Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä uhkaa heikentää rakennusten laatua

Rakennusteollisuus RT:n mielestä ympäristöministeriön ohjeluonnoksen mukaista rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmää tulee kehittää vielä huomattavasti, jotta se soveltuisi käytettäväksi rakentamisen säädösohjauksessa. Ehdotetussa muodossa se voisi vaikuttaa erittäin haitallisesti rakennusten ominaisuuksiin ilman, että sillä saavutettaisiin edes prosentin vähenemistä Suomen kasvihuonekaasupäästöihin.

Rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä on tarkoitus ohjata tulevaisuudessa lainsäädännöllä joko päästökattojen avulla tai palkitsemalla pienemmästä hiilijalanjäljestä. Tavoiteltavien rajojen täyttymistä tullaan seuraamaan hiilijalanjäljen arviointimenetelmällä, joka oli vuodenvaihteessa lausunnolla.

Nyt ehdotettu menettely ei ota lainkaan huomioon muita rakennuksen elinkaarilaatuun tai kestävyyteen liittyviä tärkeitä tekijöitä, vaan keskittyy ainoastaan hiilijalanjälkeen ja siihenkin vain rajoitetuin osin ja äärimmäisen yksinkertaistetusti. Se tekisi laadultaan rakentamismääräysten minimivaatimukset ylittävistä rakennuksista epämielekkäitä toteuttaa etenkin kahdesta syystä.

Luonnoksessa on esitetty rakennuksille 50–75 vuoden vakioitua käyttöikää, mikä on varsin lyhyt. Se ohjaisi laskemaan käyttöiän juuri annetun mittaiseksi, sillä suuri osa rakennusten elinkaaren pituuteen vaikuttavista tekijöistä kasvattaa materiaalien hiilipäästöjä ja niiden hyödyt tulevat esiin vasta pitkän käyttöiän loppupuolella. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi paremmin säärasitusta kestävät julkisivuratkaisut tai ruostumattoman teräksen käyttö raudoituksessa.

Luonnoksen mukaisessa menettelyssä kaikkia rakentamismääräykset täyttäviä ratkaisuja pidetään toiminnallisesti vastaavina ja siten samanarvoisina. Pelkästään hiilipäästöjä tarkasteleva ohjaus kannustaisikin rakentamaan juuri ja juuri minimivaatimukset täyttäviä rakennuksia, koska suuri osa parannuksista saavutetaan materiaalimääriä ja siten päästöjä kasvattamalla. Esimerkiksi rakenteellisen turvallisuuden, rungon muuntojoustavuuden tai ääneneristyksen parantaminen hankaloituisi säädöksen myötä. 

Rakentamisen ohjauksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kiertotalouden edistäminen, mikä ei myöskään toteutuisi luonnoksessa esitetyllä tarkastelutavalla. Uudelleenkäytettävien rakennusosien tai kierrätettävien materiaalien käytöstä aiheutuvat nettohyödyt ilmoitetaan laskennassa erillisenä lisätietona, jota ei vähennetä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä. Tämä ei kannustaisi etsimään ratkaisuja materiaalien uusiokäyttöön ja kierrätykseen.

Jotta ympäristöministeriön valmistelema arviointimenetelmä saisi aikaan myönteisiä ohjausvaikutuksia, Rakennusteollisuus RT pitää välttämättömänä menetelmän perusteellista jatkokehitystä. Laskentaa tulisi vähintään muuttaa siten, että rakennuksen vakioitu käyttöikävaatimus on laskennan minimi ja laskenta olisi mahdollista tehdä tilaajan asettamalla käyttöikävaatimuksella. Käyttöikä tulisi myös uskottavasti todentaa. Menettelyn osaksi on luotava toimiva tapa, jolla voidaan ottaa huomioon tarkasteltavien rakenteiden erilaiset toiminnalliset ominaisuudet.  

Tarkastelu tulee lisäksi muuttaa sellaiseksi, että se edesauttaa rakennustuotteiden kierrätysasteen kasvattamista ja mahdollisuuksien mukaan kierrätysasteen nostamista. Rakennusteollisuus RT on tuonut antamassaan lausunnossaan esiin myös useita muita menetelmän kehityskohteita.

Rakennusteollisuus myös muistuttaa, että hiilijalanjäljen lisäksi on aina otettava huomioon kestävän rakentamisen kaikki muutkin osatekijät, kuten pitkäaikaiskestävyys, taloudellisuus ja terveellisyys. 

Katso myös

  • RT:n lausunto luonnoksesta rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmäksi

Lisätietoja

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä