Johtamisen vahvistaminen on avaintekijä lähdettäessä kehittämään organisaation turvallisuuskulttuuria. Koko henkilöstön panosta tarvitaan turvallisen työympäristön luomiseen, mutta perustana ovat johdon asenteet, ajatukset, työtavat ja sitoutuminen. Lainsäädännön ja tilaajien turvallisuudelle asettamat vaatimukset ovat minimitaso, jonka päälle rakennetaan vahvaa ja tavoitteellista turvallisuuskulttuuria.
Turvallisuusajatteluun sitoutuvat ja turvallisuutta johtamisessa vahvasti painottavat esihenkilöt pystyvät muokkaamaan yrityksen turvallisuuskulttuuria haluttuun suuntaan. Tasalaatuinen ja tavoitteellinen turvallisuuden johtaminen tukee yhtenäisen turvallisuuskulttuurin muodostumista ja estää samalla poikkeavien alakulttuurien syntymistä organisaatiossa. Käytännössä tämä tarkoittaa selkeiden tavoitteiden asettamista ja niiden seuraamista, turvallisuusasioiden nostamista korkealle tilaisuuksien agendalla sekä säännöllisten turvallisuuskeskustelujen käymistä henkilöstön kanssa.
Turvallisuuskulttuuri on kiinteä osa yrityksen arvoja ja kulttuuria, ja sitä rakennetaan yhdessä koko henkilöstön voimin. Avoin ilmapiiri sekä henkilöstön kohteleminen reilusti ja oikeudenmukaisesti lisäävät luottamusta ja muokkaavat työympäristöstä turvallisen sekä fyysisesti että psyykkisesti. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä kunnioitetaan toisten ajatuksia, kannustetaan luovaan ajatteluun ja rakentavaan erimielisyyteen, mikä edistää toiminnan tehokkuutta ja lisää henkilöstön sitoutumista.
Haastankin jokaisen rakennusalalla työskentelevän esihenkilön pohtimaan omaa johtamistaan turvallisuuden näkökulmasta: johdatko omalla esimerkilläsi arjen turvallisuutta, onko turvallisuus korkealla agendallasi ja luotko luottamuksen ilmapiiriä, jossa jokainen voi olla oma itsensä kaikkine ajatuksineen?
Turvallisemman työympäristön luominen lähtee johtamisesta, ja jokainen meistä vaikuttaa siihen esimerkillään ja omilla valinnoillaan.
Kirjoitus on Jokka 1/2023 -lehden pääkirjoitus
Kirjoita kommentti