Lisä- ja täydennyskoulutukseen kohdistuvat leikkaukset uhkaavat hävittää kokonaan alalle tärkeitä koulutusaloja ja vaarantavat osaavan työvoiman saantia tulevaisuudessa.
Nykyhallituksen linjauksen mukaisesti aikuisten, jo tutkinnon suorittaneiden koulutukseen kohdistetaan 120 miljoonan euron säästöt. Säästöt kohdentuvat nyt erityisesti aikuisten ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, joiden edellytys on aiemmin suoritettu perustutkinto. Suurin osa ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksiin hakeutuvista on opiskellut perustutkintonsa kauan sitten ja työelämän muuttuessa osaamisen päivittämiselle ja syventämiselle on vahvat perusteet.
Säästöissä ei ole otettu huomioon, että tärkeät koulutusalat ja työllistymisen kannalta olennaiset osaamiset vaarantuvat tai uhkaavat lakata kokonaan. Rakennusalan yrittäessä toipua laskusuhdanteesta on huolestuttavaa, että alan tarvitseman osaamisen saatavuus voi merkittävästi heiketä tai jopa kokonaan kadota koulutustarjonnasta. Uudistuksissa ja säästöissä tulisi aina huomioida ensisijaisesti elinkeinoelämän osaavan työvoiman tarve ja varmistaa, että minkään toimialan osaamisen saatavuus ei vaarannu.
Kun jatkuvasta oppimisesta säästetään, vähennetään sopeutumiskykyä työelämän ja toimintaympäristön muutoksiin. Voimakkaasti säännellyllä rakennusalalla on lukuisia henkilöihin liittyviä pätevyyksiä, joita ylläpidetään säännöllisellä lisä- ja täydennyskouluttautumisella. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva rakentamislaki edellyttää alalta valtavaa koulutuspanosta etenkin jo työelämässä oleville. Digivihreä kaksoissiirtymäkin vaatii täydennyskoulutusta. Ammattitaidon jatkuva kehittäminen pitää kunnossa rakentamisen koko ketjun, suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon saakka. Mikäli mahdollisuudet kouluttautua kaventuvat, alan osaaminen vanhenee nopeammin kuin lainsäädäntö ja siirtymän vaatimukset edellyttävät.
Aikuisten osaamisen päivittäminen siirtyy väistämättä entistä enemmän työnantajien harteille. Monet alan yritykset hoitavat oman väkensä kouluttamisen jo nyt erittäin mallikkaasti, mutta suurin osa yrityksistä jää väliinputoajiksi: pienet yritykset, joilla ei ole resursseja järjestää omin voimin sisäistä koulutusta tai tilata yrityskohtaista koulutusta.
Suomalaisen koulutusjärjestelmän pitää pystyä tarjoamaan jatkossakin osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia rakennusalalle. Nyt esitetyt säästöt uhkaavat supistaa rakennus- ja kiinteistöalan erityisosaamisen tarjontaa merkittävästi, jolloin huoltovarmuudelle keskeisten osaajien saatavuus heikkenee. Leikkaukset ovat erittäin vahingollisia erityisesti aikuisten osaamisen ja osaavan työvoiman saatavuuden kannalta.
Tarvitsemme kipeästi ammatilliselle aikuiskoulutukselle kansallisen, jatkuvan oppimisen strategian, joka huomioi eritoten toimialakohtaisen osaamisen saatavuuden. Vaikka nuorisoikäluokka pienenee ja aikuisten koulutustarve kasvaa, koulutuspoliittiset päätökset eivät seuraa kehitystä. Ylihallituskautinen suunnitelma ammatillisen aikuiskoulutuksen turvaamiseksi ja kehittämiseksi turvaisi osaavan työvoiman saatavuuden tulevaisuudessakin.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Rakennuslehden Näkökulma-palstalla.
Heidi Husari
Rehtori (RATEKO), toimitusjohtaja (Rakennusmedia)
heidi.husari@rateko.fi +358 40 831 2829Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO, Rakennusmedia
Kirjoita kommentti