Rakentamisluvan hakemiseen tuli vuoden alussa useita muutoksia, jotka sujuvoittavat ja nopeuttavat hakuprosessia. Rakentamisluvan hakuvaiheessa tarvitaan esimerkiksi entistä vähemmän pakollisia liitteitä ja kaikki aineistot ovat pääpiirustustasoisia. Lupakäsittelyn ennakoitavuutta parantaa merkittävästi sille asetettu määräaika.
Rakentamislain (RakL) osalta tuli vuodenvaihteessa voimaan kolme uutta pykälää: ilmastoselvityksen teko (38§ ja 38a §), rakentamisluvan hakeminen käyttäen tietomallia tai koneluettavassa muodossa olevaa tietoa (61§) sekä määräaika rakentamislupahakemuksen käsittelylle (68a §). Kaikilla näillä, erityisesti kahdella jälkimmäisellä, on vaikutusta rakentamisluvan hakemiseen.
Rakentamisluvan hakeminen ja tarpeelliset liitteet
Rakentamislupa haetaan pääpiirustustasoisella materiaalilla. Tämä on ollut lakisääteinen vaatimus jo maankäyttö- ja rakennuslain aikaan. Tästä on kuitenkin vuosien aikana lipsuttu kohti tarkempia suunnitelmia, vaikka näiden esittämiselle ei mitään perusteita olisi ollutkaan.
Luvanhaun pykälä (RakL 61§) muuttui aikaisemmasta niin, että pakollisia lupahakemuksen liitteitä ovat vain
- pääpiirustukset (asemapiirros, pohjapiirustus, leikkauspiirustus ja julkisivupiirustus)
- rakennussuunnitelmia vastaava suunnitelmamalli TAI tiedot koneluettavassa muodossa
- selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa
Kaikki muut mahdolliset liitteet voidaan edellyttää perustellusta syystä, kuitenkin edelleen pääpiirustustasoisina. Näin ollen esimerkiksi erityissuunnitelmia ei luvanhakuvaiheessa lähetetä rakennusvalvontaan. Sen sijaan lupapäätöksessä luetellaan tarpeelliset erityissuunnitelmat perusteltuine syineen, jotka sitten lähetetään rakennusvalvontaan ennen kuin suunnitelmaa koskevaan työhön ryhdytään.
Lähtökohta lupahakemuksen liitteille on, että niiden on oltava olennaisia lupahakemuksen ratkaisun kannalta. Rakentamislain lisäksi lupahakemuksen liitevaatimuksia voi tulla kaavoituksesta tai kunnan rakennusjärjestyksestä.
Tietomalli tai koneluettava tieto
Suunnitelmamallin ja koneluettavassa muodossa olevan tiedon osalta ympäristöministeriö julkaisi oman asetuksensa juuri ennen joulua. Asetuksen liitteissä on kerrottu tietosisällöt tarpeelliselle tiedolle.
Yksi iso haaste ainakin toistaiseksi on se, että suunnitelmamallin on oltava uusinta mahdollista IFC-tiedostomuotoa (4.3.2), eikä rakennusvalvonnoilla ole vielä olemassa tarkistusohjelmaa, jolla ne voivat varmistaa annetut tiedot. Näin ollen ainakin nyt alkuun suosittelemme antamaan tarpeelliset tiedot koneluettavassa muodossa suoraan lupajärjestelmään, jonne on rakennettu oma välilehti tälle tiedolle. Tietosisältö on hyvin yleistä hanketietoa, joka on päivitettävä hankkeen loppukatselmukseen mennessä vastaamaan toteutunutta kohdetta.
IFC-tiedoston saa toki toimittaa rakennusvalvontaan, vaikka lupaa ei hakisikaan suunnitelmamallilla. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista. Kannattaa muistaa, että luvanhaun yhteydessä suunnitelmamalli sisältää RakL 61§ mukaisesti vain rakennussuunnitelman – muiden suunnitelmien osalta lähettäminen on vapaaehtoista. Ja käytitpä kumpaa tahansa tapaa, pääpiirustukset on lähetettävä rakennusvalvontaan joka tapauksessa.
Ilmastoselvityksen rakennustuoteluettelo
Ilmastoselvitysvaateen alaisista hankkeista on luvanhaun yhteydessä lähetettävä rakennusvalvontaan rakennustuoteluettelo. Vaade koskee siis käytännössä kaikkia uudisrakennushankkeita pois lukien omakotitalot ja paritalot.
Luettelon osalta kannattaa huomata, että ilmastoselvitysasetuksessa luvanhaun yhteydessä lähetettävän rakennustuoteluettelon sisältöä on tarkennettu niin, että se sisältää ”tiedossa olevat rakennustuotteet” (YmA 1027/2024, 25§). Näin ollen riittää, että luettelossa on mukana jo hankitut rakennustuotteet pääpiirustustasoisina. Tarpeelliset rakennusosat on luetteloitu saman asetuksen liitteessä. Rakennustuoteluettelo on päivitettävä vastaamaan toteutunutta kohdetta loppukatselmukseen mennessä ja sen pohjalta lasketaan myös kyseisen kohteen hiilijalanjälki ja -kädenjälki.
