Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Oulu, paikallisten suussa Läntisen Siperian pääkaupunki, oli maaliskuussa RT:n hallituksen ja johtoryhmän jäsenten vuotuisen ekskursion kohde.
Hallituksen ensimmäinen vierailukohde aamukokouksen jälkeen oli Oulun yliopistokampus, jolla on edessään muutto Linnanmaalta Kontinkankaalle ensi vuosikymmenellä. Parhaillaan on käynnissä uuden kampuksen arkkitehtuurikilpailun ensimmäinen vaihe. Yliopiston rehtori Arto Maaninen kehottikin rakentajia teroittamaan kyniään tulevia urakkatarjouksia varten.
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opintoihin on ollut Oulussa dekaani Antti Niemen mukaan viime vuosina hyvä kysynnän ja tarjonnan tasapaino, kun ensisijaisten hakijoiden määrä on pitkälti vastannut aloituspaikkojen määrää. Teknillisellä tiedekunnalla on myös kansainvälisiä tutkinto-ohjelmia, ja keskustelua herätti ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen. Tyypillisiä lähtömaita ovat esimerkiksi Intia, Bangladesh ja Iran.
RT:n rakentamisen kehittämisestä vastaava johtaja Antti Aaltonen kommentoi, että Oulun yliopistolla on eniten tieteenalat ylittävää yhteistyötä, esimerkiksi yhdyskuntatekniikan, tuotantotalouden, arkkitehtuurin ja sähkön välillä. Oulussa on myös muun muassa hyvin fokusoitunutta vähähiilisten sementtien tutkimusta.
Logistinen solmukohta
Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä tämän vuoden kantavassa Oulussa toisena vierailukohteena oli keskustakirjasto Saari. Vuonna 1982 rakennettu betonibrutalismia edustava kirjasto on yksi kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvistä investoinneista. Kirjasto avattiin marraskuussa uudelleen käyttöön kolmivuotisen peruskorjauksen jälkeen.
Oulun kaupungin edustajat kertoivat hiljattain toteutetuista ja suunnitteilla olevista miljardien eurojen kasvuinvestoinneista. Putkessa ovat muun muassa Oulun Elämysareena, jalkapallostadion, Torihotelli, joukkoliikenneterminaali ja Liminka-Oulu -kaksoiraide. Puhdas ja digitaalinen siirtymä -hankekannan arvo on yli 17 miljardia euroa. Oulussa myös testataan kaksoiskäyttöteknologioita laboratoriossa, testiverkossa ja kenttäolosuhteissa OuluZone-alueella.
Kaupunginjohtaja Ari Alatossava painotti liikennehankkeiden merkitystä ja Oulun roolia logistisena solmukohtana ja Suomen porttina länteen. Kaupungin tavoitteissa Suomen tulevaan hallitusohjelmaan ovatkin TEN-T-ydinverkon vahvistaminen ja saavutettavuutta parantavat investoinnit Rail Nordicaan, päärataan ja valtatie 4:ään.
Valittajien pääkaupunki
Oulu vaikuttaa olevan myös valittajien pääkaupunki – niin monesti valitusten aiheuttama riesa nousi esiin kaupungin viranhaltijoiden ja poliitikkojen puheissa. Alatossava totesi, että rakennushankkeista valittaminen on täkäläinen kulttuuri. Ne ottavat aikaa, rahaa ja hermoja.
Muuten tahtotila kaupungin kehittämiselle on Alatossavan mielestä myönteinen, mikä näkyy myös kaupungin päätöksissä. Ei jäädä surkuttelemaan valtion huonoa tilannetta, vaan pusketaan eteenpäin. Yritykset investoivat, innovoivat ja synnyttävät työpaikkoja. Oulussa investoidaan lähes miljardi euroa TKI-toimintaan vuosittain.
Päivän päätteeksi Oulun kaupunki järjesti illallisen hiljattain peruskorjatulla kaupungintalolla, jonka juhlasali on aiemmin palvellut muun muassa teatterina. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jarmo Husson mukaan vuonna 1886 valmistuneen uusrenessanssirakennuksen perustukset rakensivat venäläiset, suunnittelusta vastasivat ruotsalaiset ja juhlasalin koristemaalaukset olivat itävaltalaisten käsialaa.
Husso kehotti suhteuttamaan nykyisiä hankkeita siihen, kuinka 10 000 asukkaan kyläpahanen sai aikanaan toteutettua ainutlaatuisen kivipalatsin. Kehityksen generaattorina oli silloinkin liikenneinfra: Seurahuoneena toiminut rakennus otettiin käyttöön Pohjanmaan radan valmistumisen kunniaksi järjestetyillä juhlaillallisilla.