Työmaalla ei ehkä ensimmäisenä mietitä eduskuntavaaleja. Siellä keskitytään siihen, miten aikataulut pitävät, mistä saadaan osaavat tekijät, miten kustannukset hallitaan ja milloin seuraava hanke käynnistyy. Silti moniin näistä kysymyksistä vaikutetaan päätöksillä, jotka tehdään kaukana työmaan arjesta.
Rakennusteollisuus RT:n vuoden 2027 eduskuntavaalitavoitteet tähtäävät rakentamisen edellytysten parantamiseen, investointien vauhdittamiseen, osaamisen varmistamiseen ja rakennetun ympäristön kehittämiseen. Toteutuessaan ne voivat näkyä hyvinkin konkreettisesti työpäälliköiden ja työnjohdon työssä.
Kun asuntomarkkina liikkuu, myös työmaat liikkuvat
Rakennusalalla suhdanteiden vaikutukset tunnetaan konkreettisesti työmailla. Kun uusia hankkeita ei käynnisty, työpäällikkö joutuu pohtimaan, miten henkilöstö työllistetään, miten resurssit jaetaan ja milloin seuraava työmaa saadaan liikkeelle.
RT:n vaalitavoitteissa esitetään asuntomarkkinoiden toimivuuden parantamista muun muassa poistamalla varainsiirtovero, palauttamalla asuntolainojen korkovähennysoikeus ja helpottamalla sekä rakentajien että asunnonostajien rahoituksen saatavuutta. Myös valtion tukeman asuntotuotannon rahoitusmalleja halutaan kehittää suhdanteita tasaavaan suuntaan.
Työpäällikölle näiden tavoitteiden merkitys liittyy ennen kaikkea rakentamisen kysyntään ja hankekannan ennakoitavuuteen. Kun hankkeita käynnistyy tasaisemmin, yrityksillä on paremmat mahdollisuudet suunnitella henkilöstön käyttöä, pitää osaajat talossa ja kehittää toimintaa pitkäjänteisesti. Tasainen hankekanta ei ole vain yrityksen taloudellinen tavoite. Se on myös edellytys suunnitelmalliselle tuotannolle ja hyvälle henkilöstöjohtamiselle.
Mitä maksaa, kun työmaa ei pääsekään alkamaan?
Työpäällikölle hankkeen viivästyminen tarkoittaa usein paljon muutakin kuin siirtyvää aloituspäivää. Resurssisuunnitelmat menevät uusiksi, aliurakoitsijoiden aikatauluja sovitellaan uudelleen ja henkilöstöä saatetaan joutua siirtämään työmaalta toiselle.
RT haluaa mahdollistaa digitalisaation ja tekoälyn nykyistä laajemman hyödyntämisen sekä kaavoituksessa että luvituksessa, jotta prosessit nopeutuvat ja tuottavuus paranee. Tavoitteisiin kuuluvat myös kevyempi menettely pienille kaavamuutoksille, kaavavalitusten käsittelyn nopeuttaminen ja riittävän tonttitarjonnan varmistaminen.
Jos hankkeiden valmisteluvaiheet sujuvoituvat, työpäällikön näkökulmasta tärkein hyöty on ennakoitavuus. Kun tiedetään luotettavammin, milloin työmaa voidaan aloittaa, voidaan myös henkilöstö, hankinnat ja tuotannon aikataulut suunnitella paremmin.
Korjausrakentamisesta kasvaa yhä tärkeämpi osa työkenttää
Suomen rakennuskanta ikääntyy ja korjaustarve kasvaa. RT:n tavoitteena on nostaa korjausrakentaminen vastaamaan todellista tarvetta, mikä tarkoittaisi nykyisen määrän kaksinkertaistamista.
Tavoitteisiin kuuluvat muun muassa korjausrakentamisen investointiavustukset, peruskorjausten rahoituksen saatavuuden parantaminen sekä kotitalousvähennyksen kehittäminen ja laajentaminen asunto-osakeyhtiöille.
Työpäällikölle korjausrakentamisen kasvu voi tarkoittaa uusia hankkeita, mutta myös muuttuvia osaamisvaatimuksia. Korjaustyömailla yllätykset ovat arkipäivää. Rakenteista löytyy odottamattomia ratkaisuja, työskentely tapahtuu usein käytössä olevissa rakennuksissa ja aikataulut on sovitettava yhteen käyttäjien tarpeiden kanssa.
Myös vähähiilisyys ja kiertotalous tuovat uusia kysymyksiä tuotantoon. Miten materiaaleja voidaan hyödyntää uudelleen? Miten rakennusosia voidaan säilyttää? Millaisia vaikutuksia uusilla ratkaisuilla on työmenetelmiin, hankintoihin ja laadunvarmistukseen?
Rakennusteollisuudessa tavoitellaan kiertotalouden esteiden purkamista sekä uusiomateriaalien ja -tuotteiden käytön edistämistä. Työnjohdon näkökulmasta kyse on siitä, miten tavoitteet saadaan vietyä käytäntöön turvallisesti, kustannustehokkaasti ja teknisesti toimivasti.
Datakeskukset ja vihreä siirtymä – uusia mahdollisuuksia, uudenlaisia työmaita
RT nostaa datakeskukset, energiahankkeet ja vihreän siirtymän teolliset investoinnit merkittäviksi rakentamisen kasvumahdollisuuksiksi. Tavoitteena on edistää energiainfrastruktuurin kehittämistä, sujuvoittaa investointien luvitusta ja varmistaa, että mahdollisimman moni investointi toteutuu Suomessa.
Tämä voi avata mahdollisuuksia aivan uudenlaisiin hankkeisiin. Datakeskukset ja teolliset rakennushankkeet ovat usein teknisesti vaativia kokonaisuuksia, joissa aikataulut, talotekniikka, turvallisuusvaatimukset ja eri urakoitsijoiden yhteensovittaminen korostuvat.
Työpäälliköltä vaaditaan tällaisissa hankkeissa paitsi teknistä osaamista myös kykyä hallita laajoja kokonaisuuksia ja johtaa monialaista yhteistyötä. Samalla kansainvälisten tilaajien ja toimijoiden mukanaolo voi lisätä kielitaidon, kansainvälisten toimintatapojen ja uudenlaisten sopimus- ja raportointikäytäntöjen merkitystä.
Osaajapulaa ei ratkaista siinä vaiheessa, kun työmaa pitäisi käynnistää
RT nostaa vaalitavoitteissaan esiin tärkeän ajatuksen: osaajatarpeeseen on varauduttava nyt. Rakennusalan työvoimatarve muuttuu, kokeneita ammattilaisia eläköityy ja uudet hanketyypit edellyttävät uudenlaista osaamista. RT tavoittelee jatkuvan oppimisen ja täydennyskoulutuksen vahvistamista, koulutus- ja oppisopimuspaikkojen lisäämistä sekä kansainvälisten osaajien työllistymisen helpottamista.
Työpäällikön ja työnjohdon arjessa osaajien saatavuus näkyy konkreettisesti: saadaanko työmaalle ammattitaitoiset tekijät, löytyykö osaavia aliurakoitsijoita ja pystytäänkö uudet työntekijät perehdyttämään turvallisesti?
Mutta osaajien saatavuus on vain puolet kysymyksestä. Yhtä tärkeää on se, miten ihmiset saadaan pysymään alalla ja kehittymään työssään. Miten nuori työnjohtaja saa riittävästi tukea ensimmäisissä vastuullisissa tehtävissään? Miten kokeneiden työntekijöiden osaaminen siirtyy seuraaville sukupolville? Miten työmaalle rakennetaan ilmapiiri, jossa uskalletaan kysyä, ottaa asioita puheeksi ja oppia virheistä?
RT vaalitavoitteissa alan veto- ja pitovoima yhdistetään työelämän laatuun, turvallisuuteen, uramahdollisuuksiin ja ammattiylpeyteen. Nämä eivät ole pelkästään henkilöstöhallinnon kysymyksiä, vaan ne ovat jokapäiväistä johtamista työmailla. Osaava työnjohto on yksi rakennusalan tärkeimmistä veto- ja pitovoimatekijöistä.
Tuottavuutta ei rakenneta pelkästään kiristämällä aikatauluja
Rakennusalan tuottavuuden kehittäminen on keskeinen osa alan tulevaisuutta. RT tavoittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten kaksinkertaistamista vuoteen 2040 mennessä.
Työmailla tämä kehitys voi näkyä uusina tuotannonohjauksen työkaluina, parempana tiedonkulkuna, digitaalisina ratkaisuina sekä tekoälyn hyödyntämisenä suunnittelussa ja projektinhallinnassa. Teknologia ei kuitenkaan yksin tee työmaasta tuottavampaa.
Ratkaisevaa on, miten sitä käytetään ja miten uudet toimintatavat saadaan osaksi arkea. Voidaanko ongelmat havaita aikaisemmin? Voidaanko turhaa odottelua ja päällekkäistä työtä vähentää? Saadaanko oikea tieto oikealle ihmiselle oikeaan aikaan? Työpäällikön ja työnjohdon rooli korostuu, kun teknologian mahdollisuudet muutetaan käytännön tekemiseksi. Tuottavuuden parantaminen ei tarkoita vain nopeammin tekemistä. Se tarkoittaa ennen kaikkea sujuvampaa ja paremmin johdettua tekemistä.
Myös työmaan porttien ulkopuolisilla yhteyksillä on merkitystä
Vaikka liikenneinfra ei ole talonrakentajan ydinliiketoimintaa, sen toimivuus vaikuttaa myös talonrakennustyömaihin. Työmaalle pitää saada materiaalit, koneet ja ihmiset oikeaan aikaan. Toimivat tiet, radat ja yhteydet vaikuttavat logistiikan luotettavuuteen ja työvoiman liikkuvuuteen. Lisäksi esimerkiksi raideyhteydet luovat sijainteja, jotka vetävät asuinrakentamista.
RT tavoittelee pitkäjänteisempää liikenneinfran rahoitusta ja liikenneverkkojen kunnon sekä kapasiteetin turvaamista. Työpäällikölle tämä muistuttaa siitä, että toimiva tuotanto tarvitsee myös toimivan ympäröivän yhteiskunnan.
Rakennusalan tulevaisuus ratkaistaan päätöksissä ja toteutetaan työmailla
RT:n edunvalvonnan tehtävänä on vaikuttaa rakentamisen toimintaedellytyksiin. Poliittiset ratkaisut eivät yksin ratkaise rakennusalan haasteita, mutta ne voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisessa toimintaympäristössä yritykset ja työmaat toimivat.
Rakentamisen tulevaisuudesta päätetään monessa paikassa, mutta lopulta tulevaisuus rakennetaan työmailla.
Katso myös
Lisätietoja
Kati Kuoksa
Alueasiantuntija
kati.kuoksa@rt.fi +358 50 438 3235Talonrakennusteollisuus ry, Turun aluetoimisto, Lounais-Suomi ja Satakunta
Kirjoita kommentti