Rakentamisen suhdannekriisi ja talouden taantuma ruokkivat haitallisella tavalla toisiaan. Rakentamisen pudotuksen voimakkuutta on aliarvioitu monissa ennusteissa, eikä sen vaikutusta talouden kehitykseen ole täysimääräisesti otettu huomioon.
Nyt kun talous on vaipunut taantumaan, se syventää entisestään rakentamisen suhdannekuoppaa. Koska rakentamisen osuus investoinneista, työllisyydestä ja verokertymästä on merkittävä, se puolestaan on omiaan synkentämään ja pitkittämään taantumaa.
Syksyn aikana sekä kuluttajien että yritysten luottamus ja suhdannenäkymät ovat heikentyneet. Konkurssi- ja lomautusaalto on iskenyt etenkin rakentamiseen, työttömyyden kasvu seuraa perässä.
Rakennusalan raju suhdannekäänne sai alkunsa Ukrainan sotaa seuranneesta inflaation kiihtymisestä, poikkeuksellisen nopeasta korkojen noususta ja niiden myötä etenkin asuntojen kysynnän hyytymisestä.
Asuntorakentamisen aloitukset olivat vielä viime vuonna melko korkealla tasolla. Kuluttajien epävarmuus ja kauppojen peruuntuminen ovat kasvattaneet nyt myynnissä olevien valmiiden uudisasuntojen määrää ja samalla seisauttaneet vapaarahoitteisen asuntotuotannon aloitukset.
Asuntojen aloitusmäärä on jäämässä tänä vuonna historiallisen alas, 1940-luvun tasolle. Kasvukeskuksiin valmistuu lähitulevaisuudessa ennätyksellisen vähän asuntoja samaan aikaan, kun esimerkiksi Helsingin väestö kasvaa ennätyksellisen nopeasti.
Jos asuntotuotannon annetaan painua liian alas, se tarkoittaa lähivuosina asuntopulaa, mikä nostaa asumisen hintaa ja vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta. Asunto- ja työmarkkinoiden alakulo vaikuttaa myös suoraan kuluttajien luottamukseen ja siten yksityiseen kulutukseen, joka on bruttokansantuotteen suurin erä.
Kuluttajat välttävät nyt ostamasta kestokulutustavaroita. Erityisen paljon kärsivät erikoiskaupan suuret toimialat, kuten rauta- ja sisustuskauppa sekä kodintekniikka.
Kustannuskriisi ja rahoituksen kireys ovat osuneet myös korjaamiseen ja kasvattavat entisestään korjausvajetta. Samalla energiatehokkuuden parantaminen ja vihreän siirtymän tavoitteet karkaavat entistä kauemmas.
Hallituksen on hyvä arvioida nopeasti uudelleen budjettiriihessä päätettyjen rakennusalan suhdanneluonteisten täsmätoimien vaikutus ja lisätä työkalupakkiin määräaikaiset korjausavustukset. Myös kotitalousvähennystä on syytä määräaikaisesti korottaa rakentamisen palveluiden osalta ja laajentaa koskemaan taloyhtiöiden remontteja. Vastaavasti on arvioitava rahoituksen toimivuus sääntelymuutosten jälkeen sekä otettava kaikki keinot käyttöön asuntorakentamisen nostamiseksi kuopasta.
Jos rakennussala on kanveesissa, niin talouden heikkokaan kasvu ei voi toteutua. Kannattaa siis tavoitella reippaampaa kasvua sekä kytkeä rakentamisen ja sen myötä kaupan laajat ja työllistävät arvoketjut nopeasti mukaan.
Ratkaisuilla on hintansa, mutta niin on verotulojen menetyksellä ja työttömyyden kasvullakin. Odottaminen voi tulla paljon kalliimmaksi.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 24.11.2023.
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto
Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT
Kirjoita kommentti