Pääministeri Juha Sipilän keväällä julkistetussa hallitusohjelmassa valtion väyläverkoston kunto sai erityishuomiota. Väylien kunnossapidon määrärahoja lisättiin, vaikka valtion talouteen haettiin samaan aikaan merkittäviä säästöjä. Uusista liikenneinvestoinneista uudessa hallitusohjelmassa jouduttiin vastaavasti tinkimään. Investointeja kuitenkin tarvitaan Suomen talouden kasvuun saattamiseksi. Valtion rooli infrastruktuuri-investoinneissa on keskeinen.
Vaikka julkisen talouden tilanne on vaikea, infrainvestointeihin tarvittaisiin rohkeampia suunnitelmia sekä joustavampia kokeiluja rahoitusratkaisuiksi. Kauaskantoisten suunnitelmien puute ja valtion jäykkä budjettirahoitus heikentävät nykyisin Suomen houkuttelevuutta ulkopuolisille investoijille verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Niissä suuret suunnitelmat saavat rahoitusta ja vieläpä ketterästi. Hiljattain saimme lukea, kuinka EU esimerkiksi rahoittaa puolella miljardilla Tanskan ja Saksan eli Skandinavian ja Keski-Euroopan yhdistävää tunnelia.
Suomella on takataskussaan vastaavia strategisia hankeaihioita, kuten Helsinki-Tallinna-tunneli, joka kytkisi Suomen Manner-Euroopan rataverkostoon. Samalla tulisi vahvistaa Helsinki-Vantaan lentokentän liikennöintiä yhdistämällä pääraideverkko lentoaseman yhteyteen ja toteuttamalla metroyhteys Helsingin keskustaan. Poliittinen vääntö keskittyi kuitenkin pitkään pelkästään Pisararataan. Katsantokanta tulisi ulottaa kansallisten ratkaisujen ohella myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Infrainvestoinneilla voitaisiin edesauttaa koko arktisen alueen kehitystä siten, että Suomesta syntyy logistiikan ja tietoliikenteen globaali solmukohta.
Sekä hallitusohjelmassa että viime vuoden lopulla julkaistussa valtion väyläverkoston korjausvelkaa pohtineessa parlamentaarisen työryhmän raportissa kehotetaan kokeilemaan uusia, joustavampia ratkaisuja infrainvestointien rahoittamiseksi. Tämä on välttämätöntä, sillä valtio ei yksistään pysty toteuttamaan mittavia suunnitelmia, vaan mukaan tarvitaan paljon enemmän yksityistä rahaa. Tätä vivutusta, jossa valtion investointi laittaa liikkeelle myös yksityisiä pääomia, pyritään aikaansaamaan myös koko Euroopan tasolla.
Pitkän aikavälin suunnitelmat yhdistettynä joustaviin rahoitusratkaisuihin infrainvestointien toteuttamiseksi takaisivat osaltaan Suomen kilpailukykyä tulevaisuudessa. Infrastruktuuri-investointeja on joka tapauksessa aika ajoin tehtävä eivätkä rahoituskustannukset tästä enää helpotu. Ei riitä, että teemme Suomessa oikeita asioita. Ne on tehtävä myös oikeaan aikaan.
Sami Pakarinen
Pääekonomisti
Rakennusteollisuus RT ry
Blogiteksti on julkaistu alun perin Rakennustekniikka-lehden numerossa 3/15.
Kirjoita kommentti