Joensuussa 13. elokuuta pidetty 28. Itä-Suomen Rakentajaseminaari käsitteli tavallista vähemmän rakennusalan kysymyksiä, kun päähuomio keskittyi itäisen Suomen talouden elvyttämiseen ja toimintaympäristöllisiin asioihin.
Broman Group -konsernin hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Harri Broman kertoi valtioneuvoston itäisen Suomen ohjelmaan liittyvästä viidestä keskeisimmistä kehittämis- ja vahvistamislinjauksesta, joiden edistämisestä hän alkuvuodesta 2025 sopi pääministeri Petteri Orpon kanssa.
Niistä tärkein on Bromanin mielestä erityistalousaluekokeilun aloittaminen Itä-Suomessa Kotka-Kuusamo -linjalla.
”Kokeilu sisältäisi yrityksille taloudellisia kannusteita kuten verojen kevennyksiä investoimiseen ja uuden toiminnan perustamiseen Itä-Suomeen. Erityistalousalueita on monissa EU-maissa, kehittyneemmissäkin. Se on mahdollista myös Itä-Suomessa. Investointeja on houkuteltava muutenkin Itä-Suomeen myös ulkomailta ja nykyisiä kehitysohjelmia on tehostettava.”
Bromanin mukaan Itä-Suomi on saatava tasa-arvoiseksi muun Suomen kanssa 400 kV:n kantaverkon ulottumisella Pohjois-Karjalaan uudella Varkaus-Kontiolahti -voimalinjalla. Sähköenergian riittävä ja häiriötön saanti on tärkeämpää kuin koskaan elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle. Sen merkitys vain kasvaa digitalisoinnin edetessä vauhdilla.
Itä-Suomen maantieteellistä saavutettavuutta on Bromanin mielestä parannettava liikenneväyläinvestoinnein. Erityisesti lentoliikenne on turvattava Joensuun ja Kajaanin lentokentille myös nykyisen sopimuskauden päätyttyä 2028.
Lisäksi saavutettavuus on keskeistä matkailuelinkeinolle, joka on yksi Bromanin viidestä kehittämisen pääkohdasta. Itä-Suomen pitää hänen mukaansa panostaa erä- ja luontomatkailun kehittämiseen ja kansainväliseen markkinointiin. Ulkomaisten kävijöiden määrä on Itä-Suomessa jäänyt liian pieneksi etenkin itärajan sulkeuduttua. Harri Broman otti myös kantaa, miten yrittämistä voidaan lisätä Itä-Suomessa.
”Oppilaitoksilla on tärkeä tehtävä osaamista ja yrittäjähenkistä asennetta kohentamalla. Rahoituksen saatavuutta on helpotettava yrittäjiksi aikoville ja kehittyville yrityksille. Kansainvälisiä yhteyksiä ja verkostoja on vahvistettava ja työperäistä maahanmuuttoa lisättävä.”
Itä-Suomi on takamatkalla saavutettavuudessa…
Myös Joensuun strategiajohtaja Sami Laakkonen puuttui itäisen Suomen saavutettavuuteen.
Laakkonen uskoo, että positiivinen väestökehitys keskittyy entistä enemmän suuriin tai keskisuuriin yliopistokaupunkeihin kuten Joensuuhun, Kuopioon ja Lappeenrantaan Itä-Suomessa, koska hyvät työ-, opiskelu- ja harrastusmahdollisuudet houkuttelevat muuttajia ja ovat myös aktiiviväestön pitotekijöitä. Hän piti Bromanin tapaan lentoliikenteen sekä energiahuollon turvaamista keskeisinä saavutettavuuden avaintekijöinä.
”Tarvetta on myös ratayhteyksien parantamiseen Itä-Suomessa raideliikenteen nopeuttamiseksi. Itäsuomalaisten yritysten logistisia kustannuksia on vähennettävä. Vuoksen vesistöalueen teollisuuskuljetukset ovat viime vuosina lisääntyneet selvästi, mutta Saimaan kanavan sulkeutuminen haittaa niitä. Positiivista on Itä-Suomen tienpidon määrärahojen kasvu tälle vuodelle yli 120 milj. euroon. Kehityksen soisi jatkuvan, koska tarvetta on paljon tiestön kohentamiseen.”
… ja matkailutuotteiden tunnettuudessa
Visit Karelian kehityspäällikkö Terhi Millar muistutti, että Itä-Suomella on potentiaalia saavutettavana etenkin kansainvälisessä matkailussa, mutta se vaatii paljon työtä ja taloudellisia panostuksia tunnettuuden lisäämiseen samoin kuin omaleimaisten matkailupalvelujen ja -tuotteiden kehittämiseen sekä markkinointiin.
”Huolena on kuitenkin valtakunnallisten ja alueellisten matkailun edistämisorganisaatioiden voimavarojen merkittävä leikkaus. Itä-Suomen matkailu oli suuresti riippuvainen venäläisistä turisteista eikä heidän poisjääntiään ole saatu vielä korvattua, vaikka kotimaisia matkailijoita käy kohtalaisesti. Markkinointiponnisteluja suunnataan nyt etenkin saksankieliseen Keski-Eurooppaan.”
Visit Karelian ja Business Joensuu Oy:n kovana tavoitteena on kasvattaa Pohjois-Karjalan matkailuyöpymisten määrä nykyisestä reilusta puolesta miljoonasta vuodessa miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Se vaatii kesä-heinäkuulle painottuvan kävijämäärän tasaisempaa ja kasvavaa jakautumista muille vuodenajoille.
Työmarkkinat ovat muutostilassa – useita skenaarioita jatkosta
RT:n työmarkkinajohtaja Jukka Sarhimaa käsitteli Suomen työmarkkinajärjestelmän ja -tilanteen muutossuuntia. Hänen mukaansa vientivetoinen malli on vakiintunut Suomeen palkkanormina viidessä viimeisimmässä työmarkkinaratkaisussa, myös tänä vuonna aikaansaadussa.
”Vuoden 2026 alusta mahdollisesti voimaan tulevat, vielä valmisteltavat työsopimuslain muutokset merkitsevät osin uusia asetelmia työnantaja- ja työntekijäsuhteessa muun muassa irtisanomisiin ja työsuhteen määräaikaisuuksiin liittyen. Tämän vuoden alusta voimaan tulleet sovittelujärjestelmