Rakennusteollisuus on kiinnittänyt erityistä huomiota rakentamisen laatuun viime vuosina, ja laatukysymykset jatkavat edelleen keskiössä. Laatunäkökulmaan on edetty työturvallisuuden ja yhteiskuntavastuuseen liittyvien kysymysten kautta. Työturvallisuus alalla on parantunut, ja harmaan talouden torjuntaan on kehitetty rakennusalalle sopivia toimintatapoja. Haluan todeta lähitulevaisuudessa, että myös laadun vahvistamisessa on onnistuttu.
Rakentamisen laatua tekevät paitsi toteuttajat, myös tilaajat. Rakentamisen laadun rinnalle voitaisiinkin nostaa keskustelu tilaamisen laadusta. Tilaaminen on taitolaji ja vaatii ammattitaitoa. Tilaajan pitää huolehtia siitä, että laaduntuottoedellytykset ovat kunnossa. Projekteihin on varattava tarpeeksi aikaa: hyvää lopputulosta ei saada aikaan ”äkkiä kaikki valmiiksi” -asenteella. Tilaajan on myös määriteltävä realistinen budjetti, jonka puitteissa hyvä työ voidaan toteuttaa. Tilaajan vastuulla on käyttää luotettavia ammattilaisia, jotka vastaavat sopimusehtojen vaateisiin.
Nykyisin alalla ymmärretään, että hyvä laatu ei ole vain yksilötyön tuote. Jotta kokonaisuus on toimiva, ketjuun tarvitaan useita pelaajia, jotka ottavat vastuuta lopputuloksesta. Jokaisella toimijalla on oma roolinsa. RT:ssä laatuun halutaankin vaikuttaa yhdessä sidosryhmien kanssa.
Tilaajat määrittelevät rakennusprojektin raamit, ja toteuttajat tekevät parhaansa tavoitteisiin pääsemisessä. Kaikkien on toimittava samaan suuntaan, ja se on mahdollista vain laatua tavoittelevan asenteen voimin. Asenne onkin yksi laaduntuottoedellytyksistä: ihmisten pitää välittää tuotteen onnistumisesta, jotta he sitoutuvat tavoittelemaan projektin kannalta laadukkainta tulosta.
Asenteisiin vaikuttamisessa on kyse ajatusten käsittelemisestä, se on mielen työtä. Asenteen johtamisessa tärkeää on selkeys. Ryhmä kulkee samaan suuntaan, kun tavoitteet on tarkasti määritelty ja tasapuolisesti viestitty projektin osapuolille. Tilaajan on oltava selkeä toteuttajan suuntaan, ja toteuttajat viestivät projektin vaiheista tarkasti takaisin tilaajalle.
Toimintakulttuuri muuttuu mielen työllä. Muutoksessa oleva asenne vahvistuu, kun ihminen näkee työnsä hyvän jäljen. Tällöin voidaan tarkastella siihen johtaneita työtapoja ja vahvistaa niitä. Hyvän työn toistaminen korostaa laatuasennetta uudelleen. Positiivinen laatuun pyrkimisen kehä muodostuu siis selkeän vuorovaikutuksen, välittämisen ja toiston kautta.
Kun jokainen välittää oman suorituksensa vaikutuksesta lopputulokseen ja antaa tukensa myös muiden osapuolten onnistumiselle, saadaan kerralla hyvää jälkeä. Tavoitelkaamme hyvää lopputulosta yhdessä tehden, toisiimme vaikuttaen, kaikkia osapuolia kuunnellen.
Tarmo Pipatti
Toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT
Teksti on julkaistu alunperin RALA.fi-sivuston blogissa.
Komppaan Tarmoa, kovasti.
Rakentaminen on enemmän ja enemmän verkostotaloutta. Verkoston johtamisessa tilaaja luo edellytykset, ja liikaa onkin matkan varrella osoiteltu urakoitsijoita. Menisin jopa hiukan pitemmälle ja väittäisin, että kyse ei ole vain taitavasta tilaamisesta vaan tilaajan perusosaamisesta, joka tulisi varmistaa systeemisten laatuongelmien välttämiseksi.
Hatara muistini ulottuu juuri ja juuri 90-luvulle, jolloin puskimme RT/RAKLI-yhteistyöllä pystyyn RALA ry:n Suomen mallina EU:ssa standardoitavalle julkisten hankintojen urakoitsijoiden luokittelulle. Tilaajilla oli konseptissa keskeinen rooli. Standardihanke kesti viisi vuotta ja epäonnistui; RALA on sen jälkeen tehnyt hyvää jälkeä. Mutta mikään ei poista sitä, että joka hankkeessa erikseen tilaajan kilpailuttamisprosessi luo edellytykset verkostolle.
Ja on hyvä myöntää, että rakentamisen verkostossa useimmat toteuttajat ovat itsekin tilaajia.
Tervehdys kaupan alalta,
Heikki Ojanperä
Johtaja
Tekninen Kauppa