Mikä on kansainvälisten ilmastosopimusten arvo, jos maailman suurimmat valtiot eivät ole sitoutuneita niihin? Tai miten olisi mahdollista saavuttaa kunnianhimoiset päästövähennykset, jos teollisuus ei sitoudu tavoitteisiin ja edistä niitä tehokkaasti toimillaan? Lopputulos olisi molemmissa tapauksissa huono: ilman suuria toimijoita emme tule saavuttamaan päämääräämme.
Yksi iso ja merkittävä taho, joka on nostanut ilmastotavoitteet lähes kaiken päätöksentekonsa keskiöön, on EU. Green Deal, EU:n elpymisväline ja uusi kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, vain joitakin mainitakseni. Kaikkien näiden suurten kokonaisuuksien tarkoituksena on edistää kestävää kasvua ja hillitä ilmastonmuutosta. Nämä EU:n asettamat linjat tulevat muuttamaan merkittävästi koko eurooppalaista toimintaympäristöä.
EU:n toimet sopivat myös Suomelle, joka on osaltaan asettanut omat kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa. Liioittelematta voi sanoa, että ilman rakennusalaa Suomi ei saavuta tavoitteitaan, sillä rakennetun ympäristön osuus Suomen kokonaispäästöistä on noin kolmannes.
Rakennusteollisuus on vahvasti sitoutunut etenemään kohti yhteistä päämäärää hiilineutraalista yhteiskunnasta ja etsimään keinoja sen toteuttamiseksi. Suurena toimijana tunnemme vastuumme ja vaikutusmahdollisuutemme.
Rakennusteollisuus RT onkin laatinut yhdessä sidosryhmiensä ja ympäristöministeriön kanssa Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan. Tiekartassa selvitettiin kattavasti koko rakennetun ympäristön vuotuiset päästöt sekä keinoja niiden tehokkaaseen vähentämiseen.
Tiekartan tulokset osoittavat selvästi, että suurin päästövähennyspotentiaali on olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa ja lämmitysmuotojen uudistamisessa. Rakennetun ympäristön hiilijalanjäljestä kolme neljäsosaa syntyy rakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta, minkä vuoksi päähuomio tulisi olla vähäpäästöisissä energiamuodoissa ja energiaremonteissa. Rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen kannalta olennaista on myös rakennusten käyttöiän pidentäminen, oikea-aikainen ylläpito sekä rakentamisvaiheen päästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen.
Rakennusalalla tehty TKI-toiminta vie meitä vaikuttavasti kohti päästötavoitteitamme. Esimerkiksi sementtiteollisuudessa hiilidioksidin talteenotto ja kierrätyspolttoaineiden käytön lisääminen tai betonin valmistuksessa sementtiä korvaavien sideaineiden käytön lisääminen tarjoavat tutkitusti tehokkaita päästövähennysmahdollisuuksia.
Jos haluamme nopeuttaa loikkaa kohti vähähiilisyyttä ja ilmastotavoitteitamme, tarvitsemme riittäviä TKI-panostuksia sekä vanhan rakennuskantamme päivittämistä ja uudistamista. Satsaamalla rakennettuun ympäristöön voimme lisätä niin ihmisten, talouden kuin maapallonkin hyvinvointia. EU:n elpymisväline ja vihreän siirtymän rahoitus tarjoavat ennennäkemättömän mahdollisuuden nopeuttaa tarvittavia TKI-investointeja ja rakennetun ympäristön uudistumista.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Kauppalehden Uudisrakentaminen-mainosliitteen pääkirjoituksena 26.11.2020.
Kirjoita kommentti