Helsingin Kruunusillat-hanke etenee puolisen vuotta etuajassa ja budjettiraamissa. Laajasalon, Korkeasaaren ja kantakaupungin yhdistävä siltayhteys avattiin kevyelle liikenteelle huhtikuussa.
Kruunusillat-hankkeen keskeisin osa, Kruunuvuorensilta, avattiin jalankulun ja pyöräilyn käyttöön 18.4.2026. Noin 1,2 kilometrin pituinen silta on Suomen pisin ja korkein.
Kruunuvuorensilta on osa Kruunusillat-raitiotieyhteyttä, johon kuuluvat myös Hakaniemen ja Nihdin yhdistävä Merihaansilta sekä Nihdistä Korkeasaareen johtava Finkensilta. Kaikki kolme siltaa ovat nyt kevyen liikenteen käytettävissä.
Sillat rakentanut allianssi arvioi, että valmis raitiotie luovutetaan tilaajalle jo tulevana kesänä. Alun perin rakennustöiden oli määrä olla valmiina vasta vuoden 2026 lopussa. Luovutuksen jälkeen alkaa raitiovaununkuljettajien perehdyttäminen uuteen reittiin.
Kymmenen kilometrin mittainen raitiotie- ja kevyen liikenteen yhteys Laajasalosta keskustaan on tarkoitus saada kokonaisuudessaan käyttöön vuonna 2027.
Poikkeuksellisen vaativa merihanke
Kruunusillat oli teknisesti ja rakentamisolosuhteiltaan poikkeuksellisen vaativa kokonaisuus suomalaisessa infrarakentamisessa.
Siltayhteys rakennettiin avomerellisiin maisemiin. Perustukset tehtiin kallion varaan ja osin merenpinnan alapuolella. Työmaata rasittivat tuuli, jää ja vaihtelevat sääolosuhteet. Massiiviset rakenteet edellyttivät erikoisratkaisuja, kuten vedenalaisia betonivaluja.
Siltayhteys on leveimmillään lähes 20 metriä ja se on suunniteltu raitiotielle, jalankululle ja pyöräilylle. Vastaavan tyyppisiä siltoja on maailmassa vain vähän.
Yhteistyö keskeisessä roolissa
Hankkeen toteutuksessa keskeiseksi tekijäksi nousi eri osapuolten tiivis yhteistyö. Tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat työskentelivät yhdessä allianssina, jossa riskit ja hyödyt jaetaan.
Allianssimallissa tavoitteena on ratkaista ongelmat yhdessä ja ohjata päätöksentekoa hankkeen kokonaisedun näkökulmasta. Käytännössä tämä on näkynyt muun muassa aikataulujen ja budjetin pitävyytenä.
Vastaavan kaltaisia tuloksia on saavutettu useissa viime vuosien suurissa suomalaisissa infrahankkeissa.
Vaikutukset ulottuvat laajalle
Kruunusillat-hankkeen merkitys ulottuu liikennejärjestelmän kehittämistä laajemmalle.
Pelkästään siltojen rakentamisvaihe on työllistänyt suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä, ja hanke tuottaa verotuloja sekä rakentamisen aikana että sen jälkeen.
Vakiintuneiden laskentamallien mukaan infrainvestoinneissa 20–25 prosenttia palautuu suoraan julkiseen talouteen veroina, ja jopa 30–40 prosenttia veroina ja maksuina. Kruunusillat-hankkeessa tämä tarkoittaa vähintään kymmenien ja jopa yli sadan miljoonan euron palautumista yhteiskunnalle. Valmistuessaan yhteys parantaa Helsingin sisäistä saavutettavuutta ja tukee uusien alueiden kehittämistä, mikä tuottaa jälleen uusia verotuloja.
Hankkeen vaikutukset ovat säteilleet vahvasti koko Suomeen. Esimerkiksi siltojen kaikki kantavat teräsrakenteet, kuten teräksiset pääkannatinpalkit ja komean keskipylonin teräsrakenteinen osuus tulivat Kalajoelta, Nordec Oy:ltä. Merkittävänä betonin toimittajana oli oululaislähtöinen perheyritys Ruskon Betoni Oy.
Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, Kaupunkiliikenne Oy, YIT Infra Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Finland Oy ja Sitowise Oy.
Kruunusillat-kokonaisurakan urakoitsijat ovat YIT Infra Oy ja Kreate Oy.
Lue myös blogi: Kruunusiltojen hanke paljasti infra-alan supervoiman – ja sen turvin voisi kurottaa vaikka Tallinnaan tai Tukholmaan