Teollisesta rakentamisesta puhuttaessa huomio kiinnittyy helposti pelkkään esivalmistukseen tehtaalla tai yksittäisiin teknologioihin. Teollinen rakentaminen on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus. Se tarkoittaa koko rakentamisen arvoketjun kehittämistä suunnitelmalliseksi, ennustettavaksi ja jatkuvasti paranevaksi tuotantojärjestelmäksi.
Stanfordin yliopiston Center for Integrated Facility Engineeringissä (CIFE) kehitetty teollisen rakentamisen viitekehys auttaa hahmottamaan teollisen rakentamisen kokonaisuutta. Professori Jerker Lessingin esittämässä jäsennyksessä teollinen rakentaminen muodostuu kahdestatoista toisiaan tukevasta osa-alueesta.
Kaikki alkaa asiakas- ja markkinakeskeisyydestä. Rakentamisen pitää lähteä asiakkaan tarpeesta ja tavoitellusta arvon lisästä, ei vain yksittäisen hankkeen teknisestä toteuttamisesta. Varhainen ja tarkka suunnittelu puolestaan luo perustan onnistuneelle tuotannolle. Kun päätökset tehdään ajoissa, voidaan vähentää muutoksia, hukkaa ja työmaalla ratkaistavia ongelmia.
Viitekehyksessä korostuvat lisäksi standardoidut ratkaisut, rakennusjärjestelmät ja prosessit sekä tehdastuotanto, esivalmistus, hallittu logistiikka, automaatio ja digitaaliset työkalut. Pitkäaikaiset kumppanuudet mahdollistavat koko toimitusketjun yhteisen jatkuvan parantamisen.
Kyse ei siis ole yhdestä menetelmästä tai teknologiasta, vaan tavasta johtaa koko rakentamisen järjestelmää. CIFE:n kantava ajatus on se, että yritys, joka saa tämän kokonaisuuden parhaiten toimimaan, onnistuu saamaan merkittävää kilpailuetua muihin nähden.
Vakiointi ei tarkoita samanlaisia rakennuksia
Vakiointi herättää rakentamisessa joskus epäluuloja. Sen ajatellaan helposti tarkoittavan tasapäisiä ratkaisuja tai samanlaisten rakennusten monistamista.
Teollisessa rakentamisessa vakiointi tapahtuu kuitenkin ennen kaikkea lopputuloksen taustalla. Hyväksi todettuja ratkaisuja, liittymiä, komponentteja ja toimintatapoja voidaan hyödyntää uudelleen, vaikka asiakkaalle näkyvä lopputulos olisi edelleen yksilöllinen.
Jokaisen hankkeen ei tarvitse ratkaista samoja ongelmia alusta asti uudelleen. Mitä enemmän pystymme hyödyntämään aikaisemmin opittua, sitä enemmän aikaa jää asiakkaalle arvoa tuottavien ratkaisujen kehittämiseen.
Viisi käytännön keinoa tuottavuuden parantamiseen
Olen soveltanut Stanfordin viitekehystä suomalaiseen rakentamiseen kokoamalla sen viideksi toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.
1. Asiakaslähtöisyys ja kumppanuudet. Kun tavoitteet määritellään yhdessä ja keskeiset osapuolet osallistuvat riittävän aikaisin, ratkaisuja voidaan kehittää koko hankkeen parhaaksi eikä vain yhden sopimuksen tai toimijan näkökulmasta. Asiakkaalle tuotettava arvo antaa suunnan koko tuotantojärjestelmälle.
2. Vahva toimitusketjun johtaminen. Suunnittelua, hankintaa, valmistusta, logistiikkaa ja työmaata ei voida optimoida erillisinä saarekkeina. Tuottavuus syntyy siitä, että tuotteet, tieto ja päätökset liikkuvat oikea-aikaisesti koko ketjussa. Tämä edellyttää yhteisiä tavoitteita, selkeitä vastuita ja eri osapuolten tiivistä yhteistyötä.
3. Vakioidut prosessit ja toimintamallit. Hyvä toimintatapa ei saisi jäädä yksittäisen projektin tai avainhenkilön varaan. Toistettavat prosessit parantavat laatua ja ennustettavuutta sekä luovat perustan toiminnan kehittämiselle ja skaalaamiselle niin yrityksen sisällä kuin koko toimialalla.
4. Suunnitelmallinen tekeminen. Rakentamista pitää johtaa tuotantona: kaikki tekeminen suunnitellaan huolellisesti, tehtävien edellytykset varmistetaan, työvaiheet yhteensovitetaan ja poikkeamiin reagoidaan ennen kuin ne muuttuvat viiveiksi tai laatuongelmiksi. Tavoitteena on siirtyä ongelmiin reagoimisesta ennakoivaan ja hallittuun tuotantoon.
5. Työntekijöiden aktivointi ja koulutus. Paras tieto työn sujuvuudesta ja arjen esteistä löytyy usein sieltä, missä työ tehdään. Henkilöstön osallistuminen kehittämiseen ja osaamisen jatkuva vahvistaminen ovat siksi teollisen rakentamisen ydintä. Työntekijöiltä saatavien havaintojen avulla voidaan parantaa prosesseja, toimitusketjua ja lopulta myös asiakkaalle tuotettavaa arvoa.
Nämä viisi kokonaisuutta muodostavat jatkuvasti kehittyvän kehän: asiakkaan tarpeesta edetään yhteistyön, yhteisten toimintamallien ja suunnitelmallisen toteutuksen kautta oppimiseen – ja jälleen hieman parempaan tapaan toimia.
Digitalisaatio yhdistää kokonaisuuden
Digitaalisuus ja tekoäly tukevat kaikkia viittä osa-aluetta, mutta ne tarvitsevat perustakseen yhteentoimivaa ja vakioitua tietoa. Alan aito digitalisaatio toteutuu vasta, kun tieto kulkee yhteisessä muodossa suunnittelusta tuotteisiin, toimitusketjuun, työmaalle ja edelleen rakennuksen käyttöön.
Tätä perustaa rakennetaan muun muassa Rakennusteollisuus RT:n vetämässä Rakennetun ympäristön digitalisaatio RYD -hankkeessa, jonka tavoitteena on mahdollistaa tiedon sujuva hyödyntäminen koko rakennetun ympäristön elinkaaren aikana.
Teollinen rakentaminen on tapa yhdistää ihmiset, prosessit, teknologia ja toimitusketju toimivaksi kokonaisuudeksi. Kun tässä onnistutaan, tuloksena ovat parempi tuottavuus, tasaisempi laatu, turvallisempi työ ja asiakkaalle tuotettu suurempi arvo.
Antti Aaltonen
Johtaja, rakentamisen kehittäminen
antti.aaltonen@rt.fi +358 40 514 3626Rakennusteollisuus RT
Kirjoita kommentti