Göteborgin opintomatka laajensi käsitystäni rakennusosien uudelleenkäytön mahdollisuuksista. Mitä jos uudelleenkäytön avulla voisimmekin päästöjen vähentämisen lisäksi vahvistaa myös luonnon ja yhteisöjen hyvinvointia? Tulevaisuuden rakentaminen tarvitsee sekä konkreettisia kokeiluja että tutkimusta, joka uskaltaa katsoa nykyisiä toimintatapoja pidemmälle.
Osallistuin lokakuun alussa Tampereen yliopiston Regenerative construcion -hankkeen ohjausryhmän opintomatkalle. Tutustuimme Göteborgin kohteisiin ja pohdimme yhdessä Chalmersin tutkijoiden kanssa, mitä regenerative construction tarkoittaa ja miten sen vaikutuksia pitäisi arvioida. Vierailukohteet antoivat keskustelulle konkreettisen pohjan Suomessa.
Regenerative construction -käsitteen suomenkielinen vastine hakee vielä muotoaan. Siitä on käytetty termiä regeneratiivinen rakentaminen ja uudistava rakentaminen. Myös uudistava rakennettu ympäristö on yksi vaihtoehto, elvyttävä rakennettu ympäristö toinen.
Entä jos rakentaminen tekisi ympäristölle enemmän hyvää?
Keskusteluja jäsentää hyvin Cíaran Malikin kuva suunnittelun erilaisista lähestymistavoista. Se havainnollistaa ajattelun suuntaa, ei virallista luokitusta.
- Tavanomainen rakentaminen, conventional, kuormittaa ympäristöä.
- Green eli vihreä suunnittelu vähentää kuormitusta.
- Sustainable eli kestävä suunnittelu pyrkii siihen, ettei toiminta heikennä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.
- Restorative eli ennallistava tai palauttava suunnittelu korjaa jo syntyneitä vaurioita.
- Regenerative vie tavoitetta entistä pidemmälle: rakennettu ympäristö vahvistaa paikan ekologista ja sosiaalista toimintakykyä ja luo edellytyksiä myönteisten vaikutusten jatkumiselle. Tarkastelu ulottuu esimerkiksi maaperään, veteen, elinympäristöihin ja yhteisöihin.
Frihamnenin entisellä satama-alueella laajempi näkökulma konkretisoitui. Jubileums parkenissa puistoa, uimista, saunaa ja yhteisiä tiloja on kehitetty yhdessä paikallisten asukkaisen ja toimijoiden kanssa.
Veden hallinta, kasvillisuus ja luonnon monimuotoisuus liittyvät samaan kokonaisuuteen. Kaupunkia rakennetaan samalla ihmisten kohtaamisille ja oppimiselle.
Vanhan tavaratalon betonielementeille löytyi uusi elämä asuinrakennuksessa
Vaikka seuraan rakennusalan kehitystä läheltä, olin todella yllättynyt, miten Återbruketin 66 vuokra-asunnon kokonaisuudessa vanhan IKEA-tavaratalon betoniset välipohjaelementit ja Isdalan jäähallin liimapuupalkit olivat saaneet uuden elämän runkorakenteina. Kohteessa peräti 90 prosenttia kantavista rakenteista olivat uudelleenkäytettyä materiaalia. Lisäksi asuntojen kylpyhuonekalusteita sekä julkisivumateriaalit olivat kierrätetty.
Kohde osoitti, miten paljon toimintatapojen on muututtava: saatavilla olevat rakennusosat ja niiden ominaisuudet on tunnettava jo suunnittelun alussa. Kohteessa oli jouduttu uudelleen suunnittelemaan runkorakenteita, koska ensimmäisessä vaiheessa suunnitellut materiaalit eivät soveltuneet uuteen käyttötarkoitukseen. Laadunvarmistus, dokumentointi, varastointi ja logistiikka kuuluvat olennaisena osana kokonaisuuteen.
Näen digitalisaation tärkeässä roolissa: luotettava tieto rakennusosien ominaisuuksista, kunnosta ja saatavuudesta mahdollistaa järjestelmällisen sekä tehokkaan suunnittelun ja hankinnan.
Yksittäisten onnistumisten rinnalle tarvitsemme toimivat markkinat ja prosessit. Backan-alueen muut kohteet täydensivät kuvaa: Omställningenissa hiilibudjetti ohjasi suunnittelua ja hankintoja taloudellisen budjetin rinnalla. Hoppet 2 -päiväkodissa säilytettiin vanha betoninen pohjalaatta uuden rakennuksen perustana, jolloin vältyttiin purku-, maanrakennus-, pohja- sekä perustustöiltä.
Tulevaisuus tarvitsee tutkimusta ja kokeiluja
Suomessa regeneratiivisen rakentamisen sisältöä ja mittareita pitää vielä täsmentää: mihin lähtötilanteeseen muutosta verrataan, mitä mitataan ja millä aikajänteellä?
Kiertotalousratkaisu tai pieni hiilijalanjälki ei yksin osoita hankkeen regeneratiivisuutta. Tarvitsemme tutkimusta siitä, miten rakentamisen vaikutukset liittyvät toisiinsa ja miten ympäristön ja yhteisöjen vahvistuminen voidaan todentaa.
Pidän tärkeänä, että Tampereen yliopisto ja Chalmers tuovat tutkijat ja alan toimijat näiden kysymysten äärelle. Tulevaisuuteen tähtäävä tutkimus auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia, joita nykyiset toimintatavat eivät vielä tavoita.
Göteborgista palasin ajatuksella, että kiertotalouden mahdollisuudet rakentamisessa ovat jo nyt suuremmat kuin helposti oletamme. Tehtävämme on selvittää, miten näistä kokemuksista tehdään turvallista, laadukasta ja taloudellisesti toimivaa rakentamisen arkea Suomessa.
- Lisätietoja TUNI:n regenerative construction -tutkimushankkeesta
- Lisätietoja Chalmer’sin Future Regenerative production for Sustainable Housing and buildings -tutkimushankkeesta
Antti Aaltonen
Johtaja, rakentamisen kehittäminen
antti.aaltonen@rt.fi +358 40 514 3626Rakennusteollisuus RT
Kirjoita kommentti