Historiallisen vähäinen asuntorakentaminen näkyy nyt pääkaupunkiseudun asuntotarjonnassa: Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tarjolla olevien vuokra-asuntojen määrä on vähentynyt alkuvuodesta lähes 30 prosenttia. Rakennusteollisuus RT:n mukaan vapaarahoitteista asuntorakentamista ei vielä käynnisty riittävästi, joten valtion ensi vuoden budjetissa on turvattava tuetun tuotannon edellytykset.
Vuokra-asuntotarjonnan lasku on kiihtynyt erityisesti heinäkuun jälkeen. RT arvioi, että pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkina lähestyy tasoa, jossa asuntojen niukkuus alkaa jälleen haitata työvoiman liikkuvuutta ja saatavuutta.
”Nyt alkaa näkyä konkreettisesti se, mitä vuosia jatkunut historiallisen vähäinen asuntorakentaminen tarkoittaa. Tarjonnan määrä vähenee voimakkaasti, mutta asuntotuotanto ei lähde liikkeelle, vaikka vaje kasvaa. Tämä on juuri se vaarallinen yhdistelmä, jota pitäisi välttää”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.
RT:n mukaan asuntorakentamisen vähäisyys ei ole enää vain rakennusalan suhdanneongelma, vaan se vaikuttaa asuntojen saatavuuteen Suomen tärkeimmällä työssäkäyntialueella. Siksi valtion tukemalla asuntotuotannolla on edelleen suhdannepoliittinen merkitys.
Valtuudet jäämässä liian alhaisiksi
Valtion tukeman asuntotuotannon korkotuki- ja takauslainavaltuuksien taso on ensi vuonna jäämässä liian alhaiseksi suhteessa tarpeeseen. Samalla kuluvan vuoden valtuuksia jää käyttämättä erityisesti 20 vuoden takauslainamallissa, jonka korotettu valtuus tuli voimaan vasta tänä vuonna. Varken tapa soveltaa ehtoja ei ole mahdollistanut valtuuksien täysimääräistä hyödyntämistä, vaikka malliin on markkinoilla kiinnostusta.
”Takausmallille on markkinassa selvästi tarvetta, mutta valtuutta jää käyttämättä sovellettavien ehtojen vuoksi. Mallin ehtoja pitää arvioida viipymättä uudelleen ja kuluvan vuoden käyttämättä jäävät valtuudet siirtää ensi vuodelle. Vireillä olevat jo pitkälle suunnitellut ja luvitetut hankkeet tulisi saada toteutukseen”, Randell sanoo.
Valtuuksia tarvitaan myös valtion tukeman asuntokannan perusparantamiseen ja korjaamiseen, jotta rakennuskannan elinkaarta voidaan pidentää ja energiatehokkuutta parantaa. Tarve ei rajoitu vain suurimpiin kaupunkeihin, eikä näitä korjauksia käytännössä voida toteuttaa muulla rahoituksella.
Valtiontalouden velkarajoitteet rajoittavat valtuuksien merkittävää kasvattamista. RT ehdottaakin selvitettäväksi, voidaanko nykyistä valtion tukemaa asuntokantaa vapauttaa pitkäaikaisista rajoituksista, jos toimijat pystyvät jälleenrahoittamaan lainansa. Tämä parantaisi kohtuuhintaisen asumisen toimijoiden edellytyksiä käynnistää uusia hankkeita ja lisäisi valtion liikkumatilaa korkotukivaltuuksista päätettäessä.
Kaupunkien asuntopoliittiset tavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta
Suurimpien kaupunkien tavoitteet erityisesti segregoituvien asuinalueiden monimuotoisemmasta asuntotuotannosta eivät toteudu suunnitellusti. Tavoite saada vapaarahoitteista omistusasuntotuotantoa käyntiin tällaisilla asuinalueilla on karkaamassa, mikä vaikeuttaa alueiden tasapainoista kehitystä ja lisää segregaation riskiä.
RT esittää, että valtio ja kaupungit etsivät yhdessä toimivaa mallia ja ohjelmallisia ratkaisuja tilanteeseen hyödyntämällä maapoliittisia ja rahoituksellisia keinoja
RT esittää
- käyttämättä jäävien korkotuki- ja takauslainavaltuuksien siirtämistä vuodelle 2027
- vuoden 2027 valtuuksien riittävyyden arvioimista suhteessa asuntomarkkinoiden tarpeeseen
- 20 vuoden takauslainamallin valtuuden ja ehtojen parantamista
- nykyisen valtion tukeman asuntokannan rajoitusten vapauttamisen selvittämistä
- valtion tukeman asuntokannan perusparantamisen ja korjaamisen edellytysten turvaamista
- kaupunkien ja valtion yhteisiä maapoliittisia ja rahoituksellisia toimia kohtuuhintaisen omistusasumisen tarjonnan aikaan saamiseksi erityisesti segregoituville asuinalueille.
Lisätietoja:
Aleksi Randell
Toimitusjohtaja
aleksi.randell@rt.fi +358 9 129 9201Rakennusteollisuus RT
Assistentti: Lotta Räty