Kiinteistö- ja rakentamisalan arvoketjuissa piilee rakennusmateriaaleihin liittyviä ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä, joiden hallintaan ei ole ollut vaikuttavia ja kustannustehokkaita menetelmiä. KIRAHubin vetämässä hankkeessa on kehitetty toimintamallia, jonka avulla alan toimijat voivat tunnistaa raaka-aineiden alkuperään kytkeytyviä mahdollisia ongelmia.
Yrityksiltä vaaditaan yhä tarkempaa tietoa tuotteidensa toimitusketjuista – ei vain vastuullisuusraportointia varten, vaan myös pakotteiden, pakkotyöasetuksen ja konfliktimineraaliasetuksen täytäntöönpanon tueksi. Tämä tarkoittaa tiedon keräämistä siitä, mistä maista rakennusmateriaalit ovat peräisin ja millaisia ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä niihin voi liittyä.
Esimerkiksi mineraalien louhinta voi aiheuttaa ympäristöhaittoja, saastuttaa maaperää ja juomavesiä tai sisältää ihmisoikeusrikkomuksia. #KIRAriskDD-hankkeessa kehitettävä uusi menetelmä auttaa yrityksiä kohdentamaan huomionsa kriittisimpiin materiaaleihin ja maihin sekä vähentämään riskimateriaalien käyttöä.
Riskisimmät materiaalit ja maat erityissyyniin
Kehityshankkeessa on mukana jo 27 suomalaista rakennuttajaa, rakennusliikettä ja materiaalivalmistajaa yhdessä määrittämässä, millainen huolellisuusprosessi suomalaisella kiinteistö- ja rakennusalalla voisi olla. Taustatahoina ovat myös Rakennusteollisuus RT ja Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli. Hanke on samalla osa RT:n vastuullisuusohjelman toimeenpanoa.
Kevään aikana hankkeessa on analysoitu rakennuksissa käytettävien materiaalien raaka-aineita. Sen pohjalta on kehitetty riskimateriaali- ja riskimaamallia, joka hyödyntää yleisiä tietolähteitä, kuten ESG-indeksejä ja Suomen Tullin tuontitilastoja. Korkean riskin maita, joista tuodaan rakennusmateriaaleja Suomeen, ovat analyysien perusteella muun muassa Brasilia, Egypti, Etelä-Afrikka, Intia, Kiina, Turkki, Ukraina, Vietnam ja Venäjä.
Riskit vaihtelevat materiaaleittain, mutta moniin näistä maista liittyy merkittäviä riskejä liittyen ihmisoikeuksiin, työolosuhteisiin ja lainsäädännön toimeenpanoon. On hyvä huomata, että myös näistä maista voi tulla materiaalia kestävistä lähteistä, mutta tämän todentaminen vaatii tarkkaa huolellisuusprosessia.
Kehitteillä kontrollipistemalli alkuperän vastuullisuuden arviointiin
Parhaillaan hankkeessa kehitetään riskisimpien materiaalien toimitusketjun hallintaan kontrollipistemallia, joka mahdollistaa materiaalien alkuperän vastuullisuuden arvioinnin ilman, että yritysten tarvitsee paljastaa liiketoimintakriittisiä toimitusketjutietojaan. Se pohjautuu OECD-huolellisuusprosessiohjeistukseen, mutta on räätälöity suomalaiselle kiinteistö- ja rakentamisalalle.
Kontrollipistemallin idea on, että kaikki toimijat toimitusketjussa eivät yritä selvittää raaka-aineen alkuperän kestävyyttä kukin erikseen alkulähteille saakka, vaan tietoja kysytään toimijalta, joka on riittävän lähellä rakennushanketta ja jolla on parhaat valmiudet välittää tietoa toimitusketjunsa kestävyydestä – jopa kaivoksilta asti.
Hankkeessa kehitetään käytännön kyselymalli rakennushankkeiden käyttöön. Tämän mallin avulla hankinnoissa voidaan kartoittaa kontrollipisteiltä, eli esimerkiksi rakennusmateriaalivalmistajilta toimitusketjun alkupään kestävyyden hallinnan kypsyyttä.
Yhtenäinen ja yritysten sovellettavaksi tarkoitettu malli helpottaa sekä kyselyihin vastaavien että huolellisuusvelvoitetta toteuttavien yritysten työtä ja parantaa prosessien sujuvuutta. Työkalua kehitetään hankkeen aikana osallistuvien yritysten kesken ja viimeistellään syksyllä tehtävien pilottien yhteydessä.
Hankkeeseen on osallistunut myös RT:n jäsenyrityksiä, kuten LVI-Teknisiin Urakoitsijoihin kuuluva Amplit Oy. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jan Hellman pitää tärkeänä, että tiedon avulla kyetään nopeaan ja vastuulliseen päätöksentekoon projektien kiireisessä aikataulussa.
”Talotekniikkaurakoitsijana asennamme yksittäiseen isoon kiinteistöhankkeeseen kymmeniätuhansia tuotteita. Kun tuotteita valitaan, on yksityiskohtaiseen tarkasteluun käytettävissä vain rajallinen aika. Siksi on tärkeää, että tuotteiden vastuullisuustiedot – alkuperätiedot mukaanluettuna – ovat helposti löydettävissä, luotettavia ja esitetty vertailukelpoisessa muodossa”, Hellman toteaa.
Tule mukaan pilotointiin!
TT-säätiö on tukenut hankkeen määrittelyvaihetta, joka päättyy kesäkuussa. Syksyllä menetelmää testataan ja hiotaan käytännössä.
Tavoitteena on toteuttaa viisi pilottia, joissa rakennusmateriaalien huolellisuusprosessin menetelmää kokeillaan käytännön projekteissa yhdessä rakennuttajien, rakennusliikkeiden ja urakoitsijoiden sekä materiaalivalmistajien kanssa jo syksyn 2025 aikana.
Pilotoinnin tarkoituksena on testata käytännössä, miten malli toimii ja miten se tukee päätöksentekoa rakentamisen arjessa. Pilotoinnin toteuttamisen rahoittamisesta sovitaan osallistuvien yritysten kesken pilottikohtaisesti. Menetelmä pyritään saamaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Osallistuja saa
- läpinäkyvyyttä toimitusketjuihin ilman tarvetta paljastaa koko ketjua
- riskien hallintaa EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla
- käytännönläheisen työkalun, jota voidaan hyödyntää tilaajien ja toimittajien välillä
- koulutusta hankintoihin osallistuville.
Pilotoinnin avulla voidaan kehittää mallia niin, että siitä muodostuu tehokas ja käyttökelpoinen työkalu rakennushankkeisiin – tilaajille, urakoitsijoille ja rakennustuotteiden valmistajille.
Kiinnostuitko?
Tule kuulemaan lisää ja ilmoittaudu määrittelyvaiheen maksuttomaan tulosseminaariin, joka pidetään Teamsilla 11.6.2025 kello 14.30–16.00.
Lisätietoja hankkeen vetäjiltä:
Petri Suutarinen, Finreim Oy, 040 033 0322, petri.suutarinen@finreim.fi
Vesa Ilmarinen, Katalysti Oy, 040 508 6447, vesa.ilmarinen@katalysti.fi
Teemu Lehtinen, CEO, KIRAHub, 040 456 6108, teemu@kirahub.org
Lisätietoja RT:n yhteyshenkilöiltä:
Ville Wartiovaara
Vastaava juristi
ville.wartiovaara@rt.fi +358 40 564 7939Talonrakennusteollisuus ry, Uusimaa
