Eivät rakennushankkeet ole minnekään kadonneet, eikä työ. Tekemistä riittää, työsarkaa ainakin on paljon. Tekijöitäkin meillä on. Mitä muuta tarvitsemme, jotta pahimmat skenaariot saadaan selätettyä?
Vietämme sitä aikaa vuodesta, jolloin kirjoitamme viimeisiä rivejä joulun ja tulevan vuoden toivomuslistoihin. Edessä oleviin eduskuntavaaleihinkin ja tuleville edustajille olisi sanottavaa.
Lapsuudessamme toivoimme kaikkein eniten kovia paketteja. Mutta muistaako kukaan toivoneensa villasukkia? Silti niitä saatiin ja pian ymmärrettiin niiden tarpeellisuus.
Rakennusalalla toivotaan hyvää vuotta, tai ainakin sitä, etteivät pahimmat ennusteet toteudu. Ala toivoo pelastavia paketteja, jännittäen samalla, ettei joukkoon eksy mitään keskeneräistä, harkitsematonta tai epäedulliseen suuntaan kääntäviä yllätyksiä.
Olisi liian helppoa toivoa työtä ja toimeentuloa, jos niiden eteen ei tehdä toimenpiteitä, tai jos niiden toteutumiselle ei olla valmiita muokkaamaan suotuisia edellytyksiä. Puitteet paremmalle tulevaisuudelle eivät synny juhlapuheita pitämällä eivätkä katteettomista lupauksista. Elämää ei voi rakentaa puhtaasti toiveiden ja odotusten varaan. Tarvitaan tekoja.
Onnistuminen rakennushankkeissa perustuu yhteistyöhön. Tulevalle eduskuntavaalikaudelle Rakennusteollisuus RT tarjoaakin nyt yhteistyötä talouden vakauttamisen, turvallisuuden sekä vihreän siirtymän saavuttamiseksi. Ei enää vaatimuksia, vaan rakentavia ehdotuksia, lupauksia ja yhdessä tekemistä.
”Korjausavustuksilla pyörät pyörimään”
”Isona toiveena niin meillä rakentajilla, kuten varmasti ihan meillä kaikilla on se, että maailmaan palaisivat vakaat olot”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n Itä-Suomen Piirin puheenjohtaja Pasi Pitkänen.
”Korona-aika oli rakentajille yhtä hulabaloota joka suuntaan. Kaikesta huolimatta meitä rakentajia kohdeltiin lopulta kohtalaisen lempeästi. Vaikka olikin erilaista säätämistä, työmaat olivat silti käynnissä ja työllisyys säilyi”, muistelee Pitkänen, joka siviilissä on rakennusten korjausrakentamiseen erikoistuneen kuopiolaisen rakennusliike KUMONI Oy:n toimitusjohtaja.
”Epävarmuustekijöitä on edelleen valtavasti ilmassa. Vakautta ja ennustettavuutta, sitä kaipaisin tähän maailmaan”, hän sanoo.
Pitkänen vertaa meneillään olevaa aikaa vuoden 2008 finanssikriisiin. ”Koko 2000-luvun alun olimme rakentaneet. Työllisyys oli hyvällä tasolla ja rakentajien tilauskirjat täynnä. Tilanne muuttui yhdessä yössä”, hän muistelee hetkeä, kun työt loppuivat ja hankkeet menivät jäihin. Silloin valtio tuli toimenpiteillään mukaan talkoisiin tarjoten taloyhtiöille korjausavustusta, jossa se rakennushankkeen päätyttyä maksoi kymmenen prosenttia tehdystä työstä palautuksena taloyhtiöille.
”Pelastettiin valtava määrä työpaikkoja, toimeliaisuus säilyi ja verokertymä pysyi hyvällä tasolla”, Pasi Pitkänen luettelee. Nyt hän toivoo tulevalle vuodelle valtiolta samansuuntaista mukaantuloa.
VTT:ssä on laskettu, että vuosittainen uudisrakennustarve Suomessa on vähintään 35 000 asunnon luokkaa. Korjausrakentamisen määrä tulisi kaksinkertaistaa nykyisestä. Näin pitäisimme Suomen kasvu-uralla.
”Pyörien on pyörittävä ja toimeliaisuuden säilyttävä.” Pitkänen peräänkuuluttaa yhteisvastuullisuutta rahoitussektorilta ja rakennusalan toimijoilta kaukokatseisuutta, luottamusta tulevaan.
”Meillä Suomessa on valtavasti korjausvelkaa. Sen lykkääminen vain pahentaa tilannetta.” Pitkänen patistelee ryhtymään toimenpiteisiin. ”Nyt olisi hyvä aika laittaa myös energiahankkeita liikkeelle. Se on edessä joka tapauksessa.”
”Mahdollisuuksia oivaltaville”
Kimmo Anttonen, Talonrakennusteollisuus ry Itä-Suomen aluepäällikkö, on Pasi Pitkäsen kanssa samaa mieltä: ”Korjausavustus olisi tosi kova paketti koko yhteiskunnalle, ei pelkästään rakentajille. Nyt olisi hyvä sauma saada elvyttävä vaikutus ajankohtaan, jossa elämme.”
Anttonen uskoo, että valtiovallan piristysruiske kantaisi pahimman yli. ”Kukaan ei oikeastaan usko, että tämä on pitkäaikainen taantuma.”
Hän luottaa siihen, että positiivinen signaali rakennushankkeisiin laittaisi rahan kiertämään, pitäisi yllä toimeliaisuutta, hivuttaisi kuluttajien luottamuksen tasoa ylöspäin ja antaisi toivoa tulevaan. Se johtaisi myös uuden kehittämiseen ja innovaatioihin.
”Tarvitsemme innovaatioita, uusia energiaratkaisuja ja uusiutuvan energian käyttöönottoa.”
”Monin paikoin on sisäistetty se, että yrityskenttää on tuettava, jos aiotaan selvitä”, Kimmo tiivistää.
”Usko investointien oikea-aikaisuuteen on tässä ja nyt”, Anttonen toteaa. ”Tämä aika on mahdollisuus niille, jotka oikein ymmärtävät ja oivaltavat tilaisuutensa. Pitäisi mennä vähän eri rytmillä, kuin kilpailijat. Kun olet hieman muita edellä, silloin sinä menestyt.”
”Vuoden päästä on aivan erilainen tilanne”, Kimmo Anttonen ennakoi.
Ei-toivottuja paketteja
Pasi Pitkänen ei kaipaa rakennusalalle yhtään ei-toivottua pakettia.
Asuntomarkkinoiden hiipuessa rakennusliikkeet saattavat siirtyä urakkatöiden markkinoille. ”Silloin kilpailu kiristyy.” Pitkänen muistaa pitkän rakentajauransa aikana nähneensä paljon ylilyöntejä ja epätervettä kilpailua.
Hän toivoo, ettei kilpailun kiristyessä tingittäisi ainakaan työturvallisuudesta.
Myös rahoitusmarkkinoiden kiristyminen entisestään askarruttaa. ”Sitä pakettia ei toivota”, Pasi Pitkänen puhuu koko alan puolesta ja toivoo kaukokatseisuutta.
”Yritysten kannattaa aina elää niin, että vältetään ylisuuria riskejä. Vaikka rahoitusmarkkinat ovat hankalampia, tulee varautua pahimpaan skenaarioon.”
”Hyvät pärjäävät silti aina”, Pasi Pitkänen toteaa.
Rakennusalan kovat ja pehmeät paketit
Samoin kuin Pasi Pitkänen, myös Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro tarttuu rahoituksen tiukkenemiseen. ”Haluammeko me maksaa asumistukea vai tukea niitä ihmisiä, jotka haluavat ostaa oman asunnon?” Kaskiaro kysyy. ”Työssä käyminen ja asumisen hallinta ovat elämän perusasioita. Elämä pysyy paremmin ihmisen hallinnassa, kun saa itse vaikuttaa omiin asioihinsa.”
Kaskiaron mielestä olisi tärkeää tukea niitä, jotka haluavat ponniskella oman elämisensä eteen, eikä liikaa rajoiteta tai rakenneta esteitä.
Myös erilaiset rakentamista rajoittavat säädökset ovat Kaskiaron mielestä haitallisia niin rakennustoiminnalle kuin koko yhteiskunnan toimintakyvylle. ”Ei pitäisi laatia sellaisia rakentamis- ja energiamääräyksiä, jotka ovat käytännölle vieraita. Esimerkiksi vihreään energiaan siirtyminen pitäisi olla järkevästi toteutettavissa.”
Kaskiaro puuttuu myös rakentamislakiin, jota on haluttu voimaan kovalla aikataululla, vieläpä keskeneräisenä. ”Jos rakentamislakiin tulee toimimattomia vastuulausekkeita, ne eivät oikeasti paranna rakentamisen laatua. Ei ole pyritty estämään rakennusvirheiden syntymistä vaan haetaan niille maksajia, eli suoraan sanottuna syyllisiä.”
”Meidän pitäisi luoda järjestelmiä, jotka toimivat siihen suuntaan, että teemme yhä parempaa laatua. Olisi tärkeää tarkastella asioita etukäteen ja puuttua sitten kriittisiin kohtiin ennaltaehkäisevästi. Näin myös virheiden määrä vähenee.”
Toiveena ennakoitavuutta, tasaisuutta sekä pitkäjänteisyyttä
Kirkkain toiveeni on, että rakennusalalla olisi suunnitelmallisuutta, tasaista kehitystä, mahdollisuus asiantuntevaan keskusteluun eri toimijoiden kesken sekä resursseja etukäteisvalmisteluihin.
”Rakentajille on parasta aikaa sellainen, että mennään pikkuisen nousevaan maailmaan ja tasaisesti”, Kim Kaskiaro muotoilee. ”Ei se ylöspäin menokaan ole aina hyvä asia, sillä panoshinnat saattavat tällöin karata.”
”Jos kaikilla on hikikarpalot otsalla, tuottavuus on huono”, Kim lohkaisee.
Hän toivoo rakentajille maailmaa, jossa on ennakoitavuutta, tasaisuutta sekä yhteiskunnan puolelta pitkäjänteistä toimintaa.
Rakennusala ei elä pelkästään toiveiden ja niiden toteutumisen varassa. Alalla on paljon vahvaa ja monipuolista ammattitaitoa, osaamista sekä kovaa tahtoa ratkaista asioita, jotka tarjotaan rakentavassa hengessä koko yhteiskunnan käyttöön. ”Kuunnellaan ihmisten tarpeita ja toiveita ja mahdollistetaan se mitä he toivovat. Tarjoamme yhteistyötä joka suhteessa.”
Yhteiskunta tarvitsee rakentamista ja rakentaminen yhteiskuntaa. Rakennusala on yhteiskunnan tukipilari.
Maailma on mahdollisuuksia täynnä.
Rakennusalan ammattilaiset toivottavat rauhallista joulua ja parempaa uutta vuotta ja hyviä päätöksiä tulevalle vaalikaudelle.
Teksti ja kuvat: Heikki Luukkonen
