EU-tason sääntely vaikuttaa suuresti myös suomalaiseen rakennusteollisuuteen, vaikka rantautuu kansalliselle tasolle viiveellä. RT on vahvistanut EU-edunvalvontaansa, jotta rakennusalaa koskeviin linjauksiin päästään vaikuttamaan myös proaktiivisesti, jo ennen komission ehdotuksia. Kokosimme koosteen alalle olennaisista, ajankohtaisista EU-säädöshankkeista.
Rakennustuoteasetus
Rakennustuotteiden valmistajia koskeva EU:n rakennustuoteasetus (CPR) tuli voimaan 8.1.2026. Viime vuoden puolella voimaan tulleet artiklat koskivat lähinnä komissiota ja uusien standardien standardointipyyntöjen valmistelua. Voimaantulosta puuttuu enää seuraamussäännös, joka on tarkoitus säätää kansallisesti rakentamislain muutoksena.
Käytännössä vanhaa ja uutta rakennustuoteasetusta sovelletaan kuitenkin päällekkäin vuoteen 2039 saakka. Uutta rakennustuoteasetusta siirrytään soveltamaan harmonisoitu tuotestandardi kerrallaan sitä mukaa kuin niitä julkaistaan. Toistaiseksi komissio ei ole julkaissut vielä yhtään uuden rakennustuoteasetuksen mukaista harmonisoitua tuotestandardia.
Rakennustuoteasetuksella edistetään sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa varmistamalla turvallisten ja kestävien rakennustuotteiden vapaa liikkuvuus unionissa. Sillä tuetaan myös vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita ehkäisemällä ja vähentämällä vaikutuksia, joita rakennustuotteilla on ympäristöön sekä ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Iso muutos aiempaan verrattuna on rakennustuotteen ympäristökestävyyteen liittyvän suoritustason ilmoittaminen eli tuotteen hiilijalanjäljen laskeminen sekä kiertotalousnäkökulman mukana olo. Kansalliset vaatimukset otetaan standardeissa jatkossa aiempaa paremmin huomioon CPR Acquis-prosessin ansiosta.
Valmistajien on tehtävä tuotteelleen tulevaisuudessa digitaalinen tuotepassi sekä varmistettava varaosien saatavuus. Julkisissa hankinnoissa on noudatettava tulevaisuudessa komission delegoidun säädöksen mukaisia ympäristökestävyysvaatimuksia. Komissio ei ole vielä antanut delegoitua säädöstä digitaalisesta tuotepassista eikä ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista. Käytännössä menee vielä vuosia ennen kuin rakennustuoteasetusta sovelletaan kokonaan.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin liittyvä delegoitu säädös
Komissio julkaisi 16.12.2025 rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) liittyvän delegoidun säädöksen GWP:n (Global Warming Potential) laskennasta. Delegoitu säädös pohjautuu standardiin EN 15978. Delegoidun säädöksen implementoinnissa jäsenvaltioille on jätetty jonkin verran liikkumavaraa. Laskennassa huomioon otettavia moduuleita on enemmän kuin ympäristöministeriön asetuksessa ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta.
Komission delegoitua säädöstä on noudatettava vuodesta 2028 alkaen uusissa rakennuksissa, jotka ovat yli 1 000 m2, ja kaikissa rakennuksissa 2030 alkaen. Laskenta kannustaa vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puhtaan teräksen ja sementin käyttöön sekä rakennustuotteiden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Ympäristöministeriö joutunee tulevina vuosina muuttamaan hiilijalanjäljen laskentaa koskevia säännöksiään.
Affordable Housing Plan
Komissio hyväksyi 16.12.2025 kohtuuhintaisen asumisen suunnitelman (Affordable Housing Plan), jonka tavoitteena on kohtuuhintaisten, kestävien ja laadukkaiden asuntojen saatavuus. Euroopassa asuntojen hinnat ovat nousseet 60 prosenttia ja vuokrat 20 prosenttia viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana. Euroopassa asuntokriisi haittaa työvoiman liikkuvuutta, koulutuksen saatavuutta ja perheiden muodostumista, EU:n talouden kilpailukykyä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Komission suunnitelmassa keskitytään asuntotarjonnan lisäämiseen, investointien ja uudistusten käynnistämiseen, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin puuttumiseen asuntostressistä kärsivillä alueilla ja eniten kärsineiden ihmisten tukemiseen.
Komissio ehdottaa EU:n valtiontukisääntöjen tarkistamista. Kohtuuhintaisia projekteja voitaisiin tukea ilman ennakkoilmoitusta ja komission lupaa, jos SGEI-ehdot täyttyvät. Jäsenvaltiot voivat itse määritellä tukimuodot, kohderyhmät, kelpoisuuskriteerit sekä sosiaalisen ja kohtuuhintaisen asumisen hinta- ja laatuvaatimukset oman tilanteensa ja tarpeidensa mukaan. Valtiontuen hallinnollisia vaatimuksia ilmoittamisen, seurannan ja raportoinnin osalta yksinkertaistetaan kaikissa SGEI-tapauksissa.
Investointeihin varataan 43 miljardia euroa 2021–2027 budjetista. Osa rahoista on jo allokoitu. Uusia investointeja on tarjolla asumiseen EU:n monivuotisen rahoituskehyksen MFF:n puitteissa mukaan lukien arviolta 10 miljardia euroa lisää investointeja vuosina 2026 ja 2027 InvestEU-ohjelman kautta sekä vähintään 1,5 miljardia euroa jäsenvaltioiden ja alueiden ehdotuksista, joilla koheesiorahoitusta uudelleenohjelmoidaan väliarvioinnin yhteydessä. Lisätukea kaavaillaan sosiaalisen ilmastorahaston kautta energiatehokkuus-, rakennusten korjaus- sekä puhtaan lämmityksen ja jäähdytyksen investointeihin. Rahoituskehyksessä on tarjolla uusia rahoitusmahdollisuuksia vuosina 2028–2034. Kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat mahdollistavat jäsenvaltioiden omien asumiseen liittyvien haasteiden ratkaisemisen investointien ja uudistusten avulla.
European Strategy for Housing Construction puuttuu asuntojen tarjonnan ja kysynnän väliseen epäsuhtaan. The New European Bauhaus (NEB) sisältää kestäviä, kohtuuhintaisia ja laadukkaita hankkeita pääasiassa rakennetussa ympäristössä. Keväällä 2026 on odotettavissa lyhytaikaista vuokrausta koskeva lainsäädäntöaloite.
Rakennusalan työvoimapula ja osaamisvaje ovat Euroopassa kasvaneet kolminkertaisiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vain yksi prosentti rakennuspalveluista tarjoaa rajat ylittäviä palveluita EU:n alueella. Komissio aikoo antaa loppuvuodesta 2026 rakennuspalvelusäädöksen (Construction Services Act), jolla se varmistaisi, että yritykset ja ammatinharjoittajat voivat tarjota rakennuspalveluja yli maiden rajojen työehtojen ja sosiaalisten normien heikentymättä.
Asumista koskevien säädöshankkeiden osalta on hyvä ottaa huomioon se, että Lissabonin sopimuksen mukaan asuminen on kuitenkin jäsenvaltioiden, ei komission toimivallassa.
Ympäristö-Omnibus
Komissio julkaisi 10.12.2025 niin sanotun ympäristö-Omnibus-paketin, joka pyrkii edistämään kestävää kasvua yksinkertaisemmalla ympäristölainsäädännöllä. Ympäristölainsäädäntöä yksinkertaistetaan teollisuuden päästöjen, kiertotalouden, ympäristöarviointien ja paikkatietojen osalta. EU haluaa säilyttää kunnianhimoiset tavoitteet ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi samalla, kun se karsii yritysten hallinnollista taakkaa. Yksinkertaistamispaketti koostuu kuudesta lainsäädäntöehdotuksesta, joita aletaan käsitellä neuvoston työryhmissä ja parlamentin valiokunnissa. Suomen kannalta erityisen merkityksellinen on ehdotus, jonka mukaan jätepuitedirektiiviä muutettaisiin niin, että tuotteiden huolta aiheuttavien aineiden tietokanta SCIP poistetaan käytöstä.
Military Mobility – Sotilaallisen liikkuvuuden paketti
Komissio hyväksyi 19.11.2025 sotilaallisen liikkuvuuden paketin. Kysymyksessä on toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään varmistamaan sotilashenkilöstön ja puolustustarvikkeiden nopea, koordinoitu ja turvallinen liikkuminen EU:ssa. Paketilla puututaan sotilaallisen liikkuvuuden esteisiin muun muassa sääntelyn ja infrastruktuurin osalta.
Infran osalta olennaisinta on kaksikäyttöinfrastruktuuri. Monivuotisessa rahoituskehyksessä on tarkoitus lisätä tukea 500 hotspot-hankkeelle, joilla parannetaan neljää sotilaallisen liikkuvuuden ensisijaista käytävää. Tarkoituksena on parantaa strategisen kaksikäyttöinfrastruktuurin häiriönsietokykyä ja kybersuojaa esimerkiksi satamien, lentoasemien, siltojen, tunneleiden ja liikenteen kannalta merkityksellisen energiainfrastruktuurin osalta.
Liikenneverkon kehittäminen edellyttää merkittäviä investointeja. EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosille 2021–2027 on jo rahoitettu 95:tä kaksikäyttöhanketta 1,69 miljardilla eurolla. Kysyntä rahoitukselle on ollut suurta. Komissio on ehdottanut rahoituksen kymmenkertaistamista 17,65 miljardiin euroon vuonna 2028 alkavalla seuraavalla budjettikaudella. Tällä välin jäsenvaltiot voivat myös käyttää uudelleen kohdennettuja koheesiopolitiikan varoja ja SAFE-välinettä kaksikäyttöinfrastruktuurihankkeiden tukemiseen.
Paketti voi olla rahoituksellisesti hyvin merkittävä Suomen eri infrahankkeille. RT on ollut aktiivinen EU-komission suuntaan asiaan vaikuttamiseksi.
Pakettiin kuuluu komission ehdotus asetukseksi puolustustarvikkeiden, – tarvikkeiden ja -henkilöstön kuljettamiseksi, jota aletaan käsitellä neuvoston työryhmässä ja parlamentin valiokunnissa.
Hiilirajamekanismi CBAM
Hiilirajamekanismi (CBAM) koskee 1.1.2026 alkaen muun muassa rautaa, terästä, sementtiä ja alumiinia. Kun niitä tuodaan EU:n alueelle, joutuu maahantuoja maksamaan ”hiilitullia” eli hyvittämään niiden päästön maksamalla EU:lle päästökauppaa vastaavan hinnan. Näin pyritään edistämään maailmanlaajuisia päästövähennyksiä ja estämään hiilivuoto eli EU:n teollisuuden siirtyminen Euroopan ulkopuolelle.
CBAM:n soveltamisalaan lisätään 1.1.2028 tietyt teräs- ja alumiini-intensiiviset jatkojalostustuotteet. Tämä johtaa siihen, että vuodesta 2028 alkaen tuojien on maksettava hiilen hinta näihin tavaroihin liittyvistä päästöistä. Tarkoituksena on tasapuolistaa valmistajien toimintaedellytyksiä verrattuna EU:ssa valmistettuihin tavaroihin, sillä eurooppalaiset valmistajat kuuluvat EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piiriin. Muutos nostaa niiden EU:n tuottajien kustannuksia, jotka käyttävät CBAM-materiaaleja jatkojalostustuotteissa. Ilman jatkojalostustuotteiden (niin sanotut alavirran tuotteet) lisäämistä CBAM:in soveltamisalaan vaarana olisi, että tuotanto siirtyisi väljemmän ilmastopolitiikan maihin tai että EU:ssa valmistetut tuotteet korvattaisiin hiili-intensiivisillä tuontituotteilla.
Circular Economy Act
Komissio valmistelee uutta kiertotaloussäädöstä ja järjesti siihen liittyvän kuulemisen viime syksynä. Tavoitteena on parantaa EU:n taloudellista turvallisuutta ja kilpailukykyä ja edistää samalla kestävämpää tuotantoa ja kiertotalouden tuotantomalleja sekä hiilestä irtautumista. Komissio pyrkii helpottamaan uudelleen käytettävien tuotteiden, uusioraaka-aineesta valmistettujen tuotteiden ja jätteen vapaata liikkuvuutta. Tarkoituksena on lisätä myös korkealaatuisten kierrätysmateriaalien tarjontaa ja luoda niille kysyntää sisämarkkinoilla. Odotamme uutta kiertotaloussäädöstä komission vuoden 2026 työohjelman mukaisesti syksyllä 2026.
Linkkejä
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/3110, annettu 27 päivänä marraskuuta 2024, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisesta ja asetuksen (EU) N:o 305/2011 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
- Commission encourages low-carbon construction materials with calculation framework for life-cycle global warming potential – European Commission
- The European Affordable Housing Plan – Housing – European Commission
- EUR-Lex – 52025DC1025 – EN – EUR-Lex
- Kestävän kasvun edistäminen yksinkertaisemmalla ja älykkäämmällä ympäristölainsäädännöllä
- Sotilaallinen liikkuvuus – Puolustusteollisuus ja avaruus – Euroopan komissio
- Regulation of the European Parliament and of the Council
- Komissio vahvistaa hiilirajamekanismia
Lisätietoja
Kirsi Martinkauppi
vastuullisuusjohtaja
kirsi.martinkauppi@rt.fi +358 50 582 2464Rakennustuoteteollisuus RTT ry