Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Aleksi Randell otti kantaa Itä-Suomen rakentajaseminaarissa Joensuussa 17.8.2022 rakennusalan haasteellisiin näkymiin ja peräänkuulutti laajempaa sekä reilua riskinjakoa rakennushankkeissa rakennuttajien ja urakoitsijoiden kesken. Syynä muuttuneeseen tilanteeseen ovat rakentamiseen vaikuttavien suorien ja epäsuorien raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden hinnannousut, toimintaympäristön kasvanut epävarmuus, pääomamarkkinoiden kiristyminen ja suhdannelaskua ennakoiva luottamusindeksin heikkeneminen.
Kuva: Seminaarissa luennoivat Talonrakennusteollisuuden asiamies Jani Kemppainen (vas.), Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ja Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen.
Randellin mukaan talonrakentaminen on vielä kohtuullisella, jopa edellisvuotta korkeammalla tasolla, mutta rakennuslupien määrä on jo vähentynyt ja näkymä on laskusuuntainen.
– Ennakoitavissa on talonrakentamisen hiipuminen 30 000 – 35 000 asunnon aloitukseen ja alle miljoonan kuutiometrin vuositahtiin viime vuoden korkeasta 47 000 asunnosta. 35 000 asunnon vuosialoitus olisi normaalia. Väheneminen kohdistuu etenkin kerrostalorakentamiseen.
– On muistettava rakentamisen suuri kansantaloudellinen merkitys. Se on vuositasolla suoraan 39 miljardia ja siihen liittyvät palvelut mukaan lukien välillisesti jopa 50 miljardia euroa. Rakentaminen ei ratkaise kaikkia yhteiskunnan haasteita, mutta kestävää kasvua ei synny ilman rakentamisen ongelmien ratkaisua, tähdensi Randell.
Hän muistutti, että infrarakentaminen on hiipunut tuntuvasti, vaikka sille on kasvavaa tarvetta liikenneväyläinvestoinneissa ja infrastruktuurin korjausvelan kattamisessa.
– Ensi vuodelle ei ole näköpiirissä yhtään suurta infrahankealoitusta. Infran rahoitukseen on saatava pitkäjänteisyyttä ja rahoitustaso vakiinnutettua riittäväksi. Se tarkoittaa rahoituksen nostoa pohjoismaiselle keskitasolle. Muutenkin rakentamisemme jää jälkeen muista Pohjoismaista.
Aleksi Randell nosti esiin myös rakentamisen ja rakennetun ympäristön ilmastohaasteet. Hänen mukaansa 38 prosenttia ilmastopäästöistä tulee rakennetusta ympäristöstä.
– Siksi rakentamisen ja rakennusten energiatehokkuuteen on panostettava entistä enemmän. Esimerkiksi energiatehokkuutta lisäävän korjausrakentamisen määrä olisi kaksinkertaistettava. Rakennusteollisuus RT:n laatima Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartta on yksi hyvä suunnannäyttäjä ilmastollisesti kestävämpään rakentamiseen.
Talonrakennusteollisuus RT:n asiamies, DI Jani Kemppainen muistutti rakentajia asiakastyytyväisyydestä ja rakennusvirheiden välttämisestä, jotta takuuajan ja sen jälkeistenkin virheiden kustannukset eivät nakerra kannattavuutta. Lisäksi hän tähdensi kosteudenhallintaa betonirakentamisessa sisäilman laadun turvaamisessa. Rakennusvalvontojen TopTen-ryhmissä pyritään luomaan käytännön ohjeistusta lainsäädännön jatkeeksi. Tavoitteena on saada selkeät ohjeet asetustasoisille vaatimuksille.
– EU:ssa ja kansallisestikin tapahtuu nyt paljon rakentamiseen liittyvissä direktiiveissä ja muissa normeissa etenkin energia- ja ympäristöasioihin liittyen. Rakennusalalle keskeisin lakihanke on maankäyttö- ja rakennuslain tilalle tulevan rakennuslain uudistus, joka lykkääntyi keväällä. Se voi tulla eduskuntaan syyskuun puolivälissä joiltakin osin aiemmasta muutettuna, mutta mahdollista on myös lain venyminen edelleen ja siirtyminen seuraavalle eduskuntavaalikaudelle.
Kemppaisen mukaan energiatehokkuuden määrittelyssä E-luvusta olisi tehtävä mittari, joka kuvaa todellista energiankulutusta ja on neutraali lämmitysmuodoille sekä rakennusmateriaaleille. Asia on tärkeä, kun uuteen rakennuslakiin on tulossa rakentamisen vähähiilisyyden ja ilmastovaikutusten selvitysvelvoite.
Joensuun rakennusvalvonnalle yhteistyöpalkinto
Joensuun kaupungin rakennusvalvonta palkittiin Rakentajaseminaarissa Vuoden 2022 yhteistyön rakentajana. Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen totesi, että palkittu rakennusviranomainen on kunnostautunut rakennuslupaprosessin nopeuttamisessa kookkaan varastohallin osalta jopa yhteen ja keskimäärinkin pariin viikkoon.
Kuvassa vasemmalta: Joensuun rakennusvalvontainsinööri Jarmo Tuupainen, Joensuun rakennusvalvonnan tiimijohtaja Jukka Hyttinen, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell ja aluepäällikkö Kimmo Anttonen
– Vanha jähmeä virkamiesmentaliteetti ja toimintamalli on heitetty Joensuussa romukoppaan ja tilalle on otettu aito sekä joustava yhteistyöasenne ja asiakaskeskeisyys. Myös yhteistyö kaupungin kaavoitusviranomaisten sekä rakennusvalvonnan kesken toimii hyvin. Lisäksi kaupungin Hiilineutraali Joensuu 2025 -projektin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet heijastuvat positiivisesti myös rakentamiseen, totesi Anttonen. Palkinnon myönsi Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke Pohjois-Karjala -johtoryhmä.
Joensuun kaupungin rakennusvalvonnan tiimijohtaja Jukka Hyttinen kertoi, että rakennusvalvonnan tehtäviin kuuluvat rakentamisen luvituksen ja normien toteutusvalvonnan lisäksi ohjaus ja neuvonta esimerkiksi energia-asioissa. Niillä on pyritty auttamaan rakentajia jo ennen rakentamista ja sen aikanakin virheiden sekä puutteiden välttämiseksi.
– Yhteiskunnan, rakentajan sekä rakennuttajan edut ovat usein yhteneväiset ja yhteistyöllä on merkitystä. Esimerkiksi huolellinen rakennusluvan hakeminen ja käsittely vähentävät hankkeita viivästyttäviä valituksia. Olemme tehostaneet lupien käsittelyprosesseja muun muassa sähköisellä asioinnilla. Hyvä tiimi ja kokenut henkilöstö ovat vahvuuksiamme.
Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan kaupunki panostaa määrätietoisesti rakennetun ympäristönsä kestävään kehittämiseen muun muassa kaupunkikeskustan rakentamisessa. Hänen mukaansa asiassa on hyvä ja pitkäjänteinen yhteistyöhenki sekä luottamus kaupungin päättäjien, virkahenkilöiden ja elinkeinoelämän välillä.
Punaisena lankana on ydinkeskustan symmetrinen kehittäminen Pielisjoen suhteen. Nykyisellään joki on keskellä rakennettua kaupunkia, kun aikoinaan kaupunki perustettiin länsirannalle ja siellä oli myös kaupallinen keskus. Investoinnit symmetrisen keskustan toteutumiseen ovat olleet vuosina 2010-2020 yhteensä noin 1 miljardi euroa, mistä julkisia investointeja on viidennes eli noin 200 miljoonaa euroa. Tavoitetta on edistetty myös kaavamuutoksilla ja kunnallistekniikalla.
– Investointitaso talon- ja infrarakentamiseen on talousalueellamme pysynyt tasaisen korkealla. Kannustetta antaa positiivinen väestökehitys. Parhaillaan Joensuussa toteutetaan Keskustavisio 2021 -suunnitelmaa. Vision pohjalta laaditaan tänä vuonna yksilöity kehittämissuunnitelma. Keskustakehittämisen tiekartta on vuoteen 2030.
Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen muistutti rakentamisinvestointien olevan kansantalouden kulmakivi. Hänen mukaansa Pohjois-Karjalassa on pysytty siinä elinkeinoelämän tarpeiden ja yhteiskunnan kehityksen vauhdissa eikä pullonkauloja ole syntynyt. Jatkossakin kannattaa investoida infrarakentamiseen, energiatalouteen, huoltovarmuuteen ja vihreään siirtymään sekä alueellisen kilpailukyvyn turvaamiseen.
Toivanen korosti, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisessa on etusijalle asetettava kaavoitusprosessien sujuvoittaminen ja nopeuttaminen. Kaavatasoja ei saa ainakaan lisätä vaan pikemminkin päinvastoin. Lisäksi viranomaisille tulisia asettaa velvoite ilmoittaa arvio kaavamenettelyn kestosta. Samalla olisi rajoitettava valitusoikeuksia kaavoista. Rakentajien on pystyttävä luotettavasti ennakoimaan lupaprosessin lopputulos ja aikataulu.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi
