Vaikka rakennusalan tilanne on edelleen vaikea, helpotusta on tullut ja tulossa monista poliittisista päätöksistä. Valtio on esimerkiksi tehnyt merkittäviä panostuksia infrarakentamiseen ja jarruttanut tuetun asuntotuotannon leikkauksia. Myös kunnat ovat pistäneet paukkuja rakentamiseen. Säädösmuutoksista on haettu ratkaisuja muun muassa rahoitukseen ja työllistämiseen sekä kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvuuteen.
Asuntorakentamisen rahoitussääntely – rahoituksen saatavuus kuntoon
Olemme yhdessä Finanssialan (FA) kanssa määrätietoisesti edistäneet kevennyksiä asuntorahoituksen sääntelyyn, joka on nyt Pohjoismaiden tiukinta. Kevään 2025 puoliväliriihessä hallitus esitti toimenpiteitä, joiden avulla rahoitusmarkkinasääntelyä aletaan keventää osittain. Asuntolainojen enimmäiskestoa ollaan pidentämässä ja taloyhtiölainojen sallittua määrää ja asuntolainakattoa tullaan korottamaan. Lainsääntömuutokset asuntolainoista ja taloyhtiölainoista ovat parhaillaan eduskunnassa.
Syyskuussa asetettu valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen selvitysryhmä jatkaa työtään asumisen ja rakentamisen rahoituksen kehittämiseksi helmikuun loppuun saakka. Lisäksi Fivan toimintaa tarkastellaan erikseen. RT perusti syksyllä oman rahoitusryhmän tuomaan vahvasti yritysten näkemystä edunvalvontaamme. Kauppalehdessä (15.1.) ministeri Marttinen lupasi, että rahoitussääntelyn keventämistä tarkastellaan jo ennen kevään kehysriihtä.
Liikenteen investointiohjelma – valtion rahoitus tappiin
Pitkäjänteisen vaikuttamisen tuloksena hallitus on toteuttanut ennätyssuurta kolmen miljardin euron investointiohjelmaa, joka sisältää vahvan panostuksen korjausvelan pysäyttämiseen sekä useita lisätalousarvioita. Kaikki investointiohjelman varat on jo sidottu hankkeisiin lukuun ottamatta Lentorataa, jonka rahoitustarvetta ei vielä ole ollut. Lisätalousarvioilla on saatu yli sadan miljoonan euron lisärahoitus erityisesti päällysteisiin.
Sinnikästä vaikuttamistyötä tarvitaan jatkossakin. Kevään 2026 budjettiriihestä tarvitaan uusia rahoituspäätöksiä, joita ilman päällystemäärät romahtavat. Lisäksi liikenteen krooninen rahoitusvaje tulee ratkaista viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
Alueidenkäyttölaki ja siihen liittyvät lait – sujuvuutta kaavoitukseen
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus on viimein tulossa maaliin. Alueidenkäyttölakiin on tulossa alan pitkään ajamia tavoitteita, kuten maanomistajan aloiteoikeuden ja yhteistyökaavoituksen kirjaamisen lakiin. MRL:n pohjalta valmistellaan myös muita lakeja ympäristöministeriössä. Alueidenkäyttölaki on etenemässä eduskuntaan RT:n näkemysten mukaisena. Hallitus sai vuoden lopulla vihdoin valmiiksi myös niin sanotun yhden luukun mallin, jossa valtion ympäristölupien hakeminen keskitetään yhteen paikkaan ja niiden käsittelyä tehostetaan.
Viime vuoden alussa voimaan tulleeseen rakentamislakiin saimme jo korjaussarjassa tarpeellisia muutoksia. Rakentamislain tuunaussarja on maaliskuussa etenemässä eduskuntaan. Se sisältää muun muassa energiatehokkuustavoitteiden sitomisen korjaamiseen sekä rakennustuoteasetuksen (CPR) ja energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanon, joissa on otettu huomioon useita RT:n esiin nostamia asioita.
Valtion tukema asuntorakentaminen – lisää suhdannetoimia
Asuntorakentaminen on alimmalla tasollaan sitten 1990-luvun laman. Markkinaehtoiseen asuntorakentamiseen ei ole odotettavissa nopeaa elpymistä, ja tilanne vaatii valtion tukeman asuntotuotannon suhdanneluontoista lisäämistä. RT on toistuvasti vaatinut valtiolta järjestelmän kehittämistä sekä lisää korkotuen myöntövaltuuksia.
RT:n ja muiden alan toimijoiden viestien perusteella hallitus päätti vastoin aiempaa linjaustaan säilyttää korkotukivaltuudet vuodelle 2026 1,135 miljardissa eurossa. Vuoden 2027 korkotukivaltuudet on kuitenkin saatava merkittävästi korkeammiksi, sillä nykyinen esitys on vaivaiset 500 miljoonaa euroa. Takauslainojen valtuuksia pitäisi myös lisätä sekä tehdä tuotteesta houkuttelevampi.
Työlainsäädäntö – joustoa työllistämiseen
RT on ajanut yhdessä EK:n kanssa työmarkkinoiden kehittämistä. Työelämän lainsäädäntöä joustavoitetaan ja työllistämisen esteitä puretaan. Yhteistoimintalain soveltamiskynnystä nostetaan ja muutosneuvotteluaikoja lyhennetään. Henkilöperusteista irtisanomiskynnystä madalletaan. Määräaikaisten työsopimusten joustavoittamisesta annettiin hallituksen esitys vuoden 2026 alussa, ja joitakin työlainsäädännön muutoksia valmistellaan edelleen. Säädösmuutokset madaltavat yritysten kynnystä palkata uutta henkilöstöä.
Finnveran kehittäminen – perustajaurakoinnin rahoituksen turvaamista
Vuoden 2026 alusta tuli voimaan uusi laki valtion erityisrahoitustoiminnasta, joka uudistaa ja selkeyttää Finnveran toimintaa, tehtäviä ja valtuuksia. Perustajaurakointi kuuluu nyt Finnveran rahoitustoiminnan piiriin, mitä RT on pitänyt esillä pitkään. Vuoden 2026 aikana on varmistettava rahoitusehtojen, kuten takauksen, käyttö perustajaurakointiin sekä niiden toimivuus käytännössä.
EU-vaikuttaminen – vahvempaa edunvalvontaa Brysselissä
RT:n strategian mukaisesti EU-vaikuttamisen resursseja on lisätty ja toimintaa on kehitetty sekä integroitu osaksi kokonaisedunvalvontaa. Vuosittainen EU-agenda ohjaa vaikuttamistyötä. EU-tason asuntopolitiikkaan vaikutamme laajasti pohjoismaisella yhteistyöllä. Liikenneverkkojen kehittämiseen suunnatun CEF-rahoituksen neuvottelutuloksessa sotilaallisen liikkuvuuden (MilMob) huomioon ottaminen korostuu. Alavirran tuotteet on saatu mukaan hiilirajamekanismin (CBAM) soveltamisalaan, ja tuotteiden huolta aiheuttavien aineiden tietokanta (SCIP) poistetaan jätepuitedirektiivistä. Rahoitusmarkkinasääntelyn ja valtiontukisääntelyn osalta vaikuttaminen jatkuu, samoin kuin budjettivaikuttaminen liikenteen rahoituksen varmistamiseksi.
Katso myös
- Lue EU-vaikuttamisesta tarkemmin ajankohtaiskatsauksesta
- Rakentamisluvan hakeminen muuttui vuodenvaihteessa
- Rakentamisen uudet säännöt 2026 – katso mikä muuttuu
- Uusi vuosi uudistaa totaalisesti valtion aluehallinnon ja tuo ympäristöluvitukseen yhden luukun lupamallin
- Alueiden käyttölaki etenemässä myönteisesti rakentajien kannalta