pilvilaskenta, esineiden internet, tekoäly, analytiikka, kognitiiviset ratkaisut jne.) lisääntyvät arjen kaikissa eri toiminnoissa tehostaen toimintaa, joka perustuu data analytiikkaan. [23] |
| Digitointi | Digitoinnilla (engl. digitization) tarkoitetaan prosessia, jossa muunnetaan analogisia materiaaleja digitaaliseen (tietoteknisesti käsiteltävään) muotoon. [13] |
| DTO | Asiakasohjautuvan tuotekehityksen (engl. Design to Order) mukaisen tuotantomenetelmän tuotteet ovat ETO-tuotteiden tavoin asiakasräätälöityjä projektituotteita, jotka suunnitellaan ja valmistetaan projektikohtaisen tilauksen perusteella.Poikkeuksena ETO-tuotteisiin DTO-tuotteiden toimitukseen sisältyy tuotekehitys, minkä vuoksi niiden toimitusajat ovat pitkiä.Rakennusalalla DTO-tuotantomenetelmän mukaiset tuotteet ja toimitusketjut ovat harvinaisia, vaikka rakennusprosessia voidaankin pitää asiakasohjautuvana tuotekehityksenä. [9] [10] |
E-F (esim. EPC, ERP, ETIM, Formaatti)
+| EDI | EDI (engl. electronic data interchange) tarkoittaa standardoitua tekniikkaa, jota käytetään organisaatioiden välisten tietojärjestelmien kommunikointiin. EDI yhdistetään yleensä EDIFACT-sanomaformaattiin. Suurin osa esimerkiksi kaupan, tukkukaupan, teollisuuden ja kuljetusalan sanomista onkin EDIFACT-standardin mukaisia sanomia. [21] [6] |
| EIR | EIR eli Informaation vaihdon vaatimukset (engl. exchange Information requirements, EIR) tarkoittaa informaatiovaatimuksia suhteessa toimeksiantoon. |
| EPC | EPC (engl. Electronic Product Code) on GS1:n standardi RFID:lle. Sillä yksilöidään esimerkiksi logistiset yksiköt, sijainnit ja muut toimitusketjun tiedot RFID-teknologiaan soveltuviksi. EPC:tä voidaan käyttää eri yhteyksissä, esimerkiksi binäärimuodossa RFID-tunnisteisiin koodattuna tai tekstimuodossa tietojen jakamiseksi yritysten järjestelmien välillä. [24] |
| EPICS | EPICS (engl. Electronic Product Code Information Services) on GS1-standardi, joka on suunniteltu helpottamaan tapahtumatietojen luomista, tallentamista ja jakamista organisaatioiden välillä koko toimitusketjussa. EPCIS tarjoaa yhtenäisen tietorakenteen ja formaatin tapahtumien kuvaamiseen, mikä mahdollistaa tuotteiden ja omaisuuden tilan, sijainnin, liikkeiden ja alkuperän seuraamisen. [25] |
| ERP | ERP-järjestelmä (engl. enterprise resource planning) eli toiminnanohjausjärjestelmä on yrityksen tietojärjestelmä, joka integroi eri toimintoja, esimerkiksi tuotantoa, jakelua, varastonhallintaa, laskutusta ja kirjanpitoa. [26] |
| ETIM-standardi | ETIM (engl. European Technical Information Model) on kansainvälinen de facto teollisuusstandardi, joka määrittelee sen, miten sähkö-, LVI- ja rakennusalan tuotteiden tekniset ominaisuudet tulee ilmoittaa ja välittää koko toimitusketjussa yhdenmukaisella tavalla. ETIM International hallinnoi ja kehittää jäsenistönsä kautta rakennus-, lvi- ja sähköalan teknisten tuotteiden yhtenäistä ja kielestä riippumatonta tuoteluokittelua. ETIM ei ole tuotetietokanta tai ohjelmisto vaan looginen malli tuotteiden jaottelemiseksi erilaisiin tuoteluokkiin sekä listaus eri tuoteluokkien tärkeimmistä teknisistä ominaisuuksista. [27] |
| ETO | ETO eli Asiakasohjautuva tuotesuunnittelu (engl. Engineer-to-order) -tuotantomenetelmän lähtökohtana ovat asiakaskohtaiset kustomoidut tuotteet, jotka suunnitellaan ja valmistetaan asiakasmääritelmien mukaan vastaamaan heidän erityistarpeitaan. ETO-toimitusketjussa asiakastilauksen kytkentäpiste sijaitsee tuotteen suunnitteluvaiheessa. Siksi kaikki prosessit liittyvät yksittäisten asiakkaiden vaatimuksiin. ETO-tuotantomenetelmän tuotteilla on tyypillisesti pitkät toimitusajat ja korkeat tuotantokustannukset. Lisäksi tuotteiden ja prosessien suuri vaihtelu, monimutkaisuus sekä pienet tuotantomäärät ovat ominaista ETO-tuotantoympäristölle, sillä jokaisessa uudessa tilauksessa on kyse asiakasmääritelmiin perustuvasta tuotesuunnittelusta. Tämän vuoksi ETO-tuotteet vaativat korkeatasoista insinööri-, suunnittelu- ja tuotanto-osaamista, sekä aktiivista tiedonvaihtoa eri osapuolten välillä. [9] [10] |
| Formaatti | Formaatti on datan esitysmuoto jonkin määritellyn enkoodaustavan mukaisesti. [11] |
G (esim. GDPR, GS1-standardit, GTIN)
+| GDPR | EU:n tietosuoja-asetus eli GDPR (engl. General Data Protection Regulation) säätää kansalaisten oikeuksista tietosuojaan ja omien henkilötietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Suomen tietosuojalaki täsmentää ja täydentää tietosuoja-asetusta. [28] |
| GS1 Digital link | GS1 Digital Link määrittää, miten GS1:n viivakoodit ohjataan eri verkkolinkkeihin standardoidulla tavalla. Se on esimerkiksi GS1 2Dkoodin taustalla oleva standardi, joka mahdollistaa yhteydet sekä toimitusketjun tunnisteisiin että kuluttajaviestinnän sisältöihin. Kun tuotteessa on EAN-, QR-, NFC-koodi tai GS1 DataMatrix, ohjataan se GS1 Digital Linkin avulla eri url-osoitteisiin ja GS1:n toimitusketjun tunnisteisiin. Tuotemerkin omistaja määrittää, minne kyseinen koodi ohjaa. [25] |
| GS1-Standardit | GS1 standardijärjestelmä (engl. global standard one) perustuu tiedon (mm. asioiden, tavaroiden, paikkojen ja henkilöiden) -yksilöintiin, näiden fyysiseen tunnistamiseen, sekä -jakamiseen digitaalisessa muodossa toimitusketjun eri toimijoiden välillä. [29] |
| CPID-komponentti- tai osatunniste | CPID (engl. Component/Part Identifier) on GTIN-koodia vastaava GS1:n tuoteyksilöintistandardi ostajalähtöisen yksilöinnin tarpeisiin rajoittumatta kuitenkaan GTIN-standardin tapaan tuotevalmistajien määrittämääntuoteyksilöintiin. CPID tunnistetta käytetään, kun valmistajat kokoavat eri yritysten valmistamia osia ja komponentteja lopputuotteiksi. CPID-tunnuksen käyttö on rajoitettu osapuolten keskinäisellä sopimuksella. Se ei ole avoin toimitusketjun standardi, koska tunnuksen todellinen rakenne riippuu valmistajien ja niiden toimittajien välisistä kauppasuhteista. [30] |
| GDTI | Dokumentin tunniste GDTI (engl. Global Document Type Identifier) on GS1:n yksilöinnin standardi, jota käytetään yksilöimään erilaisia dokumenttityyppejä, kuten laskuja tai kuljetusasiakirjoja. [31] |
| GIAI | Käyttöomaisuuden tunniste GIAI (engl. Global Individual Asset Identifier) on GS1:n yksilöinnin standardi, jota käytetään käyttöomaisuuden (esim. sähkömittareiden) yksilöintiin. [31] |
| GINC | Logistisen kuljetusvaiheen tunniste GINC (engl. Global Identification Number for Consignment) on GS1:n yksilöinnin standardi, jota käytetään (saman kuljetusasiakirjan alle kootun kuljetuksen tunnistamiseen) yksilöimään yhden tai useamman logistisen yksikön muodostaman lähetyksen, joka on tarkoitettu kuljetettavaksi yhdessä. [31] |
| GLN | Sijainti- ja osapuolitunniste GLN (engl. Global Location Number) on GS1:n yksilöinnin standardi, jolla voidaan yksilöidä yritys, sen sisäisiä toimintoja tai toimipisteitä. Sähköisen kaupan sanomissa käytetään GLN:ää yksilöimään liiketapahtuman osapuolia esim. tilaamisen, toimittamisen, laskuttamisen ja sanomavälityksen tarpeisiin. GLN tunnuksen kautta varmistetaan, että verkkolaskut ja muut sähköiset asiakirjat saapuvat oikealle vastaanottajalle yritysverkoissa. [31] |
| GRAI | Kiertävän kuormankantajan tunniste GRAI (engl. Global Returnable Asset Identifier) on GS1:n yksilöinnin standardi kiertävien kuormankantajien (palautettavat kuormalavat, laatikot, rullakot yms.) yksilöintiin. [31] |
| GSIN | Logistisen toimituksen tunniste GSIN (engl. Global Shipment Identification Number) on GS1:n yksilöinnin standardi, jota käytetään tunnistamaan samaan toimitukseen kuuluvat logistiset yksiköt. Se tarkoittaa, että logististen yksiköiden muodostama toimitus dokumentoidaan samalle lähetysasiakirjalle ja/tai konossementille saman GSIN-yksilöintitunnuksen alle. GSIN-tunnisteen avulla on mahdollista seurata ja jäljittää logistiset yksiköt kuljetusketjussa rahdinlähettäjältä vastaanottajalle. Ketjun osapuolet voivat hyödyntää samaa GSIN-tunnistetta tiedonkulussa eri osapuolten välillä, kuten kuljetuksen ohjeistuksen tai tilanteen viestimisessä. Tunnistetta voidaan käyttää esimerkiksi EDI-sanomissa toimituksen viitenumerona. [31] |
| GSRN | Palvelusuhteen tunniste GSRN (engl. Global Service Relation Number) on GS1:n yksilöinnin standardi, jota käytetään antamaan palvelun asiakas-, liike- tai käyttäjäsuhteille yksilöllinen tunniste. Palvelusuhteen tunnisteen avulla voidaan tunnistaa sekä palvelun vastaanottaja sekä palvelun tarjoaja, ja usein nämä rekisteröidään samanaikaisesti, esimerkiksi kun tavarantoimittaja toimittaa asiakkaalle tuotteen. Palvelusuhteen osapuoli voi olla joko henkilö tai yritys. GSRN tunnus voidaan koodata viivakoodiin tai EPC/RFID-tunnisteeseen, esimerkiksi henkilökorttiin tai sähkömittariin. [31] |
| GMN | Tuotemallin tunniste GMN (engl. Global Model Number) on GS1:n yksilöinnin standardi, jonka käyttökohteena laskentaryhmän / tuotetyyppien / tuotteen mallin yksilöinti. [31] |
| GTIN | Tuoteartikkelin yksilöintitunnus GTIN (engl. Global Trade Item Number) on GS1:n yksilöintitunnus, jolla voidaan yksilöidä myyntiartikkeleita (raaka-aineita, tuotteita tai pakkauksia) kauppanimiketasolla. Rakennusteollisuus käyttää GTIN-tunnusta yksilöllisten tuotteiden dokumentointiin ja tunnistamiseen sisäisissä ja ulkoisissa tietokannoissa. [31] |
| SGTIN | SGTIN-tunnus (engl. Serialized Global Trade Item Number) on GTIN-tunnuksen lisäosa, jonka avulla voidaan yksilöidä saman tuotteen eri yksiköt. GTIN-numero ei itsessään tarjoa tuotteen jokaisen yksikön yksilöllistä tunnistamista, koska se ei yksilöi fyysisen esineen jokaista yksikköä. GTIN-tunnuksella yksilöidään tietty ryhmä identtisiä tuotteita, kun taas SGTIN-tunnuksella yksilöidään identtisten tuotteiden jokainen yksikkö sarjanumeroiden avulla. Esimerkiksi valaisimella on GTIN-tunnus, ja kahden samanlaisen valaisimen erottamiseksi toisistaan niillä on oltava oma SGTIN-tunnuksensa. [32] |
| SSCC | Sarjatoimitusyksikkökoodi SSCC (engl. Serial Shipping Container Code) on GS1:n yksilöintitunnus logististen yksiköiden, kuten lavojen ja kuljetuspakkausten tunnistamiseen. [31] |
| GUID-tunniste | GUID on (engl. Globally Unique IDentifier) mallinnusohjelman antama kullekin osalle yksilöllinen tunniste. GUID-tunnisteen avulla sama osa voidaan tunnistaa eri malleista ja näin osaan sidottu tieto säilyy mallin päivityksen yhteydessä tai tieto saadaan siirtymään mallista toiseen. Kun elementille on annettu säilytettävää tietoa, esim. asennus päivämäärä, on GUID-tunnisteet pyrittävä säilyttämään muokkaamalla jo luotuja rakennusosia niiden tuhoamisen ja uuden osan luomisen sijaan. GUID-tunnukset muodostuvat 128 bitin satunnaisnumerosarjasta, jotka esitetään yleensä 32na heksadesimaalilukuina yhdysmerkein ryhmiteltynä. GUID-tunnuksissa käytetään numeroita 0-9 ja kirjaimia A-F. [33] |
H-I (esim. Hankintasanoma, IDM, IoT)
+| Hankintasanoma | Hankintasanoma on kaupankäyntiin liittyvä sanoma, joka on rakenteellisessa ja koneellisesti käsiteltävässä muodossa. Yleisesti rakennusalalla käytetty vakioitu toimitusketjun sähköisen tiedonsiirron menetelmä on ns. verkkolasku, jossa toimittajan järjestelmästä välitetään määrämuotoinen sähköinen sanoma (lasku) suoraan asiakkaan järjestelmään. Rakennustoimialan kannalta tärkeitä sanomamäärittelyjä verkkolaskun lisäksi on olemassa myös toimitusten ohjaukseen esim. tilauksille, tilausvahvistuksille sekä toimituksille (sähköinen rahtikirja). [21] |
| IDM | IDM (engl. information delivery manual) on SFS-EN ISO 29481-1 standardin mukainen menettely, jolla kuvataan informaatiotuotannon prosessi(t) ja sisältö vaatimukset tiettyyn käyttötarkoitukseen tuotettavalle informaatiolle. IDM määrittely jakautuu kolmeen osioon: käyttötapaus, prosessit ja tiedonvaihdon vaatimukset (engl. Use Case, Process Definition, *Exchange Requirement). [34] |
| IFC | IFC (engl. Industry Foundation Classes) on rakennusalan kansainvälinen standardi (EN ISO 16739) oliopohjaisen talo- tai infrarakenteen tiedon semanttiseen määrittelyyn, jäsentämiseen ja siirtoon tietokonejärjestelmästä toiseen. Toisin sanoen IFC on standardi, joka määrittelee, miten fyysisiä rakennusosia vastaavat tietokomponentit tulee kuvata. Tätä avoimen standardin mukaista tietomuotoa hyödynnetään laajasti ohjelmistojen välisessä tiedonvaihdossa suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon. [22] |
| ifcQL
ifcOWL ifcXML ifcJSON ifcSPFF |
ifcQL Standardikyselykieli IFC-tietueiden suodattamiseen (engl. Industry Foundation Classes Query Language). [14]
ifcOWL IFC:n OWL-ontologia. [14] ifcXML XML-muotoinen IFC-tietoaineisto. [14] ifcJSON JSON-muotoinen IFC-tietoaineisto. [14] [35] ifcSPFF STEP-muotoinen IFC-tietoaineisto. [14] [35] |
| Informaatio | Termillä ”informaatio” (engl. Information) on perinteisesti viitattu jonkin rakenteen, viestin, merkin tai koodin semanttiseen sisältöön, informaatiosisältöön, joka voidaan tulkita, purkaa tai tehdä jotenkin muuten ilmeneväksi, jos tähän käsittelyyn on saatavilla oikeanlainen menetelmä. Toisin sanoen informaatiolla tarkoitetaan uudelleen tulkittavissa olevaa sovitun muotoista esitystapaa, joka sopii tiedonsiirtoon, viestintään, tulkintaan tai käsittelyyn. Informaatiota voi käsitellä ihminen tai sitä voidaan käsitellä automaattisin menetelmin. [36] [2] |
| Informaatiomalli | Informaatiomalli (engl. information model) on nimetty pysyvä joukko informaatiota, joka on noudettavissa tiedoston, järjestelmän tai sovelluksen tallennushierarkiasta. [2] informaation vaihto Informaation vaihto toimenpiteet informaatiovaatimuksen tai sen osan täyttämiseksi. [2] |
| Informaatioteknologia (IT) | Informaatioteknologia (engl. information technology) tarkoittaa teknologian käyttöä informaation varastointiin, välitykseen tai käsittelyyn. Teknologia sisältää tyypillisesti tietokoneet, tietoliikenteen, sovellukset ja muut ohjelmistot. Informaatio voi sisältää liiketoimintatietoa, ääntä, kuvia, videoita jne. Informaatioteknologiaa käytetään usein tukemaan liiketoimintaprosesseja IT-palveluilla. [37] |
| Informaatiovaatimus | Yleiskäsite sille, mitä, milloin, miksi, miten ja kenelle tietoa tuotetaan. [2] |
| Instanssitieto | Instanssitiedoilla (engl. instance data) tarkoitetaan tietyn tuoteyksilön yksilöivää tunnistetta ja tämän yksilön tarkempaa yksilöllistä tuotetietoa. Esimerkiksi valaisimeen liittyvä instanssitieto auttaa yksilöimään mihin tilaan kyseinen valaisinyksilö on suunniteltu asennettavaksi. [10] |
| IoT, esineiden internet | IoT eli esineiden internet (engl. Internet of Things) on koneiden ja laitteiden yhdistämistä Internetiin sekä koneista syntyneen datan yhdistämistä muuhun dataan. Se käsittää toisiinsa yhdistettyjen entiteettien eli kohdeyksiköiden, ihmisten, järjestelmien ja informaatioresurssien infrastruktuurin sekä palvelut, jotka käsittelevät fyysisestä ja virtuaalimaailmasta tulevaa informaatiota sekä reagoivat siihen. [12] |
| loT-laite | Termillä IoT-laite (engl. IoT device) tarkoitetaan loT-järjestelmän entiteettiä eli kohdeyksikköä, joka on vuorovaikutuksessa ja viestii fyysisen maailman kanssa havainnoimalla tai aktivoimalla. loT-laite voi olla sensori tai toimilaite. [12] |
| loT-järjestelmä | Termillä IoT-järjestelmä (engl. IoT system) tarkoitetaan järjestelmää, joka tarjoaa esineiden internetin toiminnallisuuksia loT-järjestelmä voi sisältää mm. loT-laitteita, loT-yhdyskäytäviä, sensoreita ja toimilaitteita. [12] |
| IT | IT eli informaatioteknologia tai tietotekniikka (engl. information technology) tarkoittaa tietokoneiden ja digitaalisen tietoliikenteen käyttämistä tiedon säilyttämiseen, hakemiseen, siirtämiseen ja muokkaamiseen. [38] |
J-K (esim. JSON, Juurisyy, koneoppiminen)
+| JSON | JSON (engl. JavaScript Object Notation) on yksinkertainen ja kevyt tietojen vaihtoon tarkoitettu avoimen standardin tiedostomuoto tiedonvälitykseen, joka perustuu JavaScriptiin. Se on ihmisen luettavissa oleva ja koneiden helppokäyttöinen formaatti, jota käytetään usein tietojen tallentamiseen ja välittämiseen web-sovellusten välillä. JSON-muotoa käytetään yleisesti RESTful-rajapintojen yhteydessä, jolloin tietoja lähetetään ja vastaanotetaan HTTP-pyyntöjen ja -vastausten kautta. JSON-rakenteet koostuvat avain-arvo -pareista, jotka voidaan sisällyttää objekteihin ja taulukoihin. JSON-notaatio määrittelee olion alkavalla aaltosululla {, jota seuraa oliomuuttujien nimet ja niiden arvot. Lopulta olio päätetään sulkevaan aaltosulkuun }. Oliomuuttujien nimet ovat hipsuissa ” sillä ne käsitellään merkkijonoina. Muuttujien arvot ovat arvon tyypistä riippuen hipsuissa. Esimerkiksi: { ”tuote”: { ”nimi”: ”Ruuvi”, ”materiaali”: ”Teräs”, ”koko”: { ”pituus”: ”3 cm”, ”halkaisija”: ”2 mm” }, ”hinta”: ”0.05 euroa/kpl” } } Tässä JSON-esimerkissä on objekti, joka kuvaa ruuvia. Objekti sisältää avain-arvo -pareja, kuten ”nimi”, ”materiaali”, ”koko” ja ”hinta”. Ruuvin koko on esitetty toisessa objektissa, joka sisältää avain-arvo -pareja pituudelle ja halkaisijalle. [22] [35] |
| Juurisyy | Juurisyy on häiriön tai ongelman taustalla oleva alkuperäinen syy (engl. root cause). [39] |
| Juurisyyanalyysi | Juurisyyanalyysi (RCA) on toiminto, joka tunnistaa häiriön tai ongelman perussyyn (engl. root cause analysis). [39] |
| Koneoppiminen | Koneoppiminen (engl. Machine learning) tarkoittaa tietojenkäsittelytieteen osa-aluetta, jossa ohjelmisto tai järjestelmä ”oppii” datan avulla ilman ohjelmointia. Koneoppiminen hyödyntää data-analytiikasta tuttuja laskennallisia menetelmiä ja tilastotiedettä parantamaan asteittain annetun tehtävän suorituskykyä. [12] |
| Koneluettavuus | Koneluettavuus (engl. Machine readability) tarkoittaa, että tieto on rakenteistettu systemaattiseen muotoon siten, että kone pystyy tulkitsemaan, käsittelemään, ja siirtämään tietoa tietojenkäsittelyjärjestelmään ilman käyttäjän toimenpiteitä. Lineaariset (1D) viivakoodisymbolit sekä kaksiulotteiset symbolit, magneettijuovaiset älykortit, RFID, biometria ja optinen kirjaintunnistus ovat koneluettavia tekniikoita. Tiedot sisältyvät yleensä tietovirrassa oleviin ennalta määriteltyihin paikkoihin (kenttiin). Tietokoneohjelma voi tulkita nämä tiedot. [6] |
| Konenäkö | Konenäkö (engl. computer vision) tarkoittaa toiminnallisen yksikön kykyä hankkia, käsitellä ja tulkita dataa kuva- tai videomuodossa olevasta lähteestä. Konenäkö sisältää sensoreiden käyttöä visuaalista tilannetta esittävän digitaalisen kuvan luomiseen. Konenäkö liittyy läheisesti kuvantunnistukseen, kuten digitaalisten kuvien käsittelyyn. Kuvamuodossa oleva data on yleensä peräisin digitaalisesta kamerasta, digitaalisesti skannatusta fyysisestä kuvasta tai jostain muusta kuvansyöttölaitteesta. Digitaaliset kuvat ovat olemassa numeromatriisina, joka edustaa kuvassa olevia harmaa-asteikon sävyjä tai värejä tai joissain tapauksissa vektorien kokoelmaa. Digitaaliset kuvat voivat sisältää metatietoa, joka kuvailee kuvaan liittyviä ominaispiirteitä ja attribuutteja. Digitaaliset kuvat voidaan pakata tallennustilan säästämiseksi ja niiden lähetysnopeuden parantamiseksi digitaalisissa verkoissa. [12] |
| Kotiinkutsu | Kotiinkutsu on tilaajan (usein työmaan) toimittajalle tekemä ilmoitus, jossa ennalta sovitusta toimituksesta varmistetaan toimitussisältö ja toimitusajankohta. Kotiinkutsu voi koskea koko toimitusta tai sen koostuessa useasta erästä, ainoastaan yhtä toimituserää. [40] |
