Turun yliopiston tutkijat ehdottavat asuntopoliittisen kehittämisohjelman taustaselvityksessä vuokrasääntelyä keinoksi hillitä vuokrien nousua (KL 17.11.). Tutkijoiden tarjoama lääke on väärä ja perustuu virheelliseen diagnoosiin. Vuokrat nousevat siellä, missä vuokra-asunnoista on pulaa. Vuokrasääntely pahentaisi vuokralaisten tilannetta entisestään.
Taloustieteilijät ovat laajasti yksimielisiä vuokrasääntelyn haitallisista vaikutuksista. Vuokrasääntely vähentäisi vuokra-asuntojen tarjontaa, mikä pahentaisi asuntopulaa. Tämä taas vaikeuttaisi työvoiman liikkuvuutta sekä hidastaisi talouskasvua.
Vuokra-asujien tilanne heikkenisi, kun asunnon vaihtaminen vaikeutuisi. Vuokranantajien kannustimien heiketessä rapistuisi myös asuntojen kunto. Vuokrasääntelyn harvoja voittajia olisivat pimeillä markkinoilla toimivat keinottelijat, kuten Ruotsin varoittava esimerkki osoittaa.
Vuokrat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan markkinoilla. Helsingissä vuokrat ovat korkeammat kuin Kouvolassa, koska vuokra-asuntojen tarjonta on kysyntään nähden pääkaupungissa niukempaa.
Nousevat vuokrat ja asuntojen hinnat ovat merkki kaupungin tai asuinalueen vetovoiman kasvusta. Ne ovat myös tärkeää informaatiota rakentajille ja sijoittajille – alueella on kysyntää uusille asunnoille.
Suomessa on viime vuosina rakennettu ennätystahtiin uusia asuntoja. Monissa keskisuurissa ja pienissä kaupungeissa vuokrien nousu on lähes pysähtynyt. Vuokrien nousuvauhti on myös suurissa kasvukeskuksissa hidastunut. Kodin löytäminen olisi merkittävästi nykytilannetta vaikeampaa ilman uudistuotantoa.
Suomi pärjää myös eurooppalaisessa asumisvertailussa hyvin. Eurostatin mukaan vuokralla asuvien asumiskustannukset ovat meillä Euroopan keskitasoa. Meillä on lisäksi kolmanneksi vähiten vapailla vuokramarkkinoilla asuvia kotitalouksia, joilla asumiskustannukset ylittävät kohtuuttomana pidetyn 40 prosentin rajan käytettävissä olevista tuloista.
Suomalaiset asuntomarkkinat ovat osoittaneet toimintakykynsä. Asuntotarjonta on reagoinut kasvavaan kysyntään.
Suurimmassa kaupungeissa tarjonta ei kuitenkaan ole pysynyt kysynnän mukana, koska kaupunkien kaavoitus, tiukka sääntely ja tonttien luovutus ovat synnyttäneet pullonkauloja.
Kasvukeskusten asuntopulan ratkaisuun on kaksi vaihtoehtoa. Voimme vähentää kaupunkien houkuttelevuutta, jolloin asuntokysyntä laskee. Kukaan tuskin pitää tätä hyvänä keinona. Parempi vaihtoehto on huolehtia asuntotuotannon edellytyksistä ja riittävästä asuntotarjonnasta. Tätä tukevat joustava kaavoitus, panostukset joukkoliikenneinvestointeihin sekä vakaa toimintaympäristö verotuksen ja rahoituksen osalta.
Kaikki eduskuntapuolueet pohtivat parhaillaan yhdessä parlamentaarisesti suuntaviivoja suomalaiselle asuntopolitiikalle seuraavaksi kahdeksaksi vuodeksi.
Toivomme, että uusien julkisten tukimuotojen tai sääntelyehdotusten sijaan huomiota suunnataan toimiin, jotka edistävät asuntomarkkinoiden vapaata toimintaa, monimuotoisuutta ja riittävää asuntotarjontaa. Tämä on kestävin tie pitää asumiskustannukset kurissa ja mahdollistaa työn perässä muuttaminen.
Jouni Vihmo, Pääekonomisti, Rakennusteollisuus RT
Sakari Rokkanen, Ekonomisti, Suomen Vuokranantajat ry
Teksti on julkaistu Kauppalehden Debatti-palstalla 10.12.2020.
Kirjoita kommentti