Valtion tukemaan asuntotuotantoon kohdistuvia vähennyksiä olisi vahingollista tehdä nyt, kun asuntorakentaminen on lamaantunut historiallisen alhaiselle tasolle. Hallituksen on budjettiriihessä huolehdittava sopeutusten rinnalla myös kasvun luomisesta ja käytettävä keinoja asuntotuotannon ja korjausrakentamisen nostamiseksi suhdannesuosta, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell painottaa.
Rakennusalan suhdanne on jatkunut tänä vuonna poikkeuksellisen heikkona. Asuntotuotanto on romahtanut tasolle, joka jää kauas kaupungistumisen ja väestökehityksen tarpeista. Vuosina 2023 ja 2024 uusia asuntoja aloitettiin vain noin 18 000 vuodessa, ja myös vuonna 2025 määrä on jäämässä alle 20 000:een. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin VTT:n arvioima tarve, joka on 31 000–36 000 asuntoa vuodessa. Myös korjausrakentaminen on supistunut jo yli kahden vuoden ajan.
Rakennusteollisuus RT muistuttaa, että alkavassa budjettiriihessä ei tule tehdä ratkaisuja, jotka entisestään heikentäisivät rakentamisen näkymiä. Päätöksillä on suora vaikutus koko talouden kasvuun, työllisyyteen, verotuloihin ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuteen erityisesti kasvukeskuksissa.
Korkotukivaltuus pidettävä nykyisellä tasolla
Valtion tukema asuntotuotanto on saanut aiempaa keskeisemmän roolin nykyisessä suhdanteessa, jossa vapaarahoitteista rakentamista toteutuu huomattavan vähän. Valtio on reagoinut tilanteeseen nostamalla Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen Varken korkotukilainavaltuuksia vuosille 2024 ja 2025. Tuettu asuntotuotanto tukee rakentamishankkeiden käynnistymistä erityisesti suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa edistäen samalla tasapainoista asuntotarjontaa.
Nykyisessä markkinatilanteessa valtion korkotukivaltuuden pitäminen riittävän korkealla tasolla on keskeistä, jotta asuinrakentaminen ei supistu entisestään. Vaikka vapaarahoitteisessa tuotannossa on nyt nähtävissä hyvin varovaista elpymistä, se ei riitä paikkaaman tuetun tuotannon vähenemistä.
Rakennusteollisuus RT näkee, että korkotukilainavaltuus tulee säilyttää kuluvan vuoden tasolla, eli 1,75 miljardissa eurossa. Budjettiesityksen mukainen pudotus 1 miljardiin euroon olisi tilanteeseen nähden liian suuri ja johtaisi asuntotuotantomäärän laskemiseen, arviolta noin 3 700 asunnolla vuonna 2026. Lisäksi korkotukilainojen ehtoja pitäisi viipymättä korjata paremmin valitsevassa suhdannetilanteessa toimiviksi.
Korkotukivaltuus ei koidu suoraan valtion maksettavaksi, vaan kustannuksia syntyy silloin, jos korkoja tulee maksuun korkotukisopimuksen perusteella. Samoin on hyvä muistaa, että asuntorakentaminen on hyvin vero- ja työintensiivistä ja sen välilliset vaikutukset muiden toimialojen kuten kaupan alan kasvuun ovat merkittävät. Rakentamisen historiallisen heikon suhdannetilanteen jatkuminen tulee valtiolle tässä tilanteessa varmasti kalliimmaksi kuin korkotukivaltuuden säilyttäminen nykytasolla. Alan työvoimasta on jo poistunut yli 30 000 henkilöä.
Piristysruiske korjausrakentamiseen
Asuntorakentamisen rinnalla myös korjausrakentaminen tarvitsee vauhdittavia toimia. Rakennusteollisuus RT esittää määräaikaista 10 prosentin investointiavustusta, joka kannustaisi taloyhtiöitä, kuntia ja muita kiinteistönomistajia käynnistämään jo suunniteltuja korjaushankkeita.
Esimerkiksi 100 miljoonan euron avustus käynnistäisi arviolta miljardin euron edestä investointeja, lisäisi työtä 14 000 henkilötyövuodella ja palauttaisi valtiolle yli 400 miljoonaa euroa veroina ja veroluonteisina maksuina. Avustus hillitsisi korjausvelan kasvua, vauhdittaisi energiatehokkuutta ja tukisi erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joille korjausrakentaminen on keskeinen toimialue.
Lisätietoja
Aleksi Randell
Toimitusjohtaja
aleksi.randell@rt.fi +358 9 129 9201Rakennusteollisuus RT
Assistentti: Lotta Räty
Merja Vuoripuro
Johtaja, viestintä ja vastuullisuus
merja.vuoripuro@rt.fi +358 40 587 2642Rakennusteollisuus RT