Parhaana Kuntatilaajana palkittu Lohja teki vaikutuksen kilpailuraatiin osaamisensa monipuolisuudella. Raati arvosti etenkin Lohjan panostusta maankäytön suunnitteluun, johon rakennuttaja otetaan usein mukaan jo kaavoitusta tehdessä. Kunniamaininnat kisassa saivat Vantaa ja Hämeenlinna.
Vuoden 2019 Parhaaksi Kuntatilaajaksi valittu Lohja panostaa eri osapuolet kattavaan yhteistyöhön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Rakennuttajien osallistaminen suunnitteluun jo kaavoitusvaiheessa mahdollistaa muun muassa sen, että kohteesta tulevat ylijäämämaat voidaan hyödyntää erilaisina maisema- tai meluvalleina. Samalla pystytään paneutumaan laaja-alaisesti kohteiden toteutettavuuteen, kuten maaperän asettamiin erityisvaatimuksiin, pohjavesiolosuhteisiin ja esirakentamisen tarpeeseen.
”Kestävän rakentamisen näkökulmasta merkittävimmät päätökset tehdään nimenomaan maankäytön suunnittelussa”, muistuttaa INFRA ry:n elinkeinopoliittinen johtaja Juha Laurila.
Huomionosoitus otettiin Lohjalla tyytyväisenä vastaan. Kaupunkitekniikkapäällikkö Seppo Lötjönen kommentoi koko organisaation puolesta, miten Suomen parhaaksi kuntatilaajaksi on tultu.
”Esimerkiksi viimeisen 30 vuoden aikana Lohjalla on toteutettu lukuisia eri kokoluokan infrahankkeita, niin kaupungin omia kuin valtionkin, kuten E18-moottorite, jossa käytettiin kahta eri urakkamuotoa. Lohjan kaupunkitekniikan parissa työskentelevät henkilöt ovat seuranneet niitä tarkkaan ja poimineet vuosikymmenten myötä jokaisesta parhaat toimintamallit omaan käyttöön.”
Lohjalla on kaksi hankinta-asiantuntijaa, jotka toteuttavat hankintojen kilpailutusta Cloudia-järjestelmän kautta. He tekevät jatkuvasti tiivistä yhteistyötä hankkeiden projektipäälliköiden kanssa. Nyt muutaman vuoden toiminnassa ollut keskitetty hankintayksikkö on Seppo Lötjösen mukaan tuonut selkeästi lisäarvoa hankinta-asioihin.
Lohjalla hankkeita toteutetaan sekä urakoitsijoiden toimesta että omajohtoisena työnä.
”Urakoitsijoille suuntautuu valtaosa uudiskohteista. Osa niistä on kilpailutettuja erillisurakoita, osa menee sopimusurakoitsijoille. Omajohtoisesti toteutetaan muun muassa kunnossapitoluontoisia töitä ja lisäksi jonkin verran pienempiä saneeraushankkeita. Urakoinnin määrä on jatkuvasti lisääntymään päin”, toteaa Lötjönen.
Erityistä huomiota raati kiinnitti myös Lohjan tapaan käsitellä ja hyödyntää rakentamisessa purkukohteista peräisin olevaa betonimursketta. Betonin ohella muutkin ylijäämämateriaalit halutaan Lohjalla hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi risujen varastointiin kaupungilla on erillinen käsittelyalue. Varastoidut risut haketetaan ja ohjataan hyötykäyttöön.
”Pienemmän kunnan resurssit huomioiden Lohjalla on tehty todella hyvää ja monipuolista työtä”, kiteyttää johtaja Jani Sillanpää Finnish Consulting Groupilta. Lisäksi INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö mainitsee, että Lohjan toimintatapa on saanut runsaasti kiitosta myös jäsenyrityksiltä.
Paras Kuntatilaaja -kisassa kunniamaininnan saivat Vantaa ja Hämeenlinna. Vantaa keräsi raadilta kiitosta erityisesti tavastaan jakaa hankkeet maltillisen kokoisiin osiin, jotta pienillä ja keskisuurilla yrityksilläkin on mahdollisuus päästä urakoihin mukaan. Niin ikään Hämeenlinnassa on määrätietoisesti vähennetty oman tuotannon osuutta ja ohjattu urakoita kilpailun kautta yksityisten yritysten tehtäväksi. Hankintatoimen kannalta reilu, kilpailukykyinen ja tehokas toimintamalli tuottaa myös säästöjä hämeenlinnalaisille veronmaksajille.
Lisätietoja:
Paavo Syrjö
Toimitusjohtaja, INFRA ry
paavo.syrjo@infra.fi / 040 560 1803
Paras kuntatilaaja -kilpailun organisoi infratoimialan yrityksiä Rakennusteollisuus RT:ssä edustava INFRA ry. Kilpailulla halutaan osaltaan tukea kuntien hankintojen kehitystä. Tänä vuonna kisassa korostettiin kuntien käymää markkinavuoropuhelua alueen yrittäjien kanssa. Sen avulla on mahdollista luoda toimivat markkinat erikokoisille yrityksille ja se myös kannustaa käyttämään uusia menetelmiä palveluntuotannossa. Niin ikään kestävän infran periaatteiden huomiointi hankinnoissa oli voittajan valinneen asiantuntijaraadin fokuksessa. Raatiin kuuluivat kehityspäällikkö Riina Känkänen (Ramboll Finland), johtaja Jani Sillanpää (FCG), elinkeinopoliittinen johtaja Juha Laurila ja toimitusjohtaja Paavo Syrjö (INFRA ry).
