Rakentamisen suhdanne kääntymässä maltilliseen laskuun

Asuntotuotannon ja infrarakentamisen vähentyminen painaa rakentamisen tänä vuonna nollan tuntumaan. Rakentaminen on siirtymässä ensimmäisenä isona toimialana laskusuhdanteeseen kasvettuaan muuta taloutta nopeammin neljän vuoden ajan.

Asuntorakentaminen saavutti kuluneen nousukauden huippunsa viime vuonna. Suomessa aloitettiin yli 46 000 uuden asunnon rakentaminen, mikä on 13 000 enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Tänä vuonna asuntoaloitusten ennakoidaan vähenevän alle 40 000 asunnon.

”Asuntorakentaminen vähenee tänä ja ensi vuonna yhteensä 10 000 asunnolla vuoden 2018 huippulukemiin verrattuna. Pudotus tulee vapaarahoitteisista kerrostaloasunnoista. Lasku on ollut odotettavissa, sillä kerrostaloasuntoja on valmistunut viime vuosina ennätysmäärin. Valmiiden myynnissä olevien uusien asuntojen määrät ovat kuitenkin kohtuullisella tasolla, ja asuntomarkkinoiden peruskuva säilyy edelleen positiivisena”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.

Asuntorakentamista kannattelevat matala korkotaso, kuluttajien vahva luottamus omaan talouteen sekä sijoittajakysynnän pysyminen vakaalla tasolla.

Liike- ja toimistorakentaminen on putoamassa historiallisen matalalle tasolle, kun useiden suurhankkeiden jälkeen uudet aloitukset ovat jäämässä alle 5 miljoonan kuutiometrin. Viimeksi vastaavissa lukemissa on oltu 1990-luvulla. Teollisuuden rakentaminen sen sijaan piristyy vihdoin selvästi.

Julkinen palvelurakentaminen on noussut ennätyslukemiin väestön ja rakennusten ikääntymisen sekä kaupungistumisen myötä. Etenkin uusia sairaaloita ja muita hoitoalan rakennuksia rakennetaan vielä tänä vuonna vilkkaasti, mutta pitkään jatkunut kasvu alkaa vähitellen laantua.

30 000 uutta työpaikkaa rakennusalalle

Uudisrakentamisen aloitusmäärien supistuminen vähentää myös infrarakentamisen pohjatöitä. Samalla valtion väylärahoitus on pienenemässä. Väylien kunnossapitoon suunnatun rahoituksen taso laskee viime vuodesta noin viidenneksen, 370 miljoonalla eurolla, mikä näkyy teiden ja ratojen kunnossa. Maa- ja vesirakentaminen kääntyy kuluvana vuonna 2,5 prosentin laskuun.

”Tulevan hallituksen on pelattava korttinsa oikein talouskasvun hidastuessa. Kasvukeskusten riittävälle asuntotuotannolle ja vähäpäästöisille raideliikennehankkeille tulee luoda edellytykset, sillä niillä on keskeinen rooli työllisyyden kehitykselle”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kertoo.

Randell nostaa esiin etenkin maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat valtion ja kuntien väliset sopimukset sekä suurten raideinvestointien toteuttamiseen tarvittavat väyläyhtiöt. ”Ratkaisujen siirtyminen olisi nyt myrkkyä taloudelle”, Randell toteaa.

Rakennusalalla työllisten määrä pysyttelee tänä vuonna noin 198 000 henkilössä, johon se kohosi viime vuonna. Alalle on tullut neljän viime vuoden aikana peräti 30 000 työpaikkaa lisää, mikä on voimakkaasti nostattanut koko Suomen työllisyyskehitystä. Ensi vuonna työlliset vähenevät rakentamisessa 5 000:lla, kun koko rakentamisen arvioidaan taittuvan kahden prosentin laskuun.

Lisätietoja:

Pääekonomisti Jouni Vihmo, puh. 050 520 1636
Toimitusjohtaja Aleksi Randell, puh. 0400 500 822
Viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642, merja.vuoripuro@rakennusteollisuus.fi

Aineistot:

RT:n 24.4. julkaisema suhdannekatsaus kokonaisuudessaan ja tiedote löytyvät RT:n verkkosivuilta www.rakennusteollisuus.fi/suhdanteet

Keskeiset suhdannekuvaajat sekä muut ajankohtaiset graafit voit ladata Rakennusteollisuuden kuviopankista
www.rakennusteollisuus.fi/keskeiset-suhdannekuvaajat

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä