Kuntien on mahdollista jarruttaa luontokatoa suunnitteluratkaisuilla sekä lisäämällä yhteistyötä asemakaavoituksen ja rakennushankkeiden välillä. Yksi ratkaisu voisi olla kumppanuuskaavoitus, jonka potentiaalia ei vielä riittävästi tunnisteta, pohtii aihetta diplomityössään tutkinut Alli-Maiju Hurmola.
”Luontoa huomioidaan rakentamisessa ja asemakaavoituksessa vielä vähänlaisesti, mutta asennemuutosta on havaittavissa kaikkien toimijoiden keskuudessa”, diplomi-insinööri Alli-Maiju Hurmola tiivistää Aalto-yliopistolle tekemänsä diplomityön havaintoja.
Rakentaminen kuluttaa huomattavia määriä luonnonvaroja, aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, saastuttaa luontoa ja kutistaa rakentamattomia luontoalueita. Nämä ovat keskeisiä luontokadon ajureita, joiden suuruuteen on mahdollista vaikuttaa erityisesti kunnissa.
Hurmolan diplomityössään haastattelemat asemakaavasuunnittelijat ja -asiantuntijat sekä rakennushankkeiden suunnittelijat ja urakoitsijat kokivat mahdollisuutensa vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen silti vähäisiksi. Enemmän mahdollisuuksia nähtiin olevan rakennushankkeiden tilaajilla ja kuntapäättäjillä.
”Vastausten perusteella tilaajat eivät luo suunnittelijoille ja urakoitsijoille riittävästi mahdollisuuksia edistää luonnon monimuotoisuutta käytännön tasolla hankkeissa. Haastatellut kokevat, että heillä olisi kyllä käytössä tarvittavia menetelmiä ja työkaluja, mutta tilaajien ja päättäjien puutteellinen tavoitteenasettelu sekä vähäiset resurssit estävät niiden hyödyntämistä käytännössä.”
Hurmolan opinnäytetyön mukaan keskeisiä keinoja parantaa tilannetta ovat luontoa huomioivat suunnitteluratkaisut sekä entistä tiiviimpi yhteistyö asemakaavoituksen ja rakennushankkeiden välillä. Onnistuminen edellyttäisi lisää resursseja suunnitteluun sekä luontokadon kaikki ajurit kattavia, yhteismitallisia menetelmiä päättäjien tavoitteenasettelun ja suunnittelun ohjauksen tueksi.
Luontokadon torjuminen edellyttää yhteistyötä
Rakennusteollisuus RT:n luontoasioista vastaava johtaja Juha Laurila muistuttaa, että luonnon monimuotoisuus pitää ottaa huomioon rakentamisen koko arvoketjulla aina aluesuunnittelusta yksityiskohtaiseen pihasuunnitteluun sekä toteutukseen ja purkuvaiheeseen asti.
Luontokadon pysäyttäminen vaatii toimia kaikilla tasoilla. Kuntien ei pidä jäädä asiassa yksin, vaan Laurila kannustaa lisäämään vuoropuhelua rakentajien kanssa. Esimerkiksi maankäyttösopimuksista ja tontinluovutusehdoista neuvoteltaessa olisi hyvä ottaa huomioon luontoa koskevat tavoitteet.
”Kumppanuutta voi lähteä rakentamaan jo kaavoitusvaiheessa varmistaen, että sektorin eri toimijoiden tieto, menetelmät, työkalut ja innovaatiot tulevat käyttöön hankkeissa. Tällöin voidaan varmistaa myös eri ratkaisujen toteutuskelpoisuus ja kustannustehokkuus”, Laurila toteaa.
”Kumppanuuskaavoitus voisi tuoda hajallaan olevaa tietotaitoa yhteen ja mahdollistaa yhteisen tavoitteenasettelun tilaajien ja tekijöiden kesken. Jo nyt kunnissa on huomioitu luontoa yksittäisissä hankkeissa sekä kehitetty oppaita ja laskentamalleja. Vaikuttava ja kokonaisvaltainen muutos edellyttää kuitenkin, että muutosta aletaan johtaa ja alan osaajien osaamista hyödyntää jo kaavatasolta asti.”
Hurmola huomauttaa, että kumppanuuskaavoitukseen ei ole vielä kaikilta osin vakiintuneita toimintatapoja.
”Erityisesti luontonäkökulmasta sen potentiaalia ei vielä riittävästi tunnisteta. Diplomityöni tuloksissa korostuu, että rakentamisessa luonto-osaamista tarvitaan etenkin aikaisessa vaiheessa. Kumppanuusmalli voisi vastata tähän, ja asiaa kannattaisi tutkia lisää ja luoda yhteisiä toimintamalleja”, Hurmola sanoo.
Alli-Maiju Hurmolan maisema-arkkitehtuurin alaan liittyvä diplomityö ”Luontokato ja rakentaminen – miten ja ketkä voivat vaikuttaa?” konkretisoi rakennusalan toimijoilla luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi olevia menetelmiä ja työkaluja sekä niiden vaikuttavuutta. Rakennusteollisuus RT:n tilaama työ on osa RT:n kestävän rakentamisen ohjelmaa. Ohjelman puitteissa RT on aiemmin julkistanut muun muassa biodiversiteettikartan näyttämään suuntaa luontopositiiviselle siirtymälle rakentamisessa.
Lisätietoja
Juha Laurila: juha.laurila@rt.fi, puh. +358 50 412 3637
Alli-Maiju Hurmola: allimaijuhurmola@gmail.com (6.3. alkaen puh. +358 400 754 152)