Määräaika rakentamislupahakemuksen käsittelylle
Ehkäpä suurin vaikutus rakentamisluvan hakuprosessiin on kolmannella uudella asialla eli rakentamislupahakemuksen käsittelymääräajalla. Lupahakemus on käsiteltävä kolmen tai kuuden kuukauden kuluessa sen jättämisestä sen mukaan, mikä on hankkeen vaativuusluokka.
Edellytyksenä käsittelyajan käynnistymiselle on, että lupahakemus sisältää tarpeelliset liitteet lupahakemuksen käsittelemiseksi. Mikäli määräaika ylittyy, kunnan on oma-aloitteisesti palautettava rakentamislupamaksusta 20 prosenttia kultakin viivästyksen kuukaudelta, ellei viivästys ole johtunut hakijasta.
Helpoin tapa varmistaa lupahakemuksen tarpeelliset liitteet on ennakkoneuvottelun pitäminen rakennusvalvonnan kanssa. Neuvottelussa päätetään hankkeen sekä suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuustasot ja lupahakemuksen tarpeelliset liitteet perusteltuine syineen. Neuvotteluista kannattaa ehdottomasti tehdä muistio, jotta varmistetaan yhteinen ymmärrys tehdyistä päätöksistä.
Ennakkoneuvottelu ei kuitenkaan ole pakollinen menettelytapa. Hakija voi tehdä omien olettamustensa mukaisen lupahakemuksen, johon rakennusvalvonta sitten vastaa tarpeellisilla muutoksilla. Ennakkoneuvottelumenettely on suositeltava toimintatapa sujuvan prosessin aikaansaamiseksi, mutta ei siis välttämätön.
Määräaikaa koskevan pykälän perustelumuistiossa käydään hyvin läpi, mitä määräaika kattaa. Muun muassa kaikki rakennusvalvonnan omistamat prosessit tehdään määräajan sisällä, kuten kunnan sisäiset kaupunkikuvallisten ja teknisten toimielimien lausunnot. Samoin pelastuslaitosten ja ELY-keskusten lausuntojen toimittaminen kuuluu määräajan sisällä tehtäviin asioihin. Tällä voi olla suuri merkitys verrattuna aiempiin toimintatapoihin, kun muutamissa kaupungeissa ei lupahakemusta voinut edes jättää, ennen kuin kaupunkikuvaa käsittelevän toimielimen lausunto oli olemassa.
Käsittelyajan laskemisen osalta aletaan nyt opetella uusia toimintatapoja, ja muutoksia tulee varmasti ainakin lupahakemuksen tarvittavien liitteiden määrään. Tämän myötä lupapäätökseen luetteloidaan perusteltuine syineen ne tarpeelliset selvitykset ja suunnitelmat, joita hankkeen aikana tullaan tekemään.
Myös linjaukset hakijasta johtuvien viivästysten määrittelyyn tulevat tarkentumaan, rakennusvalvonnat kun saavat niistä lisää käsittelyaikaa. Perustelumuistion mukaan hakijasta johtuvalla viivästyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa on niin olennainen puute hakemuksessa, ettei rakennusvalvonta ole miltään osin voinut jatkaa lupahakemuksen käsittelyä. Kannattaa myös muistaa, että näyttötaakka hakijasta johtuvasta viivästyksestä on rakennusvalvonnoilla.
Käsittelyajan laskemisen osalta tulemme aika nopeasti törmäämään kahteen eri tulkintaan, joista Kuntaliitto antoi omat ohjeistuksensa kunnille:
- Kuntaliiton mukaan rakentamishankkeen vaativuus määritellään vaativimman suunnittelutehtävän mukaan. Eli jos vaikka akustiikkasuunnitelma on erittäin vaativa, on käsittelyaika 6 kk. Tämä on hyvin erikoista, koska akustiikkasuunnitelmaa ei käsitellä luvanhakuvaiheessa, vaan ainoastaan rakennussuunnitelmaa. Näin ollen RT:n näkemys on, että hankkeen vaativuus lupakäsittelyn määräajan osalta vastaa rakennussuunnitelman vaativuusluokkaa, ei minkään muun suunnittelutehtävän.
- Rakentamislain mukaan lupamaksusta palautetaan 20 prosenttia kultakin viivästyksen kuukaudelta, mutta laki ei tarkenna, tarkoitetaanko tässä alkavia vai täysiä kuukausia. Kuntaliitto on linjannut, että palautus tapahtuu täysien kuukausien mukaan. RT:n näkemys on se, että palautus tapahtuu alkavien kuukausien mukaan. Laissa kun lukee määräaikoina 3 tai 6 kk, ei 4 tai 7 kk.
Ja vielä lopuksi: vaikka rakentamislaki nyt muokkaa rakentamisluvan hakua virtaviivaisemmaksi, kyse on loppujen lopuksi toimintatavoista ja -kulttuureista. Kun asiat tehdään yhdessä ja hyvässä yhteisymmärryksessä, saavutetaan lakiuudistuksesta varmasti ne parhaat hyödyt niin yksittäisten hankkeiden kuin koko rakennusalan kannalta.
Katso myös
Lisätietoja
Jani Kemppainen
Päällikkö, tekniset määräykset ja lainsäädäntö ja laatu
jani.kemppainen@rt.fi +358 40 541 8090Talonrakennusteollisuus ry