Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piirin 27. Rakentajaseminaarissa 14.8.2024 Nilsiän Tahkolla pohdittiin maan hallituksen sekä rahoittajien toimenpiteitä yhä matalasuhdanteessa olevan rakennusalan toimintaedellytysten elvyttämiseksi.
Uuteen Rakennuslakiin on tulossa vielä korjaussarja ennen vuoden vaihdetta – Muutakin rakentamisen normistoa vielä uudistetaan ja hienosäädetään
Kuopiolainen kansanedustaja Karoliina Partanen kertoi, että vuoden 2025 alusta voimaan astuvaan uuteen rakennuslakiin on tulossa syksyllä korjaussarja. Sillä aiotaan sujuvoittaa rakentamista ja vähentää siihen liittyvää byrokratiaa. Rakentamisluvan käsittelyn aikatakuu määritettäisiin kolmeen ja poikkeuksellisen vaativissa tapauksissa kuuteen kuukauteen. Ilmastoselvitysvaatimus poistettaisiin pientaloilta ja korjaushankkeista. Valitusoikeutta kavennettaisiin ja rakentajien hallinnollista taakkaa kevennettäisiin erilaisten tietojen toimittamisessa. Lisäksi rakennuspurkamisen sääntelyä ollaan selkeyttämässä ja sujuvoittamassa.
Valmistelussa on myös rakennuslain asetuksia. Ne koskevat ilmastoselvitystä, rakennuspurkumateriaali- ja -jäteselvitystä, asuin-, majoitus- ja työtiloja, rakennusten raja-arvoja sekä useiden tehtävien vaativuusluokituksia. Käynnistymässä ovat myös kaavoitukseen vaikuttavien alueidenkäyttö-, yhdyskuntarakentamis- ja yhdyskuntakehittämislain uudistukset.
Karoliina Partasen mukaan talon- ja erityisesti asuntorakentamisen peruslähtökohtana on edelleen vapaarahoitteinen tuotanto, mutta täydentävää valtion tukemaa ARA-rakentamista valmistaudutaan vauhdittamaan, jos siihen tulee tarvetta. Hallitus on jo vauhdittanut sitä suhdanneperusteisesti nostamalla tämän vuoden lainavaltuuden 2,25 mrd euroon. Valtion asuntotuotantotuen uudistamista valmistaudutaan selvittämään Valtion asumis- ja kehittämiskeskus ARAn rahoituksen lisäksi siksi, että valtion tuki asumisoikeusasuntojen rakentamiseen loppuu.
– ARA-rahoitusta ohjataan jatkossa selkeämmin erityisryhmien ja muiden huonossa asemassa olevien asuntotuotantoon. Samalla valtion asuntorahoituksen riskejä on hallittava paremmin.
Lakkautuvan ARAn rahoitus on romahtamassa lähivuosina
ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti kertoi, että ARAn rahoitusvaltuudet ovat vähenemässä romahdusmaisesti. Tämän vuoden 2,25 miljardista eurosta ne supistuvat 1,75 ja kahtena seuraavana vuotena yhteen miljardiin euroon. Rossilahden mukaan ARAn pitkälle korkotukilainalle ja siihen liittyvälle investointituelle, lyhyelle korkotukilainalle sekä takauslainalle on kuitenkin niin hyvää kysyntää, että myöntövaltuudet ovat täyttyneet.
– Tänä vuonna ARA-rahoituksella valmistuu yli 9000 asuntoa, kun vuosien 2013-2023 keskiarvo on 7 700 asuntoa. Määrä putoaa muutaman vuoden päästä noin 4 000 asuntoon. Pulmallista on, että erityisryhmien asuntotuotannon investointiavustukset ovat vähenemässä 43 milj. eurosta 15 miljoonaan. Leikkaus osuu etenkin ikäihmisten ja opiskelijoiden asuntotuotantoon. Kysyntää olisi huomattavasti suurempaan rahoitukseen.
ARAn avustusvaltuudet putoavat tänä vuonna noin 80 milj. euroon viime vuoden yli 350 miljoonasta. Seuraavina vuosina taso on enää noin 30 miljoonaa. Vähenemässä ovat myös korjausavustuslain perusteella myönnetyt avustukset reilusti jo tänä vuonna. Avustusprosenttien supistuminen kohdistuu muun muassa esteettömyysparannuksiin kuten hissien rakentamiseen.
Itä-Suomessakin ARAn rahoitustilanne on haasteellinen, sillä tukivarauksia ja -hakemuksia on parhaillaan yhteensä 270 milj, euron edestä, mutta rahoitusvaltuutta ei ole lähelläkään tätä määrää. Kahden viime vuoden ajalta on lainapäätöksiä tehty 24 ja ne koskevat 1 326 asuntoa. Osapäätöksiä ja lainavarauksia on kumpiakin neljä. Hakemuksia on vireillä 11.
Positiivista Rossilahden mukaan on rakennuskustannusten kasvun tasaantuminen. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla ne ovat nousseet vain 0,5 prosenttia. Edellisvuosina moni ARAlle tullut rahoitushakemus hylättiin rakennushankkeen liian korkean hinnan vuoksi. Kuopion alueella ARAn tukemien hankkeiden rakennuskustannukset ovat pudonneet jopa 11,2 prosenttia, mikä on Suomen kärkipäätä. Koko maan keskiarvo on 6,5 prosenttia.
ARAn tehtävät siirtyvät ensi vuonna 2025 ympäristöministeriöön ja noin 60 henkilön virasto lakkautetaan. Viraston missiona on ollut edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää asumista, jotta jokaisella olisi mahdollisuus hyvään asumiseen.
Rahoitushalua ja -kykyä löytyy Itä-Suomeen
Rakennusala on nostanut julkisuuteen etenkin korjausrakentamisen rahoitusongelmia, kun pankit eivät ole myöntäneet rakentajille, taloyhtiöille tai yksityisille kansalaisille lainaa.
Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttosen haastattelema OP Pohjois-Savon pankinjohtaja Antti-Jussi Pitkälä kertoi, ettei ainakaan osuuspankkiryhmä ole tehnyt lainahanojen kiristämispäätöksiä pankkien säätelyn kuten vakavaraisuussäädösten tai muiden syiden vuoksi. Myöskään korkomarginaalit eivät ole olennaisesti nousseet.
– Rahoituspäätökset tehdään edelleen tapauskohtaisesti. Tietysti niihin vaikuttaa rakentajien, taloyhtiön tai kansalaisten nykyinen ja arvioitu tuleva tilanne realiteettien pohjalta. Korkojen aleneminen on alkanut vaikuttaa esimerkiksi asuntolainojen kysynnän viriämiseen, totesi Pitkälä. Hän suositteli omarahoituksen keräämistä hyvissä ajoin ennen korjaushankkeita, koska se helpottaa pankeilta haettavan täyterahoituksen saantia. Syrjäisempien seutujen ja asuinalueiden ongelmiin asuntojen ja taloyhtiöiden vakuusarvon alenemisesta ei hänelläkään ollut ”viisastenkiveä”.
Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoituspäällikkö Timo Ollila kertoi Euroopan Unionin osarahoittamasta 3,16 miljardin euron Uudistuva ja osaava Suomi 2021-27 -ohjelmasta, jonka on määrä edistää alueiden työllisyyttä ja hyvinvointia. Rakennusalaa se voi koskea muun muassa rakennetun ympäristön tuella liittyen energiatehokkuuden, kiertotalouden ja puurakentamisen hankkeisiin niin uusien innovaatioiden kuin osaamisen kehittämishankkeidenkin osalta. Hän peräänkuulutti rakennusalalta aktiivisuutta, koska rahoitusta on edelleen hyvin myönnettävissä Itä-Suomeen. Tähän mennessä käynnistyneissä hankkeissa odotetaan syntyvän lähes 7 000 uutta työpaikkaa ja 336 uutta tuotetta tai menetelmää. Varsinkin Euroopan Sosiaalirahasto tarvitsee yrityslähtöisiä hankkeita.
Kimmo Anttosen mukaan Itä-Suomessa on tiivistettävä laaja-alaista yhteistyötä rakennusalan sisällä sekä julkishallinnon virkamiehistöön ja päättäjiin päin. Yhä jatkuva matalasuhdanne vaatii uusia ja erityisiä toimia työpaikkojen sekä yritysten tulevaisuuden turvaamiseksi. Rakentaminen ei lopu koskaan, mutta on tärkeää saada se viriämään, koska alan positiivinen säteilyvaikutus muihin toimialoihin ja yhteiskuntaan on poikkeuksellisen suuri.
Lisätietoja:
Aluepäällikkö Kimmo Anttonen, Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piiri ry, p. 050 4493479, kimmo.anttonen@rt.fi
