Osana rakentamislain säätämistä päivitettiin myös rakennusjätteitä koskevat osiot. Tavoitteena on ollut luoda paremmat edellytykset rakennus- ja purkumateriaalin hyödyntämiselle sekä vahvistaa perustaa rakentamisen kiertotaloudelle. Mielestämme lainsäädäntötyön tavoitteet ovat sinänsä hyvät, ja olemme tunnistaneet tarpeen parantaa tietopohjaa rakentamisen eri jätevirroista. On kuitenkin aiheellista vielä pohtia, mitä hyötyä asetuksen mukaisella selvityksellä käytännössä saataisiin aikaan.
Rakentamislain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on hakiessaan rakentamis- tai purkamislupaa tai tehdessään purkamisilmoituksen esitettävä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Selvityksestä on käytävä ilmi arviot rakennus- tai purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien määristä. Sellaisessa uuden rakennuksen rakentamishankkeessa, johon ei sisälly purkamista, on ilmoitettava arvio ainoastaan rakennuspaikalta pois kuljetettavan maa- ja kiviaineksen määrästä.
Rakennushankkeen valmistuttua tulee selvitys päivittää jätetietojen osalta. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän olisi huolehdittava tietojen ilmoittamisesta tämän asetuksen mukaisesti rakennus- tai rakennuskohdekohtaisesti purkumateriaali- ja rakennusjätetietojärjestelmään.
Nyt lausunnolla olevassa asetuksessa säädettäisiin tarkemmin rakentamislain 16 §:n mukaisen purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen laatimisesta, sisällöstä ja tietojen ilmoittamisesta.
Selvitykseen liittyvä keskeinen kysymys on, tuottaako se lisäarvoa
Jätelain uudistamisen yhteydessä jätteiden siirtoja koskevia vaatimuksia päivitettiin, ja tällä hetkellä suurimmasta osasta jätekuljetuksia on tehtävä sähköinen siirtoasiakirja ja tiedot vietävä siirtoasiakirjarekisteriin.
Jätetilastoinnin näkökulmasta tiedot kerätään jo, ja suunnitellulla selvityksellä lisättäisiin lähinnä rakennushankkeeseen liittyvää raportointia.
Maa-ainesten osalta tilanne on erilainen, koska pilaantumattomat maa-ainekset ovat siirtoasiakirjavelvoitteen ulkopuolella. Asetuksen avulla saataisiin tietopohjaa parannettua pienen osan osalta. Laajentamalla siirtoasiakirjavelvoitetta koskemaan myös maa-aineksia saataisiin tiedot kaikista maa-aineskuljetuksista kerättyä siirtoasiakirjarekisteriin, eikä asetuksen kaltaista velvoitetta enää tarvittaisi.
Asetuksen perustelumuistiossa todetaan, että maa-ainesten osalta tietojen kerääminen itsessään kannustaa rakennuspaikan maamassatasapainoon ja turhien kuljetusten välttämiseen jo suunnitteluvaiheessa. Todellisuudessa kannusteet parantaa massatasapainoa tai lisätä purkumateriaalien kiertoa tulevat aivan muualta kuin raportointitaakan lisäämisestä.
Asetuksen ja perustelumuistion perusteella jää epäselväksi selvityksestä saatava hyöty. Näkemyksemme mukaan kehittämällä jätteiden sähköistä siirtoasiakirjaa ja parantamalla siirtoasiakirjarekisterin käytettävyyttä saavutetaan kokonaisuudessa parempi lopputulos ja vältytään päällekkäiseltä raportoinnilta. Hallitusohjelmankin tavoitteena on sujuvoittaa ympäristöön liittyviä lupaprosesseja ja purkaa sääntelyn esteitä kiertotaloudelta, joten kehitetään jo olemassa olevia järjestelmiä uusien kehittämisen sijaan.
Jani Kemppainen
Asiantuntija, tekniset vaatimukset
jani.kemppainen@rt.fi +358 40 541 8090Talonrakennusteollisuus ry
Olen päässyt siihen päätelmään ja käsitykseen että Suomessa purkumateriaalin kierrätys on olematonta. Joten turhanpäiväsen raportoinnin lisääminen ei ainakaan edistä uusiokäyttöä.
Mielestäni myöskin kaivumaiden hyödyntäminen on jo tarpeeksi hankalaa, siihenkään ei tarvita lisää pyrökratiaa. Juha puhuu kyllä asiaa saa kyllä ammattikunnan kannustuksen ja kaiken kannatuksen toivottavasti saadaan homma hoitoon.Kiitos