Rakennusteollisuus RT:n ja Uudenmaan ammatillisten oppilaitosten neuvottelupäivässä pohdittiin yhdessä RT:n jäsenyritysten kanssa, miten rakennusalan veto- ja pitovoimaa voidaan parantaa haastavassa suhdannetilanteessa. Valoa tunnelin päässä näkyy erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation tuomien mahdollisuuksien myötä.
Vuosittain järjestettävän RT:n ja Uudenmaan ammatillisten oppilaitosten neuvottelupäivän vetovastuun otti tänä vuonna Työtehoseura TTS yksikönjohtaja Mauri Konttilan johdolla. Päivän järjestelyissä mukana oli myös Taitotalo. Rakennusalan yrityksiä edustivat aamupäivän aikana Jatkeen johtaja Mika Airaksela, Constin toimialajohtaja Risto Kivi ja GRK:n koulutuspäällikkö Jere Hänninen. Koulutuspolitiikan asiantuntija Saku Lehtinen jakoi RT:n terveiset ja esitteli maistiaisia lokakuun alussa julkaistavasta osaamistarveselvityksestä. ELY-keskuksen ajankohtaiskatsauksen kertoi kehityspäällikkö Elina Korpi.
Päivän aikana käytiin vilkasta keskustelua yritysten ja oppilaitosten edustajien kesken siitä, miten rakennusalan pito- ja vetovoimaa voidaan kehittää. Puheenvuoroissa nousivat keskiöön erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation tuomat uudenlaiset vaatimukset sekä sosiaalisten taitojen korostuminen niin tiimityötaitojen kuin työelämän diversiteettivalmiuden näkökulmasta.
”Rakennusalalla sukupolven vaihdos on jo käynnissä ja kilpailemme yhä monimuotoisemmasta työvoimasta eri toimialojen kesken. Edelleen lähipiirillä ja vanhemmilla on tärkeä rooli nuorten ammatinvalinnassa”, totesi RT:n Talonrakennusteollisuuden Uudenmaanpiirin aluejohtaja Diana Råman.
Aamupäivän puheenvuorot kiteytyivät paneelikeskusteluun, jossa Risto Kivi ja Jere Hänninen saivat rinnalleen Hyrian koulutuspäällikkö Mika Auvisen.
Alle 18-vuotiaiden pitäisi päästä harjoittelemaan työmaille
Paneelissa oltiin samaa mieltä siitä, että olisi tärkeää saada nuoret mahdollisimman varhain harjoitteluun työmaille. Ilman työkokemusta nuorten on vaikea löytää paikkaansa rakennusalalta, kun muihin työpaikkoihin on helpompi päästä.
”Kun nuoret pääsevät työmaille varhain, he todennäköisemmin haluavat tulla seuraavanakin kesänä. Samalla näistä positiivista kokemuksista on kerrottu myös lähipiirissä ja ehkä saatu kaveritkin innostumaan alasta”, totesi GRK:n Hänninen.
Nyt on aikaa opiskella ja kehittää osaamistaan
Panelistit olivat kaikki sitä mieltä, että nyt on aika kannustaa myös ammattiosaajia kouluttautumaan ja hakemaan lisäkoulutusta. ”Vaikka nyt ei olekaan paras mahdollinen työtilanne, niin tällä alalla tulee aina lopulta nousukausi, jolloin käytännössä kaikille osaajille löytyy töitä tulevaisuudessa – näin on aina käynyt kaikissa laskusuhdanteissa”, toivat panelistit esille.
Digitalisaatio ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet koettiin myös positiivisina. Niiden myötä nähdään kasvava tarve uudenlaisille taidoille, vaikka ammatillisella puolella fyysinen työ ja kädentaidot eivät katoa minnekään.
Teknologian kehittyminen tuo alalle uusia työtehtäviä ja ammatteja, joita pitää osata markkinoida nykyaikaisilla nimikkeillä, jotta yhä laajempi joukko löytää tiensä rakennusalalle.
Rakentamisessa ei ole vain yhtä oikeaa polkua
Panelistit pohtivat, että rakennusalan imagoa voisi parantaa kertomalla, että työ on nykyään turvallisempaa. Toisaalta pitäisi edelleen löytää myös keinoja helpottaa työn fyysistä rasittavuutta, jotta työkyky pysyy hyvänä eläkeikään asti.
Rakennusalan monipuolisia urapolkuja tulisi avata laajemmin: esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta voi jatkaa vastaavan mestarin tai insinöörin opintoihin ilman lukiotaustaa. Alalla korostuu myös moniosaamisen merkitys: tutkinnon osien yhdistäminen eri rakennusalan toimialoilta on tärkeää jokaiselle, sillä tämä parantaa työllistymismahdollisuuksia.
Toisaalta paneelissa nousi esille, että kaikkien myöskään tarvitse edetä urapolulla ylöspäin. Myös erityisosaajille on aina kysyntää, eli samassa ammatissa voi jatkaa koko työuransa ja kehittyä syväosaajaksi.
Panelistit eivät halunneet sukeltaa synkkyyteen, vaan kaikki näkivät valonpilkahduksia tulevaisuudessa: rakennusalalla on jo nyt paljon työmahdollisuuksia, erityisesti korjaus- ja infrarakentamisessa, joissa työt eivät ole yhtä riippuvaisia suhdanteista kuin uudisrakentamisessa.
”Korjausrakentamisen opintoja pitäisi lisätä ammattikoulupuolella. Tällä hetkellä ammatilliset opinnot johtavat uudisrakentamiseen, eikä nuorilla ole valmiuksia hypätä suoraan korjausrakentamisen pariin”, Mika Auvinen nosti tärkeän kehitysidean oppilaitoksille.
”Elämme muuttuvassa maailmassa. Niittaisimme monta haastetta, jos saisimme nuoret arvostamaan rakennusalan ammatteja”, kiteytti TTS:n Mauri Konttila aamupäivän puheenvuorot.
Lisätietoja:
Diana Råman, Talonrakennusteollisuus ry, aluejohtaja, Uudenmaan piiri, p. 040 849 9463 tai diana.raman(at)rt.fi
Panu Tuominen, INFRA ry, toiminnan johtaja, Uusimaa, p. 044 595 6617 tai panu.tuominen(at)rt.fi
Mauri Konttila, TTS, yksikön johtaja, rakentaminen, p. 041 731 5063 tai mauri.konttila(at)tts.fi
