Ne teollisuuden alat ja ne toimijat, joilla on ollut resursseja sijoittaa tutkimus- ja kehitystyöhön, ovat jo vuosia käyttäneet tekoälyratkaisuja tuotannossaan ja toimintansa tehostamiseen. Nyt tekoäly, konenäköratkaisut sekä koneoppimisen soveltaminen tekevät tuloaan myös suomalaisiin rakennusalan yrityksiin ja rakennustyömaille.
Tekoälyyn perehtynyt LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Eija Lantta uskoo vahvasti tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin rakennusteollisuudessa. ”Tarjolla olevista keinoista on rakennusalalla käytetty vasta erittäin pieni siivu”, lausuu Tekoäly tutuksi -hankkeen vetäjänä toimiva Lantta. ”Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon.” Hän arvioi, että aika on kypsä uuden teknologian käyttöönottoon yritysten toiminnan ja tuotannon tehostamiseen.
”Tarvitaan asennemuutosta”, Eija suosittelee. ”Aina ei ole hyvä tehdä niin kuin aina on tehty.”
”Tekoälyratkaisut mahdollistavat tuottavuuden parantamisen. Mitä enemmän hyödynnetään teknologiaratkaisuja, sitä parempaan lopputulokseen päästään. Tällä on vaikutusta myös asiakastyytyväisyyteen.” Eija näkee, että pienillekin rakennusliikkeille on tarjolla keinoja. ”On olemassa valmiita ratkaisuja. Ne vaan täytyy räätälöidä jokaisen yrityksen tarpeiden mukaisiksi.”
Hän ehdottaa yrityksiä etenemään palanen kerrallaan.
Paljon mahdollisuuksia
Tekoälyn avulla voidaan tehostaa ja automatisoida toimintoja, lisätä ennustettavuutta sekä luoda kilpailuetua.
Rakennusalalla tekoälyä voidaan hyödyntää mm. hankintatoimittaja-analyyseissä, toimitusketjun hallinnassa, kustannusennustamisessa, laskutuksessa, rahavirroissa, materiaalihallinnassa, työmaatoiminnoissa, työaikasuunnittelussa sekä aikatauluhallinnassa.
Tekoälyä voidaan käyttää maankäyttö- ja investointipäätöksiin, erilaisten suunnitteluratkaisuvaihtoehtojen tuottamiseen, toiminnanohjaukseen, kaupankäynnin automatisointiin, rakentamisen tilannekuvan tuottamiseen sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen tehostamiseen.
Tekoäly on valjastettavissa niin työturvallisuuden parantamiseen kuin laadunhallintaan. Työmailla tekoälyratkaisut tukevat projektinhallintaa esimerkiksi sensori- ja kameradatan avulla.
”Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat”, Eija tietää.
LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Eija Lantta on perehtynyt tekoälyyn.
”Dataa pitää olla riittävästi”
”Datan kerääminen on ihan ykkösasia”, Eija Lantta painottaa. ”Sitä pitää olla runsaasti ja sellaisessa muodossa, että sitä voidaan hyödyntää.”
”Kun oikeanlaista dataa on tarpeeksi ja sitä käytetään oikealla tavalla, tekoälyllä on vaikka minkälaisia mahdollisuuksia.” Datan tulee olla laadukasta, palvella tarkoitusta ja olla systemaattisesti ylläpidettyä.
Ennen kuin aloitetaan datan kerääminen, tarvitaan etukäteissuunnittelua ja -järjestelyjä sekä päätös siitä, kuinka saatua tietoa tullaan hyödyntämään. ”Pitää olla riittävästi sensoreita keräämässä dataa. Myös aikavälin tulee olla riittävän pitkä. On tärkeää varmistaa, että kerätään oikeanlaista dataa, oikeassa muodossa, ja että syntyy mahdollisimman suuri tietovarasto. Silloin tekoälyn tuottamiin tuloksiin ja johtopäätöksiin voidaan varmemmin luottaa.”
Haasteita riittää
”Rakennustyömaalla tuottavuuden parantaminen tekoälyn avulla ei ole niin yksinkertaista kuin monilla muilla teollisuuden aloilla”, Eija Lantta toteaa. Hän pohtii rakennustyömaan olevan tekoälyn käytön kannalta tehdasympäristöä haasteellisempi paikka monimuotoisen ympäristön ja erilaisia työvaiheita sisältävän työn takia. Haastetta lisää myös se, että eri hankkeet eroavat toisistaan niin kokonsa, muotonsa kuin laadullisten ominaisuuksiensa suhteen. ”Tehdasympäristössä prosessit ovat suoraviivaisempia ja automatisointi on helpommin toteutettavissa.”
Tekoälyn käyttöönotto vaatii yritykseltä resursseja, osaavaa henkilökuntaa ja satsausta koulutukseen. Usein käytetäänkin ostopalveluja.
Tekoälyyn erikoistunut Eija Lantta tuumii, onko yrityksen itse keräämä tieto aina määrällisesti ja laadullisesti riittävää tekoälylle. Kun rakennusalan yritykset kilpailevat samoista kohteista, syntynyttä dataa ei kilpailutilanteesta ja liikesalaisuuksista johtuen luovuteta muiden käyttöön. Mutta jos rakennusliikkeet tekisivät yhteistyötä toistensa kanssa ja kokoaisivat yhdessä tietokantaa, todennäköisesti tekoälyn käyttökin lisääntyisi. ”Siitä olisi todellista hyötyä. Saadut tulokset, suositukset ja johtopäätökset voisivat olla näin varmempia ja luotettavimpia”, Eija visioi.
Suuret tietomäärät hallintaan
Vuorineuvos Hannu Isotalolla on koko elämän mittainen ote rakennusalaan. Uransa aikana hän johdatti Luja-yhtiöt Suomen suurimpien rakennusalan konsernien joukkoon. Hänet muistetaan myös työstään rakennusalan ja elinkeinoelämän valtakunnallisissa järjestöissä. Vielä eläkkeellä ollessaan hän seuraa tiiviisti alan kehitystä jakaen auliisti mietteitään. Myös tekoäly kirvoittaa hänen kielensä.
Hannua askarruttaa rakennusalaan liittyvä suuri tiedon määrä. Siihen hän valjastaisi tekoälyn: rakentamisen suuren tietomäärän hallintaan, yksittäisten tietojen poimintaan suuresta massasta, lajitteluun, tehokkuuden parantamiseen sekä päätösten tueksi.
”Rakennustyön, myös suunnittelun vaiheet ovat monimuotoisia. Paljon on asioita, joita pitää ottaa huomioon.”
”Tekoäly voisi palvella työnjohtajia ja suunnittelijoita poimimaan juuri nimenomaista työn alla olevaa rakennushanketta koskevaa tietoa, ohjeita ja koostamaan tarkistus- ja muistilistoja”, Hannu ideoi. Älykäs ohjelmisto voisi olla apuna kokoamassa työryhmiä, laskemassa työtunteja ja materiaalimenekkiä, laatimassa aikatauluja, avustamassa laadunvalvontaan ja työturvallisuuteen liittyvissä asioissa ja hoitamassa rutiineja.
Hannu siirtäisi kaiken rakentamisessa tarvittavan tiedon ja laajaan ammattitaitoon liittyvät asiat yhteen suureen tietokantaan, josta tekijät voisivat ammentaa etsimänsä vain napin painalluksella.
”Kuinka kokenut vastaava työnjohtaja voisi tallentaa oman tietotaitonsa nuorempien työnjohtajien käyttöön?” Hannu kysyy. ”Voisiko tämän toteuttaa tekoälyllä?”
Hannun ideoimaan tietokantaan voisi liittää RT-korttien tiedot, suunnittelu-, työsuojelu- ja valvontaohjeet, siis kaikki mahdollinen rakentamiseen ja rakentamisen laatuun liittyvät tiedot.
Kaikella tällä tähdätään siihen, että rakennushanke etenee jouhevasti suunnittelusta toteutukseen, sekä siihen, että tilaaja saa laadukkaan lopputuotteen.
Tekoäly rakennushankkeen työkaluna
Tekoäly pystyy tunnistamaan, analysoimaan ja luokittelemaan yhtälailla tekstiä ja numeerista tietoa, kuvia, kasvoja, ääntä kuin esineitä.
Tekoäly auttaa kerätyn tiedon hallinnassa ja analysoinnissa. Se kykenee tunnistamaan malleja, yhteyksiä sekä trendejä, jotka muuten saattaisivat olla vaikeasti havaittavissa. Se voi tarjota älykkäitä suosituksia suunnitteluun, automatisointiin ja prosesseihin. Myös eri järjestelmien integrointi on mahdollista.
Tekoäly tehostaa rakentamista
Kuopioon rakennetaan parhaillaan maailman suurimpiin lukeutuvaa geeniterapeuttisten lääkkeiden tuotantotilaa. FinVector Oy:n hankkeessa pääurakoitsijana toimii pieksämäkeläinen Rakennusliike U. Lipsanen Oy.
Lipsasen kehityspäällikkö Jörg Hansmann kertoo, että rakentamisessa käytetään tietomallia ja uutta teknologiaa. Käytössä on muun muassa ohjelmisto, joka hyödyntää tekoälyä.
Samaan aikaan kun tuotantoyksikköä rakennetaan, suunnittelu elää edelleen. On tärkeää saada suunnittelijoille ajantasaista tietoa siitä, missä vaiheessa rakentaminen kulloinkin on. Koska heillä ei ole mahdollisuutta itse käydä rakennuspaikalla, apuna käytetään 360-kuvausta. Tekoäly yhdistää viikottaisen kuvauksen rakennuksen pohjakarttaan ja bim-tietomalliin. Kokonaisuus on suunnittelijoiden käytettävissä muutaman tunnin viiveellä.
Jörg Hansmann on tyytyväinen ratkaisuun. Suunnittelijat saavat luotettavan ja ajantasaisen tilannetiedon. Lisäksi älykäs teknologia vapauttaa merkittävän määrän henkilöresursseja muuhun käyttöön.
Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n kehityspäällikkö Jörg Hansmann.
”Rakennusliikkeiden tulee valmistautua älykkäiden ratkaisujen tulemiseen työmaille”
Hansmann arvioi, että viime aikoina markkinoille tulleet älykkäät sovellukset madaltavat kynnystä käyttää uutta teknologiaa ja laittavat yritykset miettimään omaa AI-strategiaansa. Jörg on vakuuttunut siitä, että tekoäly tulee rakennusalalle. ”Se hetki tulee aika pian.”
”AI-strategian laatimisen voisi aloittaa kartoittamalla sitä, kuinka yritys voisi tehostaa omia prosessejaan. ”Datan käsittely on varmasti ensimmäisiä asioita, joista yritykset aloittavat.”
”Jos tietoa ei ole saatavilla, emme voi analysoida”, Jörg tuumii. ”Pitäisikö meidän jo ryhtyä keräämään tietoa, vaikka emme ihan tarkasti vielä tiedä, mihin sitä käyttäisimme? Keräämmekö riittävästi tietoa työmailta?” hän kysyy.
”Rakennusliikkeemme muurarit, putkiasentajat tai timpurit voivat nukkua yönsä täysin rauhassa”, Jörg naurahtaa. ”Tekoäly ei vie rakentamisesta työpaikkoja, pikemminkin tehostaa työntekoa. Sen sijaan suunnittelussa ja toimistorutiineissa tekoälyllä on oma paikkansa.” Jörgillä herää kysymys: ”Voisiko tekoäly olla ratkaisu jopa työvoimapulaan?”
Rakennusalan innovaatioiden parissa työskentelevä Jörg Hansmann näkee uudelle teknologialle paljon mahdollisuuksia, varsinkin siellä, missä prosessit ovat standardeja ja suoraviivaisia.
”Aihe vaatii jatkuvaa keskustelua. Pitää välillä poiketa sivustaseuraajan rooliin ja kysyä: Onko tässä jotain, missä tekoäly voisi auttaa?”
”Kokonaisuuden täytyy olla kuitenkin läpinäkyvää ja hallittua, ettei pääse syntymään tilanteita, jossa suuren datamäärän takia syntyy monimutkaisia, epäluotettavan oloisia ratkaisuja. Kaikkeen ei pidä sokeasti luottaa.”
Jörg Hansmann pitää tärkeänä, että alaa kehitetään. ”Asioita pitää tarkastella kriittisesti, fogusoida syvällisesti ja löytää sekä hyvät että huonot puolet.”
”Kehitys etenee joskus hitaammin, joskus nopeammin. Onko teknologian kehitys koskaan mennyt taaksepäin?”
Teksti: Heikki Luukkonen
Artikkelin pääkuvan editointi: Heikki Luukkonen
