Puoliväliriihessä hallitus päätti keventää asuntorahoituksen kireää sääntelyä ja tuloverotusta sekä lisätä entisestään infrapanostuksiaan. Mitä päätökset tarkoittavat käytännössä rakennusalan kannalta?
Jokakeväisessä kehysriihessään hallitus tekee linjaukset valtion pitkän aikavälin budjettikehyksestä. Tänä keväänä kasvuriiheksi ja hallituskauden puoliväliriiheksi nimetty hallituksen sisäinen neuvottelutilaisuus pidettiin 22.–23. huhtikuuta. Maailmanlaajuisessa epävarmuudessa, joka heijastuu Suomenkin taloustilanteeseen, kasvutoimenpiteitä kaivattiin kipeästi.
Riihen tulos oli rakennusalan kannalta kannustava ja loi positiivista näkymää tulevaan.
- Asuntorahoituksen sääntelyä puretaan reippaasti
- Ansiotulojen verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa
- Infrarakentamiseen selkeitä lisäpanostuksia
Päätökset rahoituksen sääntelyn muutoksista ja tuloveron kevennyksistä vahvistavat sekä asuntojen kysyntää että tarjontaa. Infrapanostukset tuovat töitä ja lisäävät saavutettavuutta ympäri Suomen.
Toimenpiteet rahoitussääntelyn keventämiseksi
RT on yhdessä Finanssialan kanssa systemaattisesti ajanut helpotuksia asuntomarkkinoiden rahoitussääntelyyn. Suomalaisten pankkien vahva suoritus eurooppalaisissa stressitesteissä on ollut merkki pankkisektorin vakaudesta ja terveydestä. Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset eivät ole erityisen velkaantuneita eivätkä nopeasti nousseet korotkaan ole saaneet suomalaisia lipsumaan asuntolainojensa maksuista. Tästä huolimatta Suomessa on ollut pitkään halua ylisäännellä markkinaa.
Hallitus haluaa rahoitussääntelyyn liittyvillä päätöksillään parantaa työvoiman liikkuvuutta ja asuntomarkkinoiden toimivuutta. Hallituksen esittämät toimenpiteet ovat seuraavat:
Asuntolainojen enimmäiskeston nosto 30 vuodesta 35 vuoteen
Pidempi laina-aika tarkoittaa käytännössä matalampia kuukausieriä. Tämä lisää kotitalouksien liikkumavaraa ja parantaa kuluttajaluottamusta. Ihmisiltä kuluu kuukausittain vähemmän rahaa asumisen kuluihin ja jää enemmän rahaa muun muassa kuluttamiseen ja sijoittamiseen. Ylivelkaantumiseen ei kuitenkaan ole varaa ja vastuu on edelleen lainanottajalla, kuten Nordean Kiinnitysluottopankin Jussi Pajala kirjoittaa: ”Vaikka laina-aika on pidempi, ratkaisu ei vie vastuuta pois kuluttajalta. Taloudellisen suunnittelun merkitys kasvaa, ja pankkien rooli neuvojina ja kumppaneina korostuu.”
Asuntolainakaton nosto 95 prosenttiin
Finanssivalvonnalle sallitaan asuntolainakaton nostaminen nykyisestä 90 prosentista. Suurempi lainaosuus kaikille kotitalouksille mahdollistaa omistusasumisen myös pienemmillä säästöillä. Tämä laajentaa omistusasumisen kysyntää. Hyvin todennäköisesti tämä korotus koskee kaikkia lainanottajia eli myös ASP-lainojen oman pääoman pitäisi olla vain viisi prosenttia. ASP-järjestelmän uudistaminen on parhaillaan valmistelussa.
Taloyhtiölainojen joustojen mahdollistaminen
Taloyhtiölaina on perustettavan asunto-osakeyhtiön pankkilaina, joka otetaan rahoittamaan asuntokohteen rakentamista. Hallitus piti taloyhtiölainoihin liittyvän sääntelyn nykyisellään, mutta joustavoittaa sen sääntelyä tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa taloyhtiölainojen enimmäisluotto-osuutta (60=>70 prosenttia), lyhennysvapaan kestoa (1=>2 vuotta) sekä enimmäislaina-aikaa (30=>35 vuotta) voidaan muuttaa asetuksella. Asetuksen muuttaminen on huomattavasti kevyempää kuin kokonaisen lain.
Selvitys asuntomarkkinoiden kokonaiskehittämisestä ja Fivan toiminnan tarkastelu
Hallitus teettää oikeudellisen selvityksen Finanssivalvonnan suosituksista sekä käynnistää ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön johdolla selvitysryhmän ratkaisemaan asumisen ja rakentamisen rahoituksen pullonkauloja. Selvitysryhmä tekee yhteistyötä oikeusministeriön kanssa asuntokauppalain valmistelussa
Suomalaista asuntolainamarkkinaa on syytä tarkastella kokonaisuutena ja etsiä keinoja vapauttaa rahaa myös kotimaiseen kulutukseen, sijoittamiseen tai vaikka matkustamiseen. Lainanhoitokulttuuri on Suomessa perinteisesti vahva eivätkä asuntolainat ole muodostuneet ongelmaksi pankeille. Asuntolainoituksen sääntely onkin tiukempi kuin mitä makrovakaus edellyttäisi. Asuntolainoja on maksettu pois etupainotteisesti ja kireillä maksuaikatauluilla.
Hallituksen nyt esittämät toimenpiteet ovat vasta ensimmäisiä askeleita ja on hyvä, että kehittäminen tehdään yhteistyössä asuntokauppalain uudistamisen kanssa. Suomessa asuntorakentamisen ja asuntolainaamisen rahoitusta on tarkasteltu pääosin makrovakauden eikä kasvun tai kotitalouksien tarpeiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta.
Käänteinen asuntolaina
Hallitus käynnistää erillisen selvityksen keinoista, joilla käänteisten asuntolainojen suosiota voitaisiin Suomessa lisätä. Käänteinen asuntolaina tarkoittaa omaa asuntoa vastaan otettavaa lainaa, jolla saa taloudellista joustoa erilaisissa elämäntilanteissa.
Toteutusta vaille valmis
Jotta näillä esityksillä olisi rakennusalan toivoma kasvua ja asuntorakentamista vauhdittava vaikutus, ne on saatava vietyä lainsäädäntöön ja käytäntöön.
Asuntokauppa on edelleen hidasta ja uudisrakentamisen toipuminen kestää. Riittävään asuntotuotannon tasoon on pidemmälläkin aikavälillä vaikea päästä. On muistettava, että omistusasumiseen kannustamisessa Suomi jää edelleen jälkeen muista Pohjoismaista, joissa asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudet ovat 22 prosentista aina Ruotsin 33 prosenttiin saakka. Suomessa verovähennysoikeudesta on asteittain luovuttu reilun kymmenen kuluneen vuoden aikana.
Tämän lisäksi on syytä tarkastella uudelleen rahoituksen EU-tason sääntelyä (Basel) ja sen tarkoituksellista keventämistä, kuten von der Leyenin komissio on ehdottanut. Sääntely ei tällä hetkellä ota huomioon toimivaa suomalaista asunto-osakeyhtiölainsäädäntöä ja asuntokaupan RS-järjestelmää. Suomalainen asunto-osakeyhtiö on huomattavasti muun Euroopan järjestelmiä vakaampi.
Katso myös
Lauri Pakkanen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
lauri.pakkanen@rt.fi +358 50 522 7797Rakennusteollisuus RT ry
Kirjoita kommentti