Arvonlisäyksellä mitattuna rakentamisen tuottavuus on kehittynyt viime vuosikymmeninä kuin kuolleen aivokäyrä. Mittaustapa ei kuitenkaan kerro esimerkiksi esivalmistuksen hyötyjä. Jotta pääsemme paremmin kiinni tuottavuuteen vaikuttaviin tekijöihin ja tehokkuuden parantamiseen, halusimme kehittää tavan mitata nimenomaan työn tuottavuutta rakentamisen koko arvoketjussa.
Rakentamisen työn tuottavuus on keskeinen tekijä, jolla on suora vaikutus resursseihin, kustannuksiin, aikatauluihin ja päästöihin. Valitettavasti rakentamisen työn tuottavuus on alhaista eikä se ole merkittävästi noussut 50 viime vuoden aikana, vaikka muuta kehitystä on tapahtunut. Työmaat ovat esimerkiksi merkittävästi turvallisempia työpaikkoja tänä päivänä, samoin rakennusten laatu ja teknologia ovat kehittyneet parempaan suuntaan , ja tuotannon ohjauksessa hyödynnetään erilaisia digitaalisia työkaluja.
Kun eri toimialojen tuottavuutta tarkastellaan arvonlisäyksen kautta, myyntihinnasta vähennetään kulut ja erotus jaetaan käytetyillä työtunneilla. Tämä mittari ei välttämättä kerro koko totuutta, sillä rakentamisen arvoketju on hyvin moniulotteinen sisältäen useita eri toimijoita kuten suunnittelijoita, materiaalitoimittajia, esivalmistajia ja erilaisia (erikois)urakoitsijoita. Ottamalla huomioon koko arvoketju saadaan kokonaisvaltaisempi kuva työn tuottavuudesta rakennusalalla.
Olemme nyt saaneet yhdessä Aalto-yliopiston kanssa valmiiksi arvoketjun tuottavuushankkeen ensimmäisen vaiheen. Staffan Fagerudd teki tutkimuksesta diplomityön, jonka ohjaajana toimin Aallon professorin Antti Peltokorven kanssa.
Uusi mittaustapaa kertoo tuottavuuden tunteina bruttoneliötä kohden
Määritimme tutkimuksessa tarkasteltavan rakentamisen arvoketjun, joka rajattiin alkavaksi rakennusluvan hakemisesta päättyen kohteen luovutukseen, sisältäen kaikki suunnittelualojen tekemä työ, esivalmisteiden tehdastunnit sekä työmaatoteutuksen työtunnit, pois lukien rakennustuotteiden valmistus, maanrakennustyöt sekä paikoituksen työt. Arvoketjun mittayksiköksi valittiin tehdyt työtunnit per bruttoala (h/brm²).
Testasimme tätä laskentamallia 11:een vuonna 2023 valmistuneeseen kerrostalokohteeseen, joiden rakentamisesta ovat vastanneet FIRA, Jatke ja SRV. Kohteiden koot vaihtelivat 36 ja 136 asunnon välillä. Tuloksien mukaan suomalaisessa kerrostalorakentamisessa tarvitaan keskimäärin 13 tuntia työtä, jotta yksi (brutto)neliö saadaan valmiiksi. Tunnit jakautuvat arvoketjussa siten, että yksi tunti suunnitellaan, kaksi tehdään tehtaassa ja kymmenen työmaalla.
Teoreettinen vertailukohta työmaatoteutuksen kokonaiskestoon löytyy RATU-kortista “Asuinrakennushankkeen kokonaistyömenekki”, jossa on määritetty kokonaistyömenekki 59 asunnon esimerkkikerrostalolle. Kun kokonaistyömenekistä ottaa pois maarakennustyöt, kokonaiskestoksi saadaan 8,6 tth/brm². Jos suomessa päästäisiin tähän normaalikestoon, tarkoittaisi se karkeasti (nyt jo pienentyneillä volyymeillä) noin 2 miljoonan työtunnin säästöä pelkillä kerrostalotyömailla. Jos koko rakentaminen pääsisi vastaavaan työntehokkuuden parantamiseen (-13,6 %), tarkoittaisi se karkeasti 2 miljardin euron kustannussäästöä.
Tutkimuksessa havaittiin selkeä relaatio siinä, että suuremmissa rakennusprojekteissa työn tuottavuus on tyypillisesti parempi kuin pienemmissä. Lisäksi esivalmisteiden käyttö vähensi kokonaistunteja. Tämä viittaa siihen, että suunnitelmallisuus rakentamisen eri vaiheissa, standardisointi ja teollinen valmistus ovat keinoja tuottavuuden parantamisessa.
Suomessa tehokkuus tuplaten parempaa kuin Singaporessa
Tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan myös verrokkituloksia muualta maailmasta, ja pieneksi yllätykseksi vastaavia tutkimuksia ei löytynyt. Ainoa vertailukohta saatiin Singaporen valtion rakennusvirastolta (BCA), joka on kerännyt systemaattisesti vastaavaa tehokkuuslukua eri rakentamisen sektoreista vuodesta 2010 lähtien.
Suomalainen kerrostalotyömaan työn tuottavuus osoittautui kaksi kertaa tehokkaammaksi kuin singaporelainen verrokkikohde (vapaarahoitteinen asuntokohde ilman maarakennustöitä). Tutkimuksessa ei tehty tarkempaa analyysia tuotteiden, olosuhteiden, määräysten tai muiden seikkojen vaikutuksista ja vertailtavuudesta, mutta yleisesti voidaan todeta, että suomalainen työn tuottavuus on merkittävästi paremmalla tasolla. Tämä vastaa myös omia arkihavaintojani vierailtuani singaporelaisilla työmailla.
Kokonaisvaltaisempi lähestymistapa työn tuottavuuden mittaamiseksi tarjoaa rakennusalalle arvokasta uutta tietoa. Se auttaa tunnistamaan tuottavuuden pullonkauloja ja löytämään keinoja parantaa koko arvoketjun tehokkuutta, mikä on elintärkeää alan kilpailukyvyn ja kestävyyden kannalta.
Haastamme RT:ssä koko alan mittaamaan työn tuottavuutta uudella tavalla ja olemme valmiit auttamaan jokaista yritystä keräämään tätä dataa, jotta siitä tulisi alan normi, kuten esimerkiksi TR-mittauksesta on tullut. Tämä tutkimus on vasta ensi askel, ja muutos entistä tuottavampaan rakentamiseen tehdään yhdessä.
Lue myös
- Tiedote 17.9.2024: Uusi tapa mitata rakentamisen arvoketjun tuottavuutta kertoo työhön käytetyn ajan
Antti Aaltonen
Johtaja, rakentamisen kehittäminen
antti.aaltonen@rt.fi +358 40 514 3626Rakennusteollisuus RT
Kirjoita kommentti