Eduskunta hyväksyi 1.3.2023 rakentamislain. Alun perin oli tarkoitus uudistaa myös maankäyttöä koskeva osuus maankäyttö- ja rakennuslaista, mutta sen uudistaminen jää tulevan hallituksen vastuulle. Laki tulee voimaan 1.1.2025.
Rakentamislakiin tehtiin eduskuntakäsittelyn yhteydessä merkittävä määrä muutoksia. Se ei ole tavanomaista lainvalmistelussa, kuten ei ole myöskään eduskunnan antama kritiikki ympäristöministeriölle. Huomionarvoista on, että laajan lain nojalla tullaan antamaan valtava määrä asetuksia, joissa vasta täsmentyy varsinainen sisältö eli ”pihvi”. Asetukset ovat vielä suurelta osin vielä kesken. Uudistuksen merkittävimmät muutokset liittyvät digitalisaatioon ja ilmastokysymyksiin.
Uusia selvityksiä
Rakennus tulee suunnitella ja rakentaa vähähiiliseksi. Tämä osoitetaan rakennusluvan yhteydessä ilmastoselvityksellä, jossa laskelmalla arvioidaan rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Hiilijalanjäljelle tullaan myöhemmin asettamaan asetuksessa raja-arvo.
Kestävää ja pitkäikäistä rakennuskantaa haetaan velvoitteella laatia materiaaliseloste hankkeessa käytetyistä materiaaleista, jotta niitä voitaisiin käyttää uudelleen ja hyödyntää materiaaleina. Lisäksi tulee laatia purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, jossa on arvio hankkeessa käytetystä purkumateriaalista ja jätteestä.
Pätevyydelle pätevyysrekisteri
Nykyisin rakennusvalvonta arvioi jokaisessa hankkeessa suunnittelijoiden ja vastaavien työnjohtajien pätevyyden. Jatkossa rakennusvalvonta tarkistaa henkilöiden pätevyyden todistuksesta, jonka myöntäisi ympäristöministeriön valtuuttama toimielin.
Pätevyyden luokitukseen vaikuttaisi henkilön koulutus ja kokemus kuten ennenkin. On toivottavaa, että pätevyyksien myöntäviä tahoja olisi useampia, jotta kilpailu toteutuu. Pätevyys perustuu tehtävien vaativuusluokkiin, kuten nykyisinkin, muuttuen kuitenkin viisiportaiseksi. Uudistus vähentää nykyistä rakennusvalvonnan byrokratiaa. Varjopuolena on, että pätevyyden hakijoille aiheutuu todistuksen hankkimisesta kustannuksia.
Päävastuullinen toteuttaja
Valmistelun yhteydessä oli varsin hankala toteuttaa Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan ”päävastuullisen toteuttajan vastuu kirjataan lakiin”. Rakentamislain mukaan rakennushankkeeseen voidaan nimetä päävastuullinen toteuttaja, jolloin tämän tehtävänä on huolehtia olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisesta hankkeessa suhteessa rakennusvalvontaan.
Jos päävastuullista toteuttajaa ei nimetä, huolehtii rakennushankkeeseen ryhtyvä kyseessä olevasta tehtävästä. Rakennusvalvonta valvoo vaatimusten toteutumista yleisen edun kannalta. Nimeämisellä ei ole vaikutusta päävastuullisen toteuttajan ja tilaajan väliseen sopimussuhteeseen esimerkiksi takuuehdoista.
Sopimusvapaus siis säilyy riippumatta siitä, nimetäänkö hankkeeseen päävastuullinen toteuttaja vai ei. On kuitenkin todettava, ettei lain kirjaus ole onnistunut ja sen huomioiminen tuo haasteita hankkeen osapuolille ja rakennusvalvonnalle jatkossa.
Tietomalleja koskevia vaateita
Rakentamislupa tulee hakea tietomallimuotoisena tai koneluettavassa muodossa. Lupaa haettaessa tulee laatia rakennuksen suunnitelmamalli sisältäen tiedot asianomaisesta rakennuksesta ja rakennusosista, joka täydentyy hankkeen päättyessä toteumamalliksi. Näiden tarkemmista sisältövaatimuksista tullaan säätämään asetuksilla.
Osana uudistusta säädettiin laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ-laki), jolla luodaan valtakunnallinen tietojärjestelmä muun muassa kaavatiedoille ja edellä mainituille rakennuksia koskeville tiedoille. Maininnanarvoista uudessa laissa on myös se, että jatkossa on vain yksi lupamuoto rakentamislupa ja toimenpideluvasta luovutaan.
Kirjoitus on julkaistu Talotekniikka-lehdessä 27.6.2023.
Anu Kärkkäinen
Johtaja, elinkeinopoliittiset asiat
anu.karkkainen@rt.fi +358 50 337 6699Talonrakennusteollisuus ry
Kirjoita kommentti