Tietomallien käyttöönotto rakentamislupien hakemisessa vie aikaa ja etenee vähitellen. Juuri vaiheittaisuuden kautta on mahdollista hallita kustannuspaineita ja välttää äkillisiä lisäkustannuksia, toteaa Jani Kemppainen RT:stä. Hän toi rakennusteollisuuden näkökulmaa RavaBIM2026-seminaarin päätöspaneeliin, jossa käsiteltiin vuoden alussa voimaan tulleiden rakentamislain muutosten ja asetusten vaikutuksia.
RavaBIM2026-paneelikeskustelussa käsiteltiin tietomalliavusteisen lupahakemuksen sekä muun koneluettavan tiedon käytännön eroja ja merkitystä hankkeiden eri osapuolille.
Panelistien mielestä tietomallintamisen todellinen käyttöönotto perustuu koettuihin hyötyihin, ei pelkästään säädösten pakottavuuteen. Jokaisen osapuolen on nähtävä muutoksessa selkeä lisäarvo. Vaikka kehitys on nopeutunut, järjestelmien täysi vakiintuminen kaikilla sektoreilla kestää vielä useita vuosia.
Jani Kemppainen toi esiin, että tietomallien laajamittainen käyttöönotto etenee todennäköisesti poikkeuksellisen vaativien ja suurten hankkeiden kautta, joissa uusia toimintamalleja voidaan testata, kehittää ja vakiinnuttaa. Näissä hankkeissa syntyvät käytännöt, prosessit ja ymmärrys siitä, miten tietoa tuotetaan, hyödynnetään ja mihin se sijoittuu osana kokonaisuutta.
Oppimisen myötä toimintamallit alkavat vähitellen siirtyä pienempiin hankkeisiin: ensin kerrostalokohteisiin, sen jälkeen esimerkiksi päiväkoteihin ja lopulta pientalohankkeisiin. Keskeistä on myös se, että mallintamisen käyttöönotto tapahtuu hyödyn kautta, ei pakottamalla.
Tarvitaan yhteistyötä ja porkkanoita siirtymän vauhdittamiseksi
Kemppaisen mukaan rakennusalan yritysten kannalta rakentamislain muutokset eivät itsessään ole suurin haaste. Laki on ollut voimassa jo reilun vuoden, ja tämän vuoden alussa voimaan tulleet uudet vaatimukset, mukaan lukien koneluettavan tiedon käyttö, ovat osa tätä jatkumoa.
Alkuvaiheessa tarvitaan erityisesti Kuntaliitolta ja viranomaisilta linjauksia selkeyttämään käytäntöjä. Lupia haetaan lakisääteisesti koneluettavalla tiedolla, ja tämän rinnalla IFC-mallien hyödyntäminen kehittyy osaamisen karttuessa.
Rakennusteollisuuden kannalta keskeinen kysymys on, missä vaiheessa erillistä koneluettavaa aineistoa ei enää tarvita ja tietomalli voi toimia ensisijaisena lupaprosessin tiedonlähteenä. Suurissa kaupungeissa kehitys etenee todennäköisesti nopeammin, mutta valtakunnallisesti yhtenäisten käytäntöjen syntyminen vie vuosia.
Keskustelussa nousi esiin myös tarve yhteiselle kehittämiselle: voisiko siirtymää vauhdittaa yhteistyöllä eri toimijoiden välillä – ja lisäksi niin sanotuilla porkkanoilla?
Mikäli lupahakemus toimitetaan tietomallilla, voisiko tämä tarkoittaa nopeampaa käsittelyä verrattuna perinteiseen koneluettavaan aineistoon? Juuri käsittelyaika on keskeinen kannustin, sillä tietomallien hyödyntämisen perimmäinen tavoite on sujuvoittaa ja nopeuttaa lupaprosesseja.
Seuraavassa on tiivistelmä paneelikeskustelun keskeisistä teemoista ja näkemyksistä:
Säädösten epäselvyydet ja vastuunjako
Hankkeeseen ryhtyvä vastaa valinnasta, haetaanko rakentamislupaa pääpiirustusten lisäksi muussa koneluettavassa muodossa vai IFC-tietomallina. Keskeisenä haasteena on se, että säädösten yksityiskohdat eivät ole vielä riittävän tarkasti määriteltyjä. Epäselvyyttä syntyy muun muassa siitä, mitä tietoja tulee toimittaa, missä aikataulussa ja millä tarkkuustasolla, mikäli lupakäsittelyyn toimitetaan IFC-tietomalli virallisena dokumenttina. Tietomallikoordinaattoreiden roolin odotetaan korostuvan oikean tietosisällön varmistamisessa sekä tilaajan ja suunnittelijan välisessä yhteistyössä.
Rakennusvalvontojen haasteet
Rakennusvalvontayksiköiden valmiudet vaihtelevat valtakunnallisesti merkittävästi. Erot suurten ja pienten yksiköiden välillä ovat huomattavia osaamisessa ja taloudellisissa resursseissa. Pienet kunnat kohtaavat erityisiä haasteita, eikä kaikilla alueilla ole vielä käytössä sähköisiä lupajärjestelmiä. Viranhaltijat kokevat epävarmuutta uusien säädösten soveltamisessa, ja rakennusvalvontaan kohdistuu paljon ensivaiheen yhteydenottoja eri osapuolilta.
Eriytymisen riski ja sen ehkäiseminen
Kuntien toisistaan poikkeavat ratkaisut ja vaatimukset aiheuttavat riskin alueelliselle eriytymiselle. Positiivisena kehityksenä uusi lainsäädäntö on kuitenkin kannustanut kuntia vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Maakunnallinen yhteistyö sekä suurempien kaupunkien tuki pienemmille kunnille voisivat edistää yhtenäisempiä toimintatapoja.
Suunnittelijoiden näkökulma
Suunnittelun historiallisessa kehityksessä on meneillään merkittävä murros: siirtyminen ensin käsin piirtämisestä CAD-suunnitteluun ja nyt edelleen tietomallintamiseen. Arkkitehtitoimistot peräänkuuluttavat systemaattista koulutusta, jotta tietomallintamisesta muodostuu perusosaaminen eikä yksittäinen kilpailutekijä. Aktiivinen osallistuminen standardointityöhön, kuten CEN/TC 442 -työryhmiin, nähdään tärkeänä erityisesti tuotetietojen osalta.
Rakennuttajan näkökulma
Rakennuttajille keskeisessä roolissa ovat rakennusvalvonnan kanssa käytävät ennakkoneuvottelut, joissa sovitaan yhdessä hankkeen edellytyksistä ja vaatimuksista. Kaikkien osapuolten on kyettävä sietämään hankkeen alkuvaiheessa vallitsevaa epätäydellisyyttä. Hankkeen pitkän elinkaaren aikana vaatimukset ja ohjeistukset voivat muuttua, ja näistä muutoksista tulee sopia selkeästi jo sopimusvaiheessa. Toteumamalli on täysin uusi vaatimus, jota aikaisempi lainsäädäntö ei edellyttänyt.
Rakennusteollisuuden näkökulma
Lainmuutoksen vaikutukset nähdään rakennusteollisuudessa hallittavina. Kuntaliiton ja muiden toimijoiden antama ohjeistus helpottaa käyttöönottoa. Tulevaisuuden haasteena on vaihe, jossa koneluettavan tiedon merkitys vähenee – valtakunnallisesti tämä kehitys vie useita vuosia. Tietomallintamisen käyttöönottoa voidaan edistää kannustimilla, kuten lyhyemmillä lupakäsittelyajoilla tai tariffimuutoksilla.
Pientalorakentamisen erityishaasteet
Pientalorakentamisessa resurssit ovat rajalliset, eikä tietomallintamisen hyötyjä aina koeta selkeiksi. Pientalojen suunnittelijoiden osaaminen ja käytössä olevat työkalut ovat usein puutteellisia, ja kustannukset voivat muodostua merkittäviksi. Oikean osaamisen ja toimivien rutiinien avulla voidaan kuitenkin saavuttaa ajansäästöjä. Hyötyjen tulee olla selvästi nähtävissä hankkeen omistajille, sillä pelkkä säädösten pakottavuus ei riitä motivoimaan käyttöönottoa.
Kehityksen vaiheittaisuus ja koulutus
Kehitys etenee vaiheittain: ensin suuret ja julkisesti rahoitetut hankkeet, niiden jälkeen asuinkerrostalot, päiväkodit ja lopulta pientalot. ATL ja oppilaitokset ovat keskeisiä toimijoita suunnittelupuolen koulutuksessa. Rakennetun ympäristön digitalisaatio -hanke (RYD) tukee tuotetietojen integrointia koko hankkeen elinkaaren ajalle. Osaamisen jakaminen kuntien välillä sekä yhtenäisten standardien kehittäminen ovat välttämättömiä edellytyksiä kehitykselle.
EU-näkökulma
EU kehittää digitaalista rakennuslokikirjaa ja tuotepasseja, jotka liittyvät rakennusten energiatehokkuusvaatimuksiin ja vihreään siirtymään. Suomi on EU-tasolla edennyt näissä teemoissa pitkälle, ja kansalliset näkemykset tulisi tuoda aktiivisesti esiin standardointiprosesseissa.
RavaBIM seminaari on KIRAHubin ja sen yhteistyöjäsenen Aktive Revenue Operationsin toteuttama tapahtuma, joka kokoaa yhteen kaikki rakentamislupien kanssa työskentelevät sekä muutoksista ja parhaista käytännöistä kiinnostuneet osallistujat yhteen vuosittaiseen seminaariin.
Päätöspaneeliin osallistuivat RT:n Jani Kemppaisen lisäksi RTY:n Leena Salmelainen, RAKLIn Mikko Somersalmi, ATL:n Sergej von Bagh, Kuntaliiton Paula Mäenpää, EU-komission Anna Nirkkonen, RIA:n Tiia Tuomi, RKL:n Sanna Syrjänen sekä SPRE:n Mika Korhola. Moderaattorina toimi Aktive Revenue Operationsin Samu Tolvanen.
Jani Kemppainen
Päällikkö, tekniset määräykset ja lainsäädäntö ja laatu
jani.kemppainen@rt.fi +358 40 541 8090Talonrakennusteollisuus ry