Suomessa suuret kaupungit kamppailevat osaavan työvoiman saatavuuden kanssa, mikä on kriittinen haaste kilpailukyvyn säilyttämisessä. Osaavan työvoiman houkutteleminen vaatii paitsi vetovoimaisia työpaikkoja, myös mahdollisuuksia asua lähellä työpaikkoja.
Asuntorahoituksesta on muodostumassa lähivuosina yksi suurimmista pullonkauloista, joka estää työvoiman liikkuvuutta sinne, missä on töitä tarjolla. Siellä missä on paljon työpaikkoja, tarvitaan myös eniten asuntoja.
Mikäli asuntorahoitus, asuntokauppa ja asuntorakentaminen eivät palaa normaalille tasolle, kärsijänä ei ole vain työvoiman liikkuvuus, vaan koko kansantalous.
Uudisasuntorakentaminen on painunut vuoden 2022 jälkeen pohjalukemiin. Tänä vuonna ollaan jäämässä jo kolmannen vuoden ajan alle 20 000 asunnon aloituksen. Tämä on huolestuttavan vähän, kun vertaa sitä VTT:n arvioon väestönkehitystä vastaavasta uusien asuntojen tarpeesta, joka on 31 000–36 000 asuntoa vuodessa.
Toistaiseksi asuntotarjontaa on kannatellut pudotusta edeltäneiden vuosien poikkeuksellisen vilkas asuntotuotanto. Kun se on sulanut asuntomarkkinoille, tarjontaan on syntymässä iso aukko. Sitten kun asuntohankkeita alkaa jälleen enemmin käynnistyä, kestää vielä parisen vuotta ennen kuin ne valmistuvat asukkaiden käyttöön.
Pitkään painuksissa ollut asuntokauppa on tänä vuonna alkanut vähitellen elpyä. Kuluttajien luottamus on kuitenkin vielä heikkoa, ja uudisasuntojen kaupassa on vasta varovaisia merkkejä paremmasta.
Tavoitteena helpottaa rahoituksen saatavuutta ja asunnon hankintaa
Rahoituksen saatavuuden ongelmat heikentävät sekä rakennuttajien mahdollisuuksia aloittaa uusia asuntohankkeita että kuluttajien mahdollisuuksia hankkia asunto.
Luottolaitosdirektiivin muutos eli niin sanottu Basel-sääntely on kiristänyt ja kiristää entisestään pankkien RS-luotonantoa vapaarahoitteiseen asuntorakentamiseen ja lisää pankkien pääomavaatimuksia. Lisäksi asuntorahoitusta on tiukentanut Finanssivalvonnan makrovakausnäkökulmasta tekemät viranomaispäätökset.
RT:ssä on perustettu määräaikainen rahoitusryhmä tukemaan RT:n edunvalvontaa ja kannanmuodostusta rahoitukseen liittyen. Ryhmään on nimetty joukko Talonrakennusteollisuuden jäsenyritysten edustajia tuomaan käytännön näkemyksiä RT:n vaikuttajaviestintään ja yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa.
Kehittämällä asuntorahoitusta ja asuntorakentamisen rahoitusmuotoja voimme varmistaa, että ihmiset löytävät kodin työpaikkansa lähistöltä ja että Suomi pystyy houkuttelemaan tarvittavaa työvoimaa. Tämä ei ole vain asunnontarvitsijoiden tai rakennusteollisuuden etu, vaan se on koko yhteiskunnan etu.
Loppujen lopuksi merkittävä osa kansallisesta varallisuudestamme on kiinni asunnoissa, joten asuntomarkkinoiden toimivuus vaikuttaa jokaiseen kansalaiseen. Lisäksi rakentaminen kerryttää valtiolle huomattavasti verotuloja ja on yksi eniten työllistävistä toimialoista. Esimerkiksi miljardin euron investoinnit talonrakentamiseen tuottavat työtä vuodeksi 14 000 henkilölle.
Kirjoita kommentti