#KIRAriskDD-hankkeessa testattiin uutta kontrollipistemenetelmää rakennusmateriaalien toimitusketjujen kestävyysriskien hallintaan

Rakennusmateriaalien toimitusketjujen merkittävimmät luonto- sekä työ- ja ihmisoikeusriskit syntyvät usein ketjun alkupäässä, mutta jäävät nykyisillä työkaluilla pitkälti näkymättömiksi. Tällöin yritykset voivat tahtomattaan aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin. Yksitoista rakennuttajaa, rakennusliikettä ja rakennusmateriaalitoimittajaa jatkokehittivät ja testasivat yhdessä uutta kontrollipistemenetelmää #KIRAriskDD-pilottihankkeessa. Pilotissa tarkasteltiin vähähiilisen sementin ja teräksen sekä kipsin ja puun toimitusketjuja.

Nykyiset työkalut eivät riitä – tarvitaan riskiperusteinen lähestymistapa

Nykyinen riskienhallinta perustuu usein sopimusvaatimuksiin ja yksittäisiin auditointeihin, jotka eivät ulotu toimitusketjun kriittisiin riskipisteisiin. Erityisesti pelkkä tier 1 -toimittajien tarkastelu ei tavoita niitä kohtia, joissa haitalliset vaikutukset todellisuudessa syntyvät. Luonto- ja ihmisoikeusriskejä liittyy varsinkin kaivostoimintaan ja vihreän siirtymän mineraaleihin, mutta onpa työperäistä hyväksikäyttöä raportoitu myös metsätaloudessa.

Lisäksi aikataulupaineet, tiedon puute ja toimitusketjujen monimutkaisuus tekevät kattavasta auditoinnista nykyisellään käytännössä mahdotonta. Tämä luo tarpeen uudelle, kohdennetulle ja riskiperusteiselle rakentamisalalle räätälöidylle toimintamallille.

“Rakennuttajalla on aito mahdollisuus ohjata hankintoja ja vaikuttaa siihen, millaisissa olosuhteissa rakennusmateriaalit tuotetaan. Siksi on myös vastuu tehdä tietoisia valintoja. Luonto- ja ihmisoikeuksien huomioiminen ei ole vain riskienhallintaa, vaan konkreettinen osoitus siitä, millaisia käytäntöjä haluamme omilla hankinnoillamme edistää ja miten arvot näkyvät toiminnassamme”, toteaa Hemsö Suomen rakennuttajapäällikkö Kirsi Viheriäranta.

Yhteinen kehitystyö tuo tehokkuutta toimitusketjujen hallintaan

KIRAriskDD-pilotissa yksitoista rakennuttajaa, rakennusliikettä ja rakennusmateriaalitoimittajaa kehittivät yhdessä huolellisuusprosessin menetelmää käytännön toimitusketjuissa. Yhteinen lähestymistapa mahdollistaa yhtenäiset toimintatavat tietojen keräämiseen ja lisää vaikuttavuutta koko alalla. Pilotissa neljä tiimiä keskittyi sementtiin, teräkseen, kipsiin ja puuhun.

Jokaisessa tiimissä oli mukana toimitusketjun eri portaiden toimijoita, jotta voitiin tunnistaa toimivat roolit ja vastuut. Tuloksia validoitiin yhteisissä työpajoissa, joissa varmistettiin ristiinoppiminen. Mukana rakennuttajista olivat A-Kruunu, Hemsö, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo ja HUS Kiinteistöt. Rakennusliikkeistä Fira, Skanska, SRV ja YIT. Rakennusmateriaalitoimittajia olivat Peikko, Rudus ja Saint Gobain.

Vähähiiliset materiaalit voivat tuoda uusia kestävyysriskejä

Pilottiin valittiin suurivolyymisiä rakennusmateriaaleja ja niiden vähähiiliset vaihtoehdot. Vähähiilisyys muuttaa toimitusketjuja ja tuo mukanaan uusia raaka-ainevirtoja ja siten ainakin teoriassa uusia kestävyysriskejä.

Esimerkiksi vähähiilisen sementin tuotanto perustuu perinteisen klinkkerin korvaamiseen vaihtoehtoisilla sideaineilla, kuten masuunikuonalla, lentotuhkalla, savipohjaisilla materiaaleilla sekä muilla teollisuuden sivuvirroilla ja kierrätyspohjaisilla ratkaisuilla. Nämä vähähiilisyyden mahdollistajat muuttavat toimitusketjuja ja tuovat mukanaan uusia raaka-ainevirtoja, joiden alkuperään, tuotantotapoihin ja kestävyysvaikutuksiin liittyvät riskit tulee tunnistaa ja ymmärtää. Samoin vähähiilisen teräksen toimitusketjuihin kierrätysmateriaalien käyttö tuo mukanaan uusia raaka-ainevirtoja, kuten teollisuus- tai kuluttajaperäinen romu, joiden alkuperän vastuullisuuden hallinta vaatii uusia menetelmiä.

Esimerkki terästuotteen toimitusketjusta

“Kontrollipistemenetelmä toi meille uutta ymmärrystä toimitusketjuistamme. Oli myös ilo huomata, että eri kansainvälisillä toimittajilla oli kiinnostusta vastata kyselyymme. Kaiken kaikkiaan menetelmän myötä korostuu yhteistyön tärkeys niin oman toimitusketjumme suuntaan kuin alan toimijoiden kesken täällä Suomessa”, totetaa Peikon vastuullisuuspäällikkö Enni Karikoski.

KIRAriskDD-pilotissa saatiin hyvä vastausaste kansainvälisessä toimitusketjussa

KIRAriskDD-hankkeessa kehitetty rakennusalalle soveltuva kontrollipistemenetelmä perustuu siihen, että kysely kohdistetaan toimitusketjun ylävirran toimijaan, jolla on paras näkyvyys raaka-aineiden alkuperään, kuten terästehdas tai saha. Malli perustuu OECD:n vuonna 2023 esittämään ideaan.

Käytännössä kullekin kontrollipisteyritykselle lähetettiin kysely, jossa kartoitettiin kestävyysjohtamisen tasoa, toimitusketjun riskien hallintaa ja tilannetta toimitusketjujen alkulähteillä. Jokaiselle tutkittavalle raaka-aineelle määritettiin riskiperusteisesti omat erityiskysymyksensä. Kysely lähetettiin useille eri maissa toimiville yrityksille Suomessa ja muualla Euroopassa sekä sekä yksi Aasiassa toimivalle yritykselle. Vastauksia saatiin hyvin (8/11). Henkilökohtainen kontaktointi osoittautui keskeiseksi keinoksi varmistaa vastausaktiivisuus.

“Uusi kontrollipistemenetelmä tarjoaa kiinnostavan lähestymistavan rakennusliikkeelle, sillä toimitusketjun alkupäähän on perinteisesti ollut heikko näkyvyys. Yhteistyö sopimuskumppanin kanssa on arvokasta oikean kontrollipisteen valinnassa. Nyt, kun käytännöt vielä hakevat muotoaan, vastaushalukkuutta lisää se, että kontrollipisteeksi määriteltyyn yritykseen löytyy ketjussa henkilökohtaisia suhteita”, kertoo Skanskan vastuullisuuspäällikkö Laura Juselius.

Pilotissa ei tunnistettu suoria kielteisiä vaikutuksia, mutta vastauksista nousi esiin epävarmuutta erityisesti toimitusketjun alkupään kestävyysriskeistä ja niiden hallinnasta. Joissakin tapauksissa tietoa ei ollut saatavilla tai vastaajat eivät voineet sitä jakaa. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että suurimmat riskit ovat usein juuri siellä, missä näkyvyys on heikoin.

Tavoitteena pysyvä toimintamalli koko toimialalle

KIRAriskDD-pilotin johtopäätös on kaksiosainen. Ensinnäkin #KIRAriskDD-menetelmä toimii käytännössä: se tuottaa hankkeelle suhteellisuusperiaatteen mukaista läpinäkyvyyttä ja selkeän tavan priorisoida lisäselvityksiä. Yksittäinen yritys ei pysty hallitsemaan toimitusketjujen riskejä yksin. Toimitusketjut ovat liian monimutkaisia, ja vaikutusvalta heikkenee ketjun edetessä. Toiseksi, malli ei skaalaudu pelkästään yksittäisten rakennushankkeiden kautta. Skaalaus edellyttäisi EU-lainsäädännönkin tunnistamaa monitoimija-aloitetta, joka kehittäisi menetelmää, vähentäisi päällekkäisiä kyselyitä ja mahdollistaisi kumuloituvan tietopohjan kuitenkin huomioiden kilpailulainsäädännön reunaehdot. Jotta monitoimija-aloite saadaan liikkeelle, tulee riittävän monen alan toimijan aktivoitua sen käynnistämiseen.

“Lukuisia ja pitkiä toimitusketjuja on haastavaa hallita yksin. Sen lisäksi, että yhteisen menetelmän kehittäminen ja yhteistyö parantavat toimitusketjujen riskiperusteista hallintaa, vähentävät ne myös toimittajien työtaakkaa lukuisten erilaisten kyselyjen vähentyessä ja yhdenmukaistuessa. Me pyrimme omalta osaltamme yrityksenä vaikuttamaan siihen, että alkuun saatetun erittäin lupaavan yhteistyömallin kehitystyö ja soveltaminen jatkuisi hankkeen päätyttyäkin”, kommentoi Ruduksen vastuullisuusjohtaja Terhi Rauhamäki.

Pilottiin osallistuneet yritykset kannattavat menetelmän laajentamista pysyväksi monitoimija-aloitteeksi. Tavoitteena on laajentaa menetelmää myös muihin rakennusmateriaaleihin, kuten alumiiniin, kupariin, rakennuskiviin, aurinkopaneeleihin ja kiinteistöakkuihin.

KIRAriskDD-tutkimushankkeessa kehitettiin vuonna 2025 riskiperusteinen huolellisuusmenettely, jonka avulla voidaan hallita rakennusmateriaalien raaka-aineisiin liittyviä ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä. Hankkeen koordinaattorina toimi KIRAHub ja rahoittajana TT-Säätiö. Menettelyä pilotoitiin alkuvuoden 2026 aikana yhdessä yhdentoista kiinteistö- ja rakentamisalan yrityksen kanssa. Rakennusteollisuus RT ja Kiinteistönomistajat ja rakennuttaja Rakli ovat olleet alusta alkaen mukana hankkeen taustatahoina. Hanke liittyy myös Rakennusteollisuuden vastuullisuusohjelmaan.