Mikä yhdistää rakennusalaa Singaporessa ja Suomessa? Molemmissa etsitään keinoja parantaa rakentamisen tuottavuutta. Ero kuitenkin syntyy siitä, että Singaporessa osa kehitteillä olevista ratkaisuista ovat Suomessa jo arkipäivää.
Viimeisen kuukauden aikana minulla on ollut mahdollisuus keskustella suomalaisesta rakentamisesta ja rakentamisen tuottavuudesta singaporelaisten kanssa. Keskustelujen pohjalta olen oivaltanut, että me suomalaiset emme aina tunnista, kuinka hyvää osaamista meiltä löytyy.
Suomessa puhumme alalla usein siitä, mitä voisimme oppia muilta mailta. Yhtä tärkeää olisi välillä pysähtyä pohtimaan, mitä muut haluaisivat oppia meiltä.
Singapore etsii tuottavuusloikkaa
Singaporessa rakentamisen tuottavuuden parantaminen on kansallinen strateginen tavoite. Valtio tukee yritysten teknologiahankkeita, osaamisen kehittämistä ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa merkittävillä avustuksilla. Tavoitteena on rakentaa nopeammin, laadukkaammin ja vähähiilisemmin. Samalla singaporelaiset etsivät aktiivisesti ympäri maailmaa uusia ratkaisuja, jotka voisivat auttaa heitä rakentamisen haasteissa.
Saatat pohtia, että mitä annettavaa meillä on muille maille. Näen, että suomalaisella rakennusalalla on paljonkin annettavaa muille. Esimerkiksi Suomessa monet pitämämme asiat ovat jo arkea ja jopa itsestäänselvyyksiä: betonielementtijärjestelmä (BES), tietomallintaminen (BIM), tahtituotanto, allianssimallit sekä eri osapuolten välinen luottamus. Myös Lean-rakentaminen herätti suurta kiinnostusta. Rakentamisen prosessien jatkuva kehittäminen, hukan vähentäminen ja arvon tuottaminen asiakkaalle nähdään siellä keskeisinä keinoina nostaa tuottavuutta. Suomessa Lean-ajattelua on viety käytäntöön jo vuosien ajan.
Kansainvälisesti nämä ovat kuitenkin ratkaisuja, joita monissa maissa ollaan vasta rakentamassa.
Tuottavuus näkyy kansainvälisessä vertailussa
Suomalaisen rakentamisen edelläkävijyys näkyy tuottavuusvertailussa: RT:n ja Aalto-yliopiston kehittämä rakentamisen arvoketjun tuottavuusmittari osoittaa kansainvälisissä vertailuissa, että suomalaisen betonielementtikerrostalon rakentamiseen käytetään keskimäärin noin 10 työtuntia rakennusneliömetriä kohden, kun vastaava vertailuluku Singaporessa on noin 20 tuntia.
Kohteet eivät ole täysin identtisiä, mutta tulos kertoo, että suomalainen tuotantojärjestelmä on kansainvälisesti erittäin kilpailukykyinen. Se ei synny sattumalta, vaan vuosikymmenten kehitystyön tuloksena.
Katse kotimaan rajojen ulkopuolelle
Rakennusalan suhdanne Suomessa on edelleen vaikea. Juuri siksi katse pitäisi suunnata yhä useammin kotimaan rajojen ulkopuolelle. Maailmalla etsitään tehokkaampia prosesseja, parempaa tiedonhallintaa, toimivampia hankintamalleja, laadukkaampaa rakentamista ja ratkaisuja osaajapulaan. Juuri näihin haasteisiin suomalainen rakentaminen on kehittänyt ratkaisuja jo pitkään.
Samalla vienti muuttuu: Emme vie ulkomaille pelkästään tuotteita tai raaka-aineita. Voimme viedä myös toimintamalleja, ohjelmistoja, suunnitteluosaamista, dataa, koulutusta ja kokonaisia konsepteja. Näiden ympärille voi syntyä uutta liiketoimintaa niin suurille yrityksille kuin kasvaville pk-yrityksille ja startupeille.
Ehkä tärkein oppi singaporelaisilta ei lopulta liittynytkään Singaporeen vaan Suomeen: meillä on rakentamisen osaamista, joka on maailman huippua ja josta muu maailma on aidosti kiinnostunut.
Tarvitsemme edelleen nöyryyttä oppia muilta, mutta myös rohkeutta kertoa omasta osaamisestamme ja tarjota sitä kansainvälisille markkinoille. Maailma etsii ratkaisuja, joita Suomessa pidetään arkipäivänä.
Antti Aaltonen
Johtaja, rakentamisen kehittäminen
antti.aaltonen@rt.fi +358 40 514 3626Rakennusteollisuus RT
Kirjoita kommentti