Kuntatasolla ratkaistaan monia asumiseen ja sitä kautta jokapäiväiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Minne kunnan alueella rakennetaan ja mitä rakennetaan? Kerros-, rivi- vai omakotitaloja? Täydennysrakentamista suositulle virkistysalueelle vai ei? Liikenneyhteydet sekä työpaikkojen, palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien sijainti koskettavat varmasti meitä kaikkia ja vaikuttavat siihen, millaiseksi arkipäivien kulku muotoutuu. Nämä ovat asioita, joista jokaisella on varmasti mielipide ja usein myös halu vaikuttaa, vaikkapa asukasyhdistyksen tai paikallispolitiikan kautta.
Rakentamisen vaikutuksia yhteiskuntaan tarkastellaan usein lukujen kautta. Esille nostetaan investointeihin käytettyjä miljoonia, henkilötyövuosia, tapaturmamääriä ja niin edelleen. Tärkeitä asioita kaikki mutta rakennusalan ulkopuolella työskentelevälle kansalaiselle luvut voivat tuntua kaukaisilta ja persoonattomilta, eivätkä sen takia asia herätä sen kummemmin kiinnostusta tavallisissa kuntalaisissa verrattuna esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyviin kysymyksiin. Rakentaminen vaikuttaa yhteiskuntaan ja suomalaisten arkielämään kuitenkin huomattavasti monipuolisemmin kuin pelkästään talouden kautta. Erityisesti näin kuntavaalien lähestyessä kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, kuinka rakentaminen ja siihen liittyvät tekijät näkyvät meidän jokaisen elämässä.
Rakennusteollisuus RT järjesti kevään kuntavaaleja silmällä pitäen kuntakiertueen. 19.1. pidetyssä Kuopion tilaisuudessa vaaleja ennakoitiin muun muassa nostamalla esiin rakentamiseen roolia paikallisen hyvinvoinnin tuottamisessa ja kuntien elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Rakentamisen ja talouden yhteys näkyy nimittäin selkeästi myös paikallisella tasolla. Esimerkiksi Kuopion kaupungin vuoden 2017 talousarvion mukaan kaupunki käyttää peruskorjauksiin 9 miljoonaa euroa ja uudisrakentamiseen 12,7 miljoonaa euroa. Huomattavia summia, joista toivottavasti mahdollisimman iso osa jää alueelle tuoden hyvinvointia niin rakennusalalla työskenteleville kuin muillekin kuntalaisille.
Erityisesti infrapuolen investointien vähäisyys on johtanut korjausvelkakierteeseen, joten yhteistyön ja kumppanuuksien kautta tulee hakea uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Yhteistyön tärkeys nousi laajasti esille myös Kuopion kuntatilaisuudessa, jossa esimerkiksi Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen kertoi toimivien kumppanuuksien olevan yksi tekijä Kuopion kasvun taustalla.
Tilaisuudessa puhunut Osmo Soininvaara mainitsi pienten kaupunkien kilpailueduksi erilaiset asumisen edut. Oikea-aikaisella ja asukkaiden kannalta oikeisiin paikkoihin suunnatulla rakentamisella luodaan myös vetovoimaa kuntaan. Rakennuskannan ja erityisesti julkisten rakennusten, kuten koulujen ja päiväkotien kunnolla voi olla merkittävä painoarvo perheiden muuttopäätöksissä. Rakentamiseen liittyvillä ratkaisuilla on pitkäaikaisia vaikutuksia myös kaupunkikuvaan ja kaupungin ilmeeseen. Miksi ei siis panostettaisi rakennettuun ympäristöön, joka on kaunis ja houkuttaa myös tulevia sukupolvia? Asuinympäristöllä ei ole merkitystä pelkästään asukkaille vaan mielenkiintoiset rakennukset tarjoavat nähtävää ja elämyksiä myös kaupungissa vieraileville matkailijoille.
Tiina Pursiainen
Projektipäällikkö
Talonrakennusteollisuus ry, Itä-Suomi
Kirjoita kommentti