Rakentamisen suhdannekäänne on ollut nopea. Rakentaminen supistui viime vuonna 4 prosenttia, mutta täksi ja ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT ennakoi reilun prosentin tai parin kasvua. Kasvun suurin vauhdittaja on asuntorakentaminen, joka on noussut jälleen ennätystasolle.
Rakentaminen kasvu painottuu tämän vuoden lopulle ja ensi vuoden alkupuoliskolle. Vuonna 2023 hidastuva talouskasvu asettaa myös rakentamiselle rajat. Kustannuskehitys on rakentamisen suurin yksittäinen uhka.
”Käänne rakentamisen näkymissä on ollut nopea. Aiempi epävarmuus ja heikko kysyntä on kääntynyt huoleen kovasta kustannuskehityksestä sekä materiaalien ja työvoiman saatavuudesta”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.
Rakennusteollisuus RT arvioi asuntoaloituksia kertyvän tänä vuonna 44 000, mikä ylittää neljänneksellä pitkän aikavälin keskimääräisen tarpeen, ja ensi vuonnakin noin 40 000. Kerrostalorakentamisessa vuokra-asuntotuotanto vähenee, mutta omistusasuntojen osuus kasvaa. Omakotitalorakentaminen on saanut koronapandemiasta voimakkaan piristysruiskeen, ja aloituksia on 17 prosenttia viimevuotista enemmän.
”Asuntorakentaminen on nyt lähihistorian ennätystasolla, mutta Suomen asuntomarkkinoiden tilanne on vakaa. Korkeat tuotantomäärät vastaavat vähäiseen myynnissä olevien uusien asuntojen tarjontaan ja kovaan kysyntään. Asuntotuotanto hidastuu vähitellen ensi vuodesta alkaen”, Jouni Vihmo toteaa.
Toimitilarakentaminen pääsee kasvuun kiinni etenkin teollisuuden investointien sekä verkkokaupan siivittämien varastojen ja logististen tilojen kysynnän myötä. Myös korjausrakentaminen palautuu parin heikon vuoden jälkeen kasvu-uralle. Infrarakentamisessa on puolestaan vähenemässä ensi vuonna. Rakentamisen työllisyyden ennakoidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna viime vuoden notkahduksen jälkeen.
Rakentaminen on Suomessa ääri-ilmiö
”Suomessa rakentamisen määrä kehittyy muihin Pohjoismaihin verrattuna ääripäiden kautta. Rakentaminen kasvaa normaalissa suhdannetilanteessa muita Pohjoismaita vähemmän, ja heilahtelut lasku- ja noususuhdanteissa ovat meillä isompia”, Jouni Vihmo sanoo.
”Rakentamisen voimakas suhdannevaihtelu ei ole hyväksi kansantaloudelle eikä rakentamiselle. Rakentamiselle pitäisi luoda entistä ennakoitavampi toimintaympäristö pitkäjänteisillä infrahakkeilla, sujuvalla kaavoituksella ja sääntelyn johdonmukaisuudella. Se tasoittaisi suhdannevaihteluita ja tukisi riittävää asuntotuotantoa pitkällä aikavälillä. Sillä voitaisiin välttää myös tänä vuonna nähdyn kaltaisia kustannuspiikkejä, jotka rasittavat esimerkiksi julkista rakentamista.”
Suuret kaupunkiseudut vivuttavat Suomen kasvua
Viime vuosina suurten kaupunkien investoinnit kehitys- ja infrahankkeisiin ovat saaneet vireille runsaasti asuntojen ja muunlaista rakentamista. Tästä tuoreimpia esimerkkejä ovat Raidejokeri ja Tampereen ratikka.
”Kaupungit eivät odottele kasvua, vaan tekevät sitä. Hyvien sijaintien hankkeille riittää rahoittajia, mutta muuten rahoitus on kiristymässä monin tavoin. Tämä tarkoittaa varsinkin uudisrakentamisen entistä voimakkaampaa keskittymistä kasvuseuduille. Asuntorakentamisen edellytyksistä tulisi käydä kunnon keskustelua. Nyt asuntopolitiikkamme pyörii käytännössä vain valtion tukeman tuotannon ympärillä, mikä on äärimmäisen kapea näkökulma”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.
Aineistot:
RT:n 12.10. julkaisema suhdannekatsaus kokonaisuudessaan sekä syksyn asuntotuotantokyselyn tulokset löytyvät RT:n verkkosivuilta www.rakennusteollisuus.fi/suhdanteet
Keskeiset suhdannekuvaajat sekä muut ajankohtaiset graafit voit ladata RT:n kuviopankista www.rakennusteollisuus.fi/keskeiset-suhdannekuvaajat
Lisätietoja:
Pääekonomisti Jouni Vihmo, puh. 050 520 1636
Toimitusjohtaja Aleksi Randell, puh. 0400 500 822
Viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642
Sähköpostit etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi
