Vielä vuosi sitten Etelä-Savossa rakennusalalla elettiin talouden suhteen toiveikkaan odottavissa tunnelmissa. Syksy 2019 nosti talouden taivaalle tummia pilviä enteillen tulevasta notkahduksesta. Keväällä 2020 iskenyt maailmanlaajuinen pandemia pysäytti myös rakennusalan miettimään pahimpia mahdollisia skenaarioita. Etätöiden, digitalisaation suomin keinoin sekä hygieniaohjeistuksia noudattaen rakennushankkeita on voitu jatkaa keskeytyksettä.
Etelä-Savon monella rakennusalan yrityksellä työtilaisuudet ovat vielä hyvällä tasolla, mutta tulevaisuus huolettaa.
Talonrakentamiseen, betonituotteiden valmistukseen sekä maarakentamiseen erikoistuneen Suutarinen Yhtiöiden toimitusjohtaja Timo Suutarinen näkee, että Etelä-Savossa rakennusalalla toimivien yritysten suhdannenäkymät ovat viime aikoina heikentyneet voimakkaasti.
– Talouden alamäki alkoi jo ennen koronaa syksyllä 2019. Pandemia on vauhdittanut laskevaa kehitystä.
Suutarinen ennakoi, että alueen yritysten talousnäkymät synkkenevät entisestään tulevana vuonna.
– Hupenevat urakointimahdollisuudet vaikuttavat koko alan kannattavuuteen.
Suoraan yrityksille suunnattuja elvytyspaketteja Suutarinen ei toivo rakennusalalle.
– Se vääristäisi kilpailua.
– Työtilaisuuksien lisääminen olisi oikea ratkaisu.
– Valtion velanottoa pitäisi ohjata rakentamista ja infraa parantaviin toimenpiteisiin. Sieltä löytyy työpaikkoja. Kun markkinat ovat vaarassa tyrehtyä, tukea pitäisi suunnata valtion ja kuntien rakennushankkeisiin. Toimeliaisuuden lisääntyessä myös sosiaaliset ongelmat korjautuvat.
– Taseeltaan vahvat yritykset kestävät tällaiset myrskyt, toteaa monta lama-aikaa kokenut Suutarinen.
– Aina jossain vaiheessa kuitenkin kirkastuu, hän lausuu toiveikkaana.
”Jotain hyvääkin”
Timo Suutarinen näkee heikentyneessä suhdannetilanteessa myös positiivisia mahdollisuuksia.
– Tällainen aika antaa tilaisuuden kehitystyöhön. Voimavaroja ja energiaa voi käyttää tuotteiden ja tuotannon kehittämiseen.
Näin on menetelty Suutarinen Yhtiöihin kuuluvassa SBS Betoni Oy:ssä. Tehtaan laitteita ja koneita sekä prosesseja on kehitetty. Myös kuljetuskalustoa on uudistettu.
– Kun suhdanteet ja talouden tilanteet paranevat, on markkinoilla enemmän iskukykyä.
”Menee alaspäin kuin lehmän häntä”
Myös Granlund Mikkeli Oy:n toimitusjohtaja Olli Tirkkonen on huolestunut Etelä-Savon rakennusalan suhdannetilanteesta.
– Rakentajahistoriassani ei näin sumuista ja hämärää näkymää ole ollut, Tirkkonen muotoilee.
Rakennuttamisen ja valvonnan asiantuntijayrityksen toimitusjohtaja Tirkkonen kertoo Etelä-Savon rakennusalan suhdannetilanteen muuttuneen vuoden aikana tosi dramaattisesti.
– Korona ei ole rakentamista ja suunnittelemista häirinnyt millään tavalla. Työmaat toimivat ihan normaalisti. Mutta tarjouspyyntöjä Etelä-Savossa liikkuu tosi vähän.
– Pöydällä ei ole juuri mitään hankesuunnitelmia, hän tunnustaa. Granlundin Kuopion ja Lappeenrannan toimistoissa puolestaan koneet rallattavat ihan täysillä. Olli Tirkkonen arvioi, että Etelä-Savossa ollaan yleisen ankeuden ja varovaisuuden takia jouduttu kierteeseen, jossa kaikki ovat lamaantuneet.
– Kun meiltä vähenevät työt, sen jälkeen ne vähenevät suunnittelijoilta ja lopulta urakoitsijoiltakin. Suhdannetilanteen parantumiseen saattaa kulua monta vuotta. Nyt olisi aika toimia.
Tirkkonen tietää tilanteen Etelä-Savossa johtaneen puhelinralliin, jossa urakoitsijat ja suunnittelijat soittelevat toisilleen kysellen hankkeiden perään.
”Nyt olisi tilaisuus tehdä tili”
Granlund Mikkeli Oy:n toimitusjohtaja Olli Tirkkonen toivoo ajattelutapaan muutosta.
– Kun suhdanteissa hiljenee, kannattaisi ryhtyä investoimaan.
– Tulevana keväänä ja talvena olisi mahdollisuus päästä tekemään hyvä tili, kun laittaa hankkeen vireille, Tirkkonen vinkkaa.
– Kun rakennusala virkistäytyy, luo se itsetuntoa kaikille.
Tirkkosen mielestä uudet, maakunnan edun mukaiset rakennushankkeet olisivat tervetulleita. Samalla hän toivoo, ettei hankkeista muodostettaisi liian suuria kokonaisuuksia.
– Sopivasti pilkkomalla voidaan työt jakaa niin, että myös alueemme pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät tarjoamaan osaamistaan omien resurssiensa puitteissa. Sillä tavalla paikallista tuetaan.
”Kotimaisuus kunniaan”
Rakennusliike U. Lipsanen Oy on menestynyt tarjouskilpailuissa ja yrityksellä on täystyöllisyys. Lipsasella ollaan kuitenkin tietoisia rakennuttaja- ja suunnittelutoimistojen tarjouspyyntöjen määrän vähentymisestä ja heikentyvistä suhdanteista.
Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n toimitusjohtaja Antti Lipsanen arvioi rakentamisen volyymin tippuvan tulevana vuonna jonkun verran.
– Rakentamisen kannattavuus meidän vinkkelistä on pysynyt ihan kohtuullisella tasolla. Nyt näköpiirissä näyttäisi olevan tarjolla hieman pienempää ja kapeampaa leipää, Lipsanen aavistelee.
– Yli puolet Suomen rakennusliikkeistä on mukana asuntorakentamisessa. Jos asuntotuotanto vähenee, on sillä vaikutusta myös meihin, jotka emme ole siinä markkinassa. Tämä lisää kilpailua myös julkisen rakentamisen puolella ja heijastuu koko alan hintatasoon ja kannattavuuteen, Lipsanen pohdiskelee.
– Onneksi rakennushankkeissa urakoitsijoiden valintaperusteisiin on viime aikoina tullut muitakin kriteerejä kuin pelkästään hinta.
Toimitusjohtaja Antti Lipsanen peräänkuuluttaa kotimaisten hankintojen merkitystä.
– Valtion, kuntien sekä myös meidän kaikkien rakennusalalla toimivien pitäisi nyt tässä tilanteessa ymmärtää, kuinka tärkeää on keskittää hankinnat kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin.
– Rakentamisessa pyörii aika iso määrä euroja. Ne kun saataisiin valumaan kotimaan veronmaksajien ja palkansaajien kukkaroihin.
– Investointien kautta ja suosimalla kotimaista saadaan kotimaan pyörät pyörimään, Antti Lipsanen painottaa.
”Ilman infraa ei ole muutakaan rakentamista”
INFRA Kaakkois-Suomi ry:n toiminnanjohtaja Tuukka Liukko odottaa pienellä jännityksellä Etelä-Savon kuntien tulevan vuoden budjetteja: Mikä on yhdyskuntarakentamisen osuus?
– Tämän vuoden tilanne näyttää kohtuullisen hyvältä, Liukko toteaa, mainiten erityisesti meneillään olevat Valtatie 5:n sekä Mikkelin Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon hankkeet.
– Huolemme kohdistuvat tuleviin aikoihin.
– Budjettineuvotteluja varten meidän viestimme on ollut se, että valtion ja kuntien hankkeista ja suunnitelmista pidettäisiin kiinni, ja ettei infrahankkeiden määrärahoja ensimmäisenä leikattaisi.
Infra on perusta kaikelle rakentamiselle ja yhteiskunnan toimivuudelle. Ainuttakaan talonrakennushanketta ei tehdä ilman pohjatöitä. Usein emme edes huomaa, että puhdasta vettä tulee raanasta, tai että valot, sähköt ja datayhteydet toimivat, tai että maantiet ovat kunnossa.
– Infra on ”alustataloutta”. Se mahdollistaa elinvoiman niin kunnalle, sen asukkaille kuin alueen yrityksille, Tuukka Liukko kiteyttää.
Lisätietoja antaa ja kysymyksiinne vastaa:
- Aluepäällikkö Kimmo Anttonen, Talonrakennusteollisuus Itä-Suomi / kimmo.anttonen@rakennusteollisuus.fi 050 4493479
- Toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Timo Suutarinen, Suutarinen yhtiöt / timo.suutarinen@uutarinen.fi 0400 653701
- Toimitusjohtaja Olli Tirkkonen, Granlund Mikkeli Oy / olli.tirkkonen@granlund.fi 050 408 6843
- Toimitusjohtaja Antti Lipsanen, Rakennusliike U. Lipsanen Oy / antti.lipsanen@lipsanen.com 0403000506
- Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko, INFRA ry / tuukka.liukko@infra.fi 0400 251 365