| Kolli | Kollilla tarkoitetaan matka- tai rahtitavaran lähetyksen pienintä (tarkemmin määrittelemätöntä) kuljetusyksikköä. Jokainen kolli on varustettava niin sanotulla kolliosoitelapulla. Kolliosoitelapussa mainitaan muun muassa lähetyksen toimitusosoite, SSCC-koodi, kollin järjestysnumero ja paino sekä lähetyksen kokonaiskollimäärä ja kollien yhteispaino. |
| Käänteinen logistiikka | Käänteisellä logistiikalla (engl. reverse logistics) tarkoitetaan tuotteiden liikkumista kulutuspisteistä kohti lähtöpisteitä. Käänteisen logistiikan viitataan usein kierrätykseen ja vastuulliseen jätehuoltoon. Sen voidaan kuitenkin katsoa liittyvän tuotantoprosessissa syntyneiden tuotteiden palauttamiseen (mm. asennusten ylijäämämateriaali sekä vialliset tai väärät tuotteet), uusiokäyttöön tai kierrättämiseen alkuperäisestä kulutuspisteestä takaisin tuotantoketjuun, sisältäen myös tuotteiden elinkaaren aikaiset huolto, korjaus ja kunnostustoimenpiteet sekä asianmukaisen hävittämisen. [9] |
| Komponentti | Komponentti (engl. component) on yleinen termi, jota käytetään tarkoittamaan yhtä kokonaisuuden osaa. Rakennuskohteen komponentit ovat joko rakennusosia tai tuoteosia. Rakennusosat valmistetaan (kootaan) pääosin työmaalla. Tuoteosat ovat pääosin valmiita ostettavia tuotteita, jotka asennetaan. |
| KPI, keskeinen suorituskykymittari |
KPI (engl. key performance indicator) on mittari, jota käytetään arvioimaan organisaation tai yrityksen suorituskykyä tietyllä alueella tai tavoitteen saavuttamisessa. Se auttaa organisaatiota mittaamaan, seuraamaan ja analysoimaan, kuinka hyvin se on onnistunut saavuttamaan asetetut tavoitteet. KPI:t voivat vaihdella organisaation ja sen tavoitteiden mukaan, ja ne voivat kattaa esimerkiksi myyntiä, markkinointia, asiakastyytyväisyyttä, tuottavuutta ja muita toiminnan osa-alueita. [41] |
L (esim. Last planner system, LOD, LOIN)
+| Laajat kielimallit (LLM) | Laajat kielimallit (engl. Large Language Models, LLM) on tekoälyyn perustuva järjestelmä, jota käytetään esimerkiksi ennustamaan todennäköisyyttä lauseen seuraavasta sanasta, kääntämisessä ja vastausten tuottamisessa annetun syötteen perusteella. Laajat kielimallit perustuvat koneoppimiseen, ja erityisesti syväoppimiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kielimalli hyödyntää ja kehittää itsenäisesti eräänlaista ihmisen aivojen toimintaa jäljittelevää järjestelmää, joka oppii käsillä olevia konteksteja, merkityksiä ja asiayhteyksiä. Tällaiset kielimallit vaativat myös oppiakseen ja kehittyäkseen suuria tietokantoja, joita kutsutaan myös koulutusdataksi. Kielimallin hyödyntämä koulutusdata voi olla esimerkiksi internetistä kerättyä tietoa. Mitä suuremman ja tarkemman tietokannan kielimalli saa käyttöönsä ja mitä kauemmin sen annetaan oppia ja tehdä virheitä, on yleensä sen kyky ennustaa ja tuottaa tekstiä parempi. Kielimallin tehtävä on siis generoida ihmismäistä sujuvaa tekstiä sille annetun syötteen (prompt) perusteella. Yleisin syötteen antotapa tekoälysovellukselle on tekstikenttään kirjoitettu teksti. Maailmalla tunnettuja kielimalleja ovat mm. OpenAI:n ChatGPT ja Googlen Bard. |
| Last Planner System, LPS | Last Planner System (LPS) on Rakentamisen tuotannonohjauksen menetelmä. [42] |
| Linkitetty data | Linkitetty data (engl. linked data) on rakenteista dataa, joka on yhdistetty useiden tietoaineistojen sisältämään dataan linkkien avulla. Linkitetty data voi olla avointa dataa, jolloin sitä kutsutaan avoimeksi linkitetyksi dataksi. [20] |
| LOD, suunnittelun kehitystasomäärittely | Suunnittelun kehitystasomäärittely LOD (engl. Level of Development) on tietomallintamisen teoreettinen vertailumenetelmä, jonka tarkoituksena on parantaa rakennustietomallien (BIM) käyttäjien välistä viestintää mallien elementtien ominaisuuksista niiden kehitysvaiheen mukaan. LOD-kehitystasot perustuvat suunnittelun eri loppukäyttötarkoitusten tietovaatimuksiin: lupaprosessi (LOD 100-300), hankinta (LOD 300-350), esivalmistus (LOD 350-400), asennus ja elinkaaren aikainen hallinta (LOD 400). LOD kehitystasomäärittely siis ilmaisee projektitietojen tarkkuutta tietomallissa. [43] [44] |
| Logistiikka | Logistiikka (engl. logistics) -käsite tarkoittaa yhteyksien luomista ja parhaan tavan löytämistä päämäärän saavuttamiseksi, jotta aineelliset esineet tai elävät olennot voidaan tuoda riittävässä määrin oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. [20] Toimitusketjujen hallinta sekoitetaan usein logistiikka -käsitteeseen, jotka ovat osin samaa asiakokonaisuutta tarkoittavia termejä Toimitusketjun hallinta on toimitusketjun toimijoiden välisiä keskinäisiä riippuvuussuhteita strategisella tasolla kuvaava määritelmä, kun taas logistiikan hallinta keskittyy projektikohteeseen toimitettavien materiaalivirtojen hallintaan operatiivisella tasolla, jossa tarkastellaan yritysten hankintatoimitusprosessia (tulo-, sisä- ja lähtölogistiikkaa). [9] |
| Lohkoketju | Lohkoketjulla (engl. blockchain) tarkoitetaan teknologiaa, jonka avulla toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti. Lohkoketju toteutetaan listana tai lokina transaktioista, joka jaetaan osallistujien kesken, jolloin sen voi todentaa monesta lähteestä ja koostaa sen perusteella tietokannan. [21] |
| LOIN, informaatiotarve | LOIN eli informaatiotarve (engl. Level of Information Need) tarkoittaa viitekehystä, joka määrittelee informaation laajuuden ja rakeisuuden. HUOM. Informaatiotarpeen määrittelyn yksi tarkoitus on estää liiallisen informaation toimittaminen. Rakennustietomallien osalta puhutaan usein kehitystasomäärittelystä (LOD) joka on suunniteltu erityisesti mallipohjaista työskentely varten, kun taas LOIN-termillä pyritään kuvaamaan koko projektin tietosisältöä mahdollisimman laajasti siirtämällä painopistettä entistä enemmän metatietoon, geometristen ominaisuuksien sijasta. [2] [45] |
| Lokitieto | Lokitietoa (engl.log data) on tietojärjestelmän muistiin automaattisesti kirjautuva tapahtumatieto. [46] |
| Lähtötiedot | Lähtötiedot (engl. Initial data) ovat eri tietolähteistä saatua tai mitattua tuotteiden, toiminnan ja palveluiden suunnittelua varten hankittua informaatiota. [22 |
M-N (esim. Metatieto, MRP, NoSQL)
+| Metatieto | Metatieto (engl. Metadata) on tietoa tiedosta. Metadata kuvaa aineiston kontekstia, sisältöä tai rakennetta sekä ohjaa ja dokumentoi sen käsittelyä ja hallintaa. [47] [20] |
| MRP, materiaalitarvelaskenta | MRP eli materiaalitarvelaskenta (engl. Manufacturing Resource Planning) on ohjelmistosovellus, joka ohjaa ja aikatauluttaa materiaalivirtoja tuotannon vaatimusten mukaisesti. [48] [49] |
| MTS, varasto-ohjautuva tuotantomuoto | MTS eli varasto-ohjautuvaa tuotantomuotoa (engl. Make-to-stock) käytetään tyypillisesti tuotteissa (esim. kiinnikkeet), joiden kysyntä on ennustettavissa. Varasto-ohjautuvassa tuotannossa asiakastilauksen kytkentäpiste sijaitsee toimitusketjun lopputuotevarastossa. Tällöin tuotteita valmistetaan sisäisten tuotantotilausten perusteella lopputuotevarastoon, josta ne asiakkaan tilauksen perusteella toimitetaan asiakkaalle. Koska MTS-tuotteita tuotetaan tyypillisesti suuria määriä mittakaavaetujen saavuttamiseksi, MTS-tuotantomuoto sitoo pääomaa, minkä vuoksi valmistuksen oikea, kysynnänmukainen määrä riippuu kysyntäennusteiden tarkkuudesta. [9] [10] |
| MTO, tilausohjautuva tuotantomuoto | MTO eli tilausohjautuvassa tuotantomuodossa (engl. Make-to-order) tuotteet valmistetaan asiakaskohtaisten tilausten perusteella ennalta määriteltyjen tuotesuunnitelmien mukaisesti. MTO-tuotteet ovat usein pitkälti kustomoituja ja niiden tuotantoajat ovat MTS-tuotteita pidempiä, koska tuotanto aloitetaan tilauksesta. Tilausohjautuvaa tuotantoa käytetään, kun tuotevalikoima on laaja ja kunkin tuotteen kysyntä on vähäistä. Vähäisen kysynnän vuoksi MTO- tuotantomenetelmän tuotteet ovat tyypillisesti kalliimpia kuin MTStuotantomenetelmän tuotteet, mutta tarjoavat enemmän joustavuutta ja kustomointimahdollisuuksia mahdollistaen asiakkaiden erityisvaatimukset. Rakentamisessa tilausohjautuvat tuotteet voivat olla MTS-tuotantomenetelmän kaltaisia standardoituja kauppatuotteita, jossa erona voi olla asiakkaan tarve kustomoida perustuotetta esimerkiksi varastotuotteena pidetyn vakioväristä poikkeavan värisävyn kautta. Tällaiset asiakaskohtaiset värivaihtoehdot valmistetaan tyypillisesti vasta tilauksen jälkeen. [9] [10] |
| Nimikkeistö (tai luokitus) | Nimikkeistöillä (engl. Classification) tarkoitetaan tässä yhteydessä (nimikkeiden muodostama kokonaisuus) systemaattista ja standardisoitua luokittelua, jolla identifioidaan, koodataan ja nimetään fyysinen tuote, tuotteen osa tai komponentti, materiaali tai palvelu. [22] |
| NoSQL-tietokanta | NoSQL-tietokanta (engl. NoSQL database) on tietokantajärjestelmä, joka eroaa perinteisistä relaatiotietokannoista siinä, että se ei noudata relaatiomallia tai SQL-kieltä (engl. Structured Query Language). Sen sijaan NoSQL-tietokannat tarjoavat joustavamman datamallin, joka soveltuu erityisesti hajautettuihin ja skaalautuviin ympäristöihin. [50 |
O-P (esim. Ontologia, Ohjelmointirajapinta API, PEPPOL)
+| Ontologia | Ontologia (engl. ontology) tarkoittaa yhteiskäyttöisen käsitteistön muodollista ja selkeää määrittelyä. Ontologia sisältää tyypillisesti käsitteiden määritelmiä ja niiden välisiä määriteltyjä suhteita, jotka on tallennettu sellaisessa muodossa, että kone pystyy käyttämään niitä päättelyyn. [13] |
| Ohjelmointirajapinta, API | Ohjelmointirajapinta (engl. Application programming interface, API) on määritelmä, jonka mukaan eri ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja eli keskustella keskenään. Rajapinta voi olla pelkkä datarajapinta, jonka kautta saa luettua palvelun sisältämän datan toisiin järjestelmiin. [21] |
| PEPPOL-verkosto | PEPPOL (engl. Pan Pan European Public eProcurement On-Line) sähköisten sanomien välitysverkosto, joka perustuu yhteisesti sovituille tiedonsiirtotavoille, tietomalleille ja liiketoimintasäännöille. PEPPOL-verkoston käyttäjät vaihtavat verkostossa keskenään mm. hankintasanomia, verkkolaskuja ja viranomaisraportteja. [21] |
| PIM | Projektin toteutusvaiheeseen liittyvä informaatiomalli PIM (engl. project information model) on jäsennelty tietoarkisto, jota käytetään päätöksenteossa rakennetun ympäristön kohteissa koko niiden elinkaaren aikana. Projektin informaatiomalli (PIM) voi sisältää projektin toteuttamisen aikana esimerkiksi projektin geometrian yksityiskohtia, laitteistojen sijainteja, projektin suunnittelun aikaisia ominaisuusvaatimuksia, rakentamistavan ja aikatauluja, kustannuksia sekä yksityiskohtia asennetuista järjestelmistä, komponenteista ja laitteistoista, mukaan lukien näiden kunnossapitovaatimuksia. [2] |
| Property Set | Property Set on dynaaminen, usein projektikohtaisesti määritelty ominaisuusjoukko tietylle objektille (tyypille). [14] |
| PLM, tuotteiden elinkaaren hallinta | PLM eli tuotteen elinkaaren hallinta (engl. Product lifecycle management, PLM) on prosessi infrastruktuurin osien oikea-aikaisen uusimisen hallitsemiseksi ja tuotteiden elinkaarikustannusten tarkastelemiseksi. [51] |
| Pilvipalvelu | Pilvipalvelu (engl. cloud Service) on yksi tai useampi toiminnallisuus, jota tarjotaan pilvilaskennan mukaisesti ja käytetään määritellyn rajapinnan kautta. Yksinkertaisesti sanottuna pilvipalvelut mahdollistavat tietojen tallentamisen ja käsittelemisen internetissä sijaitsevilla palvelimilla sen sijaan, että ne olisivat paikallisesti omassa tietokoneessa tai organisaatioiden omilla palvelimilla. Näitä palveluita voivat olla esimerkiksi tiedostojen tallennus, sähköposti, verkkosovellukset ja tietokantapalvelut. Pilvipalveluiden avulla käyttäjät voivat käyttää tietoja ja sovelluksia mistä tahansa, missä on internet-yhteys, mikä tekee niistä käteviä ja joustavia käyttää. [52] |
| Pilvilaskenta | Pilvilaskenta (engl. cloud computing) on paradigma eli ajatusmalli, jossa mahdollistetaan verkkopohjainen pääsy skaalautuviin ja joustaviin fyysisiin tai virtuaalisiin jaettavissa oleviin resursseihin (palvelimet, käyttöjärjestelmät, verkot, ohjelmistot, sovellukset ja tallennusvälineet) ja jossa palvelun resurssien käyttöä kyetään hallitsemaan itse tarvepohjaisesti. [52] |
| PIR | Projektin informaatiovaatimukset PIR (engl. project Information requirements) tarkoittaa informaatiovaatimuksia suhteessa omaisuuskohteen toteuttamiseen. [2] |
| Prosessitieto | Prosessitiedolla tarkoitetaan tuoteyksilön ja toimituserän käsittelyyn, jakeluun, sijaintiin, käyttöön yms. liittyvä prosessitietoa, kuten aikaleimoja, sijaintikoodeja ja työntekijätietoja. On siis oleellista huomata, että prosessitieto syntyy vasta projektissa ja sen eri toiminnoissa. |
| Projektituote | Projektituotteilla tarkoitetaan yksittäistä projektia varten suunniteltuja ja tuotettuja tuotteita, jotka poikkeavat sarjavalmisteisista vakiotuotteista tuotteen ominaisuuksien, kuten mittojen tai suorituskyvyn perusteella, sekä rajatumman saatavuuden myötä. Projektituotteiden tuotannon ohjaus edellyttää suunnittelijoiden, tuotetoimittajien ja urakoitsijoiden välistä yhteistyötä. Projektituotteina on pidetty ETO-tuotantostrategian mukaisia suunnittelutuotteita. Lisäksi jotkin kauppatuotteet voidaan nähdä projektikohtaisina kokoonpanoina erilaisista vakiotuotteista, jolla viitataan ATO-tuotantostrategiaan. [9] [53] |
R-S (esim. REST, RFID, standardi, SQL)
+| Relaatiotietokanta | Relaatiotietokanta (engl. relational database) on tietokantajärjestelmä, joka perustuu relaatiomalliin. Relaatiomalli kuvaa tietokannan tietorakenteen taulukoiden ja niiden välillä olevien suhteiden avulla. Jokainen tietokannan taulu sisältää rivejä, joista jokainen edustaayhtä tietueetta, ja sarakkeita, jotka määrittävät tietueen ominaisuudet. Relaatiotietokannat käyttävät SQL-kieltä (engl. Structured Query Language) tietojen kyselyyn ja hallintaan. Yleisiä relaatiotietokantoja ovat esimerkiksi PostgreSQL, MySQL, Oracle Database ja Microsoft SQL Server. |
| REST | Ohjelmistorajapinta REST (engl. Representational state transfer application programming interface; REST API) on ohjelmointirajapintojen toteuttamiseen tarkoitettu arkkitehtuurimalli (tai tyyli), jota käytetään hajautettujen järjestelmien väliseen kommunikaatioon. REST-malli määrittelee sovellukset tietoa käsittelevien osien (komponentit), tietokohteiden (resurssit), sekä näiden yhteyksien kautta. |
| RFID | RFID-tunnistus (engl. radio frequency identification) on automaattisen tunnistamisen ja seurannan tarkoituksiin käytettävä järjestelmä, jossa käytetään radiotaajuisia sähkömagneettisia kenttiä tiedonsiirtoon esineisiin kiinnitetyistä tunnisteista. RFID-tunniste on kohteeseen kiinnitettävä tarra, kortti, implantti tai vastaava merkintä, joka sisältää antennin ja pienen mikropiirin. Tunnisteen sisältö voidaan kirjoittaa ja lukea ilman kosketusta tai näköyhteyttä ja useampi tunniste voidaan lukea samanaikaisesti. Lukuetäisyydet riippuvat käytettävästä taajuudesta, tehosta, RFID-lukijan herkkyydestä ja antennin suuntakuviosta. [20] |
| Rakenteellinen aineisto / Strukturoitu data | Strukturoitu data (engl. Structured data) tarkoittaa tietoa, joka on järjestetty määrättyyn muotoon tai skeemaan, tyypillisesti riveihin ja sarakkeisiin, kuten relaatiotietokannoissa tai taulukkolaskentaohjelmissa. Nämä tiedot noudattavat ennalta määriteltyä mallia, jossa on selkeät säännöt siitä, miten yksittäiset tiedot tallennetaan ja miten ne liittyvät toisiinsa. Strukturoitu tieto on hyvin järjestettyä ja sitä on helppo hakea, käyttää ja käsitellä tietokannan hallintajärjestelmien ja muiden työkalujen avulla. Esimerkkejä strukturoidusta datasta ovat tietokannat, taulukkolaskentaohjelmat ja tietyllä tavalla muotoillut tiedostot kuten XML ja JSON. |
| Rakenteeton aineisto / Strukturoimaton data | Strukturoimaton data (engl. Unstructured data) on aineiston laji, jossa kullakin tietoaineiston tapauksella voi olla oma sisäin rakenteensa eli kunkin tapauksen rakenne ei välttämättä ole sama. Esimerkiksi tekstiaineistot ovat usein rakenteettomia ja kunkin tapauksen rakenteellisen esityksen eristäminen edellyttää toimintojen sarjan soveltamista. Rakennusalalla rakenteeton aineisto on paljon yleisempää kuin rakenteellinen. Esimerkiksi ihmisen tuottamat tiedot kuten sähköpostit, pdf tiedostot ja kuvat ovat rakenteetonta aineistoa koska aineiston osien rakenne muuntele voimakkaasti. Rakenteetonta aineistoa on vaikea analysoida raa’assa muodossa, mikä edellyttää ihmisen tulkitsemaan sekä välittämään tietoa toimitusketjussa. |
| Semanttinen yhteentoimivuus | Semanttisella yhteentoimivuudella (engl. semantic interoperability) tarkoitetaan tiedon siirtämisen ja käsittelyn tapaa, jossa tiedon merkitys säilyy muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille. Semanttinen yhteentoimivuus mahdollistaa siis sen, että aineistot ovat koneellisesti löydettävissä ja luettavissa. [21] |
| Standardi | Standardi (engl. standard) on tekninen dokumentti, jota on tarkoitus käyttää sääntönä, ohjeena tai määritelmänä. Standardi laaditaan kaikille ymmärrettävässä muodossa ja se on mahdollista ottaa käyttöön dokumentin pohjalta. [21] |
| Standardointi | Standardointi (engl. standardization) on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista. Standardointi viittaa sääntöihin, ohjeisiin tai teknisiin määrityksiin, jotka on laadittu yleisesti hyväksyttyjen käytäntöjen perusteella. Standardit voivat kattaa esimerkiksi tuotteiden laatuvaatimukset, turvallisuusstandardit, toimialakohtaiset käytännöt ja muut tekniset tiedot. [22] |
| Skeema | Skeema (engl. schema) tarkoittaa rakennekuvausta, jonka mukaisella sanastolla voidaan kuvailla sillä tarkkuudella, että myös tietokoneet ymmärtävät sen. Tietojenkäsittelytieteessä ja tietokantojen hallinnassa skeema määrittelee tietokannan rakenteen, mukaan lukien tietoelementtien organisaation, niiden väliset suhteet ja niiden vuorovaikutusta ohjaavat rajoitukset. Toisin sanoen skeema on looginen suunnitelma, jossa esitetään metatietoelementtien väliset yhteydet yleensä määrittämällä säännöt metatietojen käytölle ja hallinnalle erityisesti semantiikan, syntaksin ja arvojen valinnaisuuden (pakollisuusasteen] osalta. [54] [21] |
| SQL-kieli | Rakenteellinen kyselykieli SQL (engl. SQL language) on tietokannan kyselyt määrittelevä kansainvälinen standardi. SQL on käytännössä ainoa kieli relaatiotietokantojen kyselyihin ja käsittelyyn. Hadoopin ja monien NoSQL-tietokantojen päälle on tehty SQL-liittymiä. SQL kyselykieli toimii hyvänä rajapintana relaatiokantojen ja lukemattomien työkalujen välissä (esim. BI-tuotteet). [55] |
| Suljettu toimintaympäristö | Suljettu toimintaympäristö on sovellus, joka on tarkoitettu suljetun käyttäjäryhmän käyttöön, yleensä yhden organisaation sisällä tai tietyn sopimuksen mukaisesti. (kts. avoin toimintaympäristö). [5] [9] |
T (esim. Tahtituotanto, tiedon louhinta, transaktiodata)
+| Tahtiaikataulu | Tahtiaikataulu (engl. takt schedule) on tahtisuunnittelun tuotoksena syntyvä ja tahtiohjauksen kautta ohjattava aikataulu, joka kertoo missä, miten ja millä resusseilla hankkeen ja tuotannon eri tehtäviä toteutetaan. [56] |
| Tahtiaika | Tahtiaika (engl. takt time) kuvaa sitä aikaa, jossa tietty työtehtävä on tarkoitus suorittaa. [56] |
| Tahtialue | Tahtialue (engl. takt area) kuvaa tilaa, jossa tietty tehtäväkokonaisuus on tarkoitus suorittaa yhden tahtiajan aikana. [56] |
| Tahtituotanto | Tahtituotanto (engl. takt production) on rakennushankkeiden johtamismenetelmä, joka pyrkii radikaalisti parempaan tuotantosysteemin rytmiin ja virtaukseen, tarkalla tuotannon suunnittelulla (tahtisuunnittelu), rytmitetyllä tuotannon ohjauksella (tahtiohjaus) sekä yli projektien tapahtuvalla jatkuvalla parantamisella. [56] |
| Tahtivaunu (työpaketti) | Tahtivaunu on ”Arvoa tuottava prosessi”, joka kuvaa sitä tehtäväkokonaisuutta, jonka työryhmä suorittaa yhdellä tahtialueella yhden tahtiajan aikana. |
| Tiedonvaihtovaatimus | Tiedonvaihtovaatimuksella (engl. Exchange Information Requirements, EIR) tarkoitetaan tietoja, jotka on vaihdettava tietyn liiketoimintavaatimuksen tukemiseksi tietyssä prosessivaiheessa tai tietyissä prosessivaiheissa konekielisenä tiedostona. [34] |
| Tietorakenne | Ennalta määritelty struktuuri, johon informaatio voidaan tallentaa. [34] |
| Tiedonhallinta | Tiedonhallinta (engl. data management) on kattotermi, joka sisältää datan hyödyntämisen liittyvän kehityksen, hallinnan, operaatiot sekä käytännöt koko tiedon elinkaaren ajan. Alueelle kuuluvat mm. datastrategia, data governance, käsitteiden mallintaminen, tietovarastointi, turvallisuusasiat, tietoarkkitehtuuri, talletusratkaisut ja tietojen laatu. [22] |
| Tietoarkkitehtuuri | Tietoarkkitehtuurilla (engl. information architecture) tarkoitetaan keinoa järjestää ja merkitä datan hallintajärjestelmiin ja varastoihin tallennettua tietosisältöä ja dokumentteja haun, tietoturvan ja käytettävyyden helpottamiseksi. [13] |
| Tietokanta | Tietokanta (engl. database) on koneellisesti luettavan tiedon kokoelma, joka sisältää sähköisesti tallennettuja kuvailevia tietueita tai sisältöyksiköitä, kuten tosiasioita, tekstejä, kuvia ja ääniä, ja joka on järjestetty siten, että sitä voidaan helposti käyttää, hallita ja päivittää yhteisen käyttöliittymän ja ohjelmiston avulla tietojen hakemista ja käsittelyä varten. [57] |
| Tunnistus- ja tiedonkeruutekniikat | Tunnistus- ja tiedonkeruutekniikat tarkoittavat menetelmiä, joilla kohteet tunnistetaan automaattisesti, kerätään niitä koskevia tietoja ja syötetään nämä tiedot suoraan tietokonejärjestelmiin (eli ilman ihmisen osallistumista) – esimerkiksi viivakoodien, RFID:n jne. käyttö. |
| Tilatieto / statustieto | Statustieto (engl. status information) käsitteenä kuvaa rakennusosan valmiusastetta tai jonkin toimitusketjussa esiintyvän toiminnon senhetkistä tilaa. Statustietoja voidaan kirjata jokaisesta rakennusosasta useita. Esimerkiksi betonielementillä voi olla statustoimintoja: suunnittelu, valu, varastointi, toimitus ja asennus. Näitä statustoimintoja on mahdollista kirjata useita erilaisia aina kohteesta ja tarpeista riippuen. Jokaiselle statustoiminnolle puolestaan voidaan antaa statusarvoja, jotka kuvaavat tarkemmin rakennusosan senhetkistä tilaa. Statusarvot voivat olla esimerkiksi aloitettu, keskeytetty ja valmis. [58] |
| Toimitusketju | Rakentamisessa toimitusketju (engl. construction supply chain) käsittää kaikki ne toimet ja toimijat, jotka liittyvät lopputuotteen tuottamiseen raaka-aineista. [9] |
| Toimitusketjun hallinta | Rakennusalan näkökulmasta tehdyn määritelmän mukaan toimitusketjun hallinnalla (engl. construction supply chain management) tarkoitetaan rakennusalan tuotantoketjun alku- ja loppupäässä toimivien yritysten integrointia, joiden tavoitteena on luoda arvoa asiakkaalle sekä muille toimitusketjun sidosryhmille tuotteiden, palveluiden, tiedon ja valuutan muodossa. Toisin sanoen rakentamisen toimitusketjun hallinnan tavoitteena on integroida toimitusketjun materiaali- ja tietovirrat toimitusketjun suorituskyvyn edistämiseksi toiminnallisista tai organisaatiorajoista riippumatta. [9] |
| Toteumamalli | Toteumamalli (engl. As-built model) on rakenteen tai -järjestelmän tietomallin tietosisällön osajoukko (vaiheistus), joka kattaa suunnitelmien ja toteutuksen lopullisen toteuman. [34] |
| Toteutusmalli / tuotantomalli | Toteutusmalli (engl. As-planned model) on rakennustietomallin tietosisällön vaihe, joka pitää sisällään kaikki suunnitelman mukaiset tiedot, kuten rakennuksen mitat, materiaalit, rakenteet ja järjestelmät. [22] |
| Tiedon louhinta | Tiedonlouhinta (engl. Data mining) on laskennallinen tiedonhakuprosessi, jossa tunnistetaan piirteitä analysoimalla kvantitatiivista tietoa eri näkökulmista ja ulottuvuuksista, luokittelemalla se ja tekemällä yhteenveto mahdollisista suhteista ja vaikutuksista. Yksinkertaistettuna tiedon louhinnalla tarkoitetaan siis kaikesta tarjolla olevasta datasta kerättävää olennaista informaatiota. [12] [20] |
| Tietomalli, tietomallinnus, BIM | Kts. B-kohta, BIM |
| Tietoturva | Tietoturvalla (engl. information security) tarkoitetaan fyysistä ja digitaalista tiedon suojaamista. Fyysinen suojaaminen voi pitää sisällään toimenpiteitä, jotka suojaavat tietokoneita varastavalta murtovarkaalta. Digitaalinen suojaaminen eli kyberturvallisuus (engl. cyber security) tarkoittaa suojautumista verkon kautta tulevilta hyökkäyksiltä ja tietomurroilta. Tietoturvalla on kolme päätavoitetta: Tiedon luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden varmistaminen. 1 Luottamuksellisuus (engl. confidentially) tarkoittaa, ettei tieto saa vuotaa ulkopuolisille. 2 Eheys (engl. integrity) tarkoittaa, että järjestelmät ovat luotettavia ja että tieto säilyy muuttumattomana ja on ajantasaisesti varmuuskopioitu. 3 Saatavuus (engl. availability) tarkoittaa pääsyä tietoon silloin, kun sitä tarvitaan. [59] |
| Tapahtumatieto | Tapahtumatiedot (engl. event data) ovat eräänlaisia tietoja, joita kerätään ja tallennetaan erilaisilla seurantatyökaluilla tai -menetelmillä, jotta saadaan tietoa toimitusketjun tapahtumista. [60] |
| Tunniste | Tunnistautumisen tai tunnistamisen mahdollistava tieto tai ominaisuus. [21] |
| Tunnistus; tunnistaminen | Tunnistamisella (engl. recognition; identification) tarkoitetaan menettelyä, jolla varmistetaan mm. henkilön identiteetti tai esineen tai asian tunniste. [21] |
| Tuotantomuoto | Valmistavassa teollisuudessa, sekä erityisesti rakennusteollisuudessa tuotteiden ja materiaalien tuotantomuodot eroavat toisistaan imuja työntöohjaukseen perustuvan varasto- ja tilausohjautuvan tuotannon mukaan, mikä konkretisoituu tuotteiden saatavuuden kautta. Siinä missä varasto-ohjautuvia tuotteita voidaan noutaa suoraan rakennustarvikemyymälöiden hyllystä, tilausohjautuvat tuotteet valmistetaan asiakastilauksen kautta. Tuotantomuodot voidaan jakaa varasto- ja tilausohjautuvien tuotantoprosessien kautta tilauspisteen (OPP, Order Penetration Point) mukaisesti viiteen kategoriaan: 1 Varasto-ohjautuva tuotanto (MTS) 2 Asiakasohjautuva kokoonpano (ATO) 3 Tilausohjautuva tuotanto (MTO) 4 Asiakasohjautuva tuotesuunnittelu (ETO) 5 Asiakasohjautuva tuotekehitys (DTO). [9] [53] |
| Transaktiodata | Transaktiodata (engl. Transactional Data) syntyy yritystoiminnassa ja sisältää liiketapahtumakohtaisia tietoja. Transaktiodataa on esimerkiksi ostoista ja tilauksista saatava data. [21] |
| Tuotetieto | Tuotetiedolla (engl. Product data) tarkoitetaan tuotetta koskevan tiedon esittämistä muodollisella tavalla, joka soveltuu ihmisten tai tietokoneiden välitettäväksi, tulkittavaksi tai käsiteltäväksi. Tuotetiedolla tarkoitetaan rakennusalan kontekstissa lähes kaikkea tuotteisiin liittyvää tietoa. Rakennusalalla tuotteisiin liittyvää tuotetietoa on tyypillisesti mm. tuotteiden esitteet, tuotteiden tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet, suunnitelmat, asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet, tuoterakenteet, osaluettelot, testaustulokset, ympäristövaikutukset sekä mahdolliset turvallisuusnäkökohdat. Tuotteisiin liittyvä tieto puolestaan voidaan jakaa a) vakiotietoihin, b) instanssitietoihin ja c) prosessitietoihin. [10] [61] |
U-V,W (esim. UDA, Vakiointi, WIP)
+| UDA | UDA:lla (engl. User Defined Attribute) tarkoitetaan suunnitteluohjelmistoissa mallin objekteille talletettavaa liitännäistietoa (metatieto). [3] |
| URI | URI (engl. Uniform Resource Identifier) on merkkijonosta muodostuva tunnus, joka yksikäsitteisesti yksilöi tietyn verkkoresurssin noudattaen sovittua syntaksia. URI-tunnistetta käytetään tyypillisesti World Wide Webin verkkoresurssien yksilöimisessä. [62] [20] |
| Vakiointi | Vakioinnilla tarkoitetaan tiedonhallinnan ja toimintatapojen yhdenmukaistamista ja vakiinnuttamista. |
| Vakiotuote | Vakiotuotteella tarkoitetaan valmistajan yleisesti saatavilla olevan tuotevalikoiman tuotteita, jotka on suunniteltu yleisiin tarpeisiin ja valmistettu ennalta määritettyjen ominaisuuksien, mittojen ja standardien mukaisesti. Vakiotuotteina on pidetty MTS-tuotantostrategian mukaisia standardoituja vakiokauppatuotteita, sekä MTO-tuotantostrategian mukaisia tilaustuotteita. [9] [53] |
| Validointi | Validointi (engl. validation) tarkoittaa objektiiviseen näyttöön perustuvaa varmistumista siitä, että tiettyä aiottua käyttö- tai sovellustarkoitusta koskevat vaatimukset on täytetty. [12] Valintalista Valintalista (engl. pick list) on digitaalisen graafisen käyttöliittymän elementti, joka tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden valita vaihtoehtoja, kuten termejä valmiilta listalta. [13] |
| Versio | Tietosisällöt, joilla on sama käyttötarkoitus, mutta eri voimassaoloaika ja joiden sisältö voi poiketa toisistaan. Versio on yksittäisen sanaston, koodiston tai tietomallin uusi tai vanha versio. Niiden voimassaolon alkamis- ja päättymispäivämäärät poikkeavat toisistaan. Tyypillisesti uusi versio korvaa vanhan version. [21] |
| Vertailuanalysointi | Vertailuanalysointi (engl. benchmarking) tarkoittaa oman toiminnan vertaamista toisten toimintaan, usein parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Vertailuanalysoinnin perusidea on toisilta oppiminen ja oman toiminnan kyseenalaistaminen. [63] |
| Viivakoodi | Viivakoodi (engl. Barcode tai DataBar) koostuu eri levyisistä mustista ja valkeista palkeista. Koodi voi olla rakenteeltaan numeerinen tai alfanumeerinen, riippuen käytetystä koodijärjestelmästä. Viivakoodit eivät yleensä sisällä tietoja itse tuotteesta, vaan vain yksilöintitunnuksen, jonka avulla tuote voidaan tunnistaa nopeasti ja virheettömästi. Se voi olla lineaarinen (1D) tai kaksiulotteinen (GS1 DataMatrix ja QR-koodit ovat 2D viivakoodeja). Informaatio luetaan yhdistelmästä optisesti, jolloin lukulaite (viivakoodinlukija tai älypuhelimen kamera) mittaa viivakoodin juovien leveyden ja/tai kombinaation. Lukulaitteen havaintotiedot muutetaan sähköisiksi digitaalimerkeiksi, joita voidaan käsitellä tietojärjestelmissä. [9] [5] |
| WIP | WIP-termi (engl. work in progress) kuvaa työn vaihetta tai tilaa, joka tarkoittaa, että toimenpiteet ovat alkaneet, mutta niitä ei ole vielä saatettu päätökseen. Käytetään yleisesti häiriöiden, ongelmien, muutosten jne. tilana. [64] |
Y-X (esim. Yhteentoimivuus, Ylläpitomalli, XML)
+| Yhteentoimivuus | Yhteentoimivuudella (engl. interoperability) tarkoitetaan kahden tai useamman järjestelmän tai sovelluksen kykyä vaihtaa tietoa ja käyttää vaihdettua tietoa yhdessä. Tietojärjestelmät ovat teknisesti ja tietosisällöllisesti yhteentoimivia muiden tietojärjestelmien kanssa silloin, kun ne pystyvät käyttämään samoja tietoja tai toimivat yhteen esim. rajapinnan kautta. [52] |
| Tiedonsiirron yhteentoimivuus | Tiedonsiirron yhteentoimivuudella (engl. transport interoperability) tarkoitetaan yhteentoimivuutta, jossa osallisten järjestelmien välisessä tiedonsiirrossa käytetään sovittua viestintäinfrastruktuuria. [52] |
| Syntaktinen yhteentoimivuus | Syntaktisella yhteentoimivuudella (engl. syntactic interoperability) tarkoitetaan yhteentoimivuutta, jossa osalliset järjestelmät kykenevät ymmärtämään siirrettyjen tietojen muotoilut. [52] |
| Semanttinen yhteentoimivuus | Semanttisella yhteentoimivuudella (engl. semantic data interoperability) tarkoitetaan yhteentoimivuutta, jossa osalliset järjestelmät ymmärtävät tietosisällön tarkoituksen aihealueen kontekstissa. [52] |
| Ylläpitomalli | Ylläpitomalli (engl. Maintenance model) on rakenteen tai -järjestelmän tietomallin tietosisällön osajoukko (vaiheistus), joka kattaa ylläpidon näkökulman eli käytön ja ylläpidon aikaiset tehtävät, muutokset jne. [22] |
| Yksilöinti | Toimijan tai objektin yksilöllisyyteen perustuva erottaminen muista samaan tai samankaltaiseen joukkoon kuuluvista. [21] |
| Yksilöintitieto | Tieto tai tietojoukko, jonka perusteella toimija tai objekti on yksilöitävissä. [21] |
| XML | XML (engl. eXtensible Markup Language) on merkintäkieli, jota käytetään tietojen tallentamiseen ja välittämiseen hierarkkisessa muodossa. Se on suunniteltu helpottamaan tietojen vaihtoa eri järjestelmien välillä, koska se on ihmisen ja koneen luettavissa oleva tekstimuotoinen tiedosto. XML tukee tietojen vaihtoa tietokonejärjestelmien, kuten verkkosivustojen, tietokantojen ja kolmansien osapuolten sovellusten välillä. XML formaattia käytetään esimerkiksi verkkosivujen rakenteen määrittelyssä (HTML), tietokantojen varmuuskopioinnissa, tiedonsiirrossa ja konfiguraatiotiedostoina. XML:ssä tietoja kuvataan tagien avulla, jotka määrittelevät tietojen rakenteen ja hierarkian. [35] [65] [20] |