Rakennushanke lähtee aina rakennushankkeeseen ryhtyvästä, eli tilaajasta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti.
Laadukas rakentaminen tarkoittaa, että rakennustyö täyttää määräykset ja odotukset, jotka liittyvät rakennuksen kestävyyteen, toimivuuteen, turvallisuuteen ja ulkonäköön.
Miksi sitten luemme liian usein uutisia rakennushankkeista, joissa ei mennytkään kaikki putkeen?
Kaikki tiedämme, että negatiivinen uutinen myy ja nollavirheluovutus ei ole kovin mediaseksikästä luettavaa, mutta meidän rakennusalalla toimivien tulee myös tunnistaa ja tunnustaa ne tekijät, joissa meidän tulee tehdä vahvempaa yhteistyötä läpi koko rakentamisen ketjun:
Rakennuttaminen
Rakennuttaja on kuin orkesterin kapellimestari, jonka taidot ja kyvyt ovat perusedellytyksiä rakennushankkeen onnistumiselle. Rakennuttajan laadun- ja riskienhallinta sekä hankintaosaaminen vaikuttavat koko rakentamisen ketjuun.
Esimerkiksi omakotitalohankkeissa rakennushankkeeseen ryhtyvä ei välttämättä ymmärrä juurikaan mitään rakentamisesta, mutta hänellä on omat odotuksensa ja hän on hankkeen kirstunvartija. Tällöin tilaajaa edustavan rakennuttajan tehtävänä on yhteensovittaa toiveet vastaamaan käytettävissä olevaa budjettia ja aikataulua sekä puuttua mahdollisiin virhetilanteisiin.
Suunnittelu
Liian usein työmaalla nousee haasteeksi puutteelliset suunnitelmat. Suunnitelmia usein myös täydennetään samaan aikaan, kun rakentaminen on jo käynnissä.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pääsuunnittelijan, eli yleensä arkkitehdin, on rakennushankkeen ajan huolehdittava, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät. Suunnitelmien ristiin vertailua ei kuitenkaan syystä tai toisesta aina tehdä.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -sanonnan mukaisesti suunnittelun tasoa tulisikin nostaa, ja rakennuttajan tulisi varata suunnitteluun riittävä aika ennen rakennustöiden aloittamista.
Työvoima
Rakennusala ei ole vieläkään toipunut 90-luvun lamasta ja alan silloin kärsimästä osaajakadosta. Pulaa on etenkin erityisosaamisesta ja johtotehtävissä toimijoista. Nykyinen rakennusalan suhdannetilanne ei myöskään tätä helpota.
Rakennusalalle tarvitaan enemmän veto- ja pitovoimaa. Olisi erityisen tärkeää, että talouden heilahtelut eivät vaikuttaisi rakentamiseen niin voimakkaasti. Kuntien ja valtion tulisi tarvittaessa tasapainottaa notkahduksia heikkoina hetkinä omilla rakennushankkeillaan, jotka ovat kuitenkin ajan myötä pakollisia investointeja. Näin saisimme pidettyä työllisyyttä riittävän korkealla, jolloin alalta poistuisi vähemmän osaajia ja yhä useampi nuori uskaltaisi tulla alalle.
Ulkomainen työvoima ja harmaa talouden torjunta
Ulkomainen työvoima on rakennusalalle välttämättömyys, eikä se johdu palkkatasosta. Meidän tulee kuitenkin pystyä ratkomaan moninaisia haasteista, joista kielimuuri ole se vaikein asia.
Rakennusalan pitkät urakkaketjut tekevät harmaan talouden valvonnasta ja kitkemisestä hankalaa, sillä urakkaketjuja on vaikea valvoa. Pääurakoitsija on sopimussuhteessa ainoastaan omiin, suoriin aliurakoitsijoihinsa.
Vilpilliset yritykset saattavat käyttää ulkomaista työvoimaa hyväksi. Pahimmassa tapauksessa laiminlyödään työturvallisuusvelvoitteet ja jätetään palkat kokonaan maksamatta. Velvoitteitaan välttävä toimija ei yleensä jätä työstään takuutodistusta, eikä laatu kiinnosta rikollisesti toimivia yrityksiä.
Tällaiseen toimintaa pitää pystyä puuttumaan vahvemmin, sillä se vähentää rehellisten yritysten mahdollisuuksia toimia ja työllistää. Se aiheuttaa myös alalle mainehaittaa, mutta ennen kaikkea se on epäinhimillistä ja väärin.
Rakennusteollisuuden yhteiset eettiset periaatteet on luotu reilun ja rehdin toiminnan ohjenuoraksi. Tarkoituksena on kannustaa kaikkia jäsenyrityksiä ja laajalti alan toimijoita tilaajia myöten sitoutumaan avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen. Tähän tulee kuitenkin sitouttaa koko rakentamisenketju. RT on myös Rakennusliiton ja HEUNI:n kanssa yhdessä nostanut esille tarpeen RT-kortille työperäisen hyväksikäytön torjunnan ehkäisemiseksi.
Kiire
Kiire on suurin syy siihen, miksi rakennushankkeen ketju alkaa rikkoutua.
Kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa, olemme enemmän realistisia asettamiemme tavoitteiden ja aikataulujen kanssa. Kiire on liian usein tekosyy huonolle johtamiselle ja toteutukselle. Meidän alalla toimivien on oltava rohkeampia vaatimaan laatua toisiltamme ja kertomaan rehellisesti heti, kun emme itse usko pystyvämme pysymään aikatauluissa tai meiltä puuttuu oleellisia lähtötietoja.
Rakennusten käyttö ja ylläpito
Lopuksi täytyy myös muistaa, että laatu ei rajoitu pelkästään rakentamisvaiheeseen, vaan se koskee myös rakennuksen käyttöönottoa ja ylläpitoa. Rakennuksen on pysyttävä laadukkaana koko elinkaarensa ajan. Rakennuksen kunnosta tulee pitää huolta asianmukaisilla ja oikea-aikaisilla korjaus- ja huoltotoimilla – iso kysymys onkin, että miten sen toteutumisesta huolehditaan. Siihen pystymme kuitenkin me kaikki vaikuttamaan omalta osaltamme, oli se sitten asukkaina, kiinteistöjen omistajina tai käyttäjinä.
Kirjoita kommentti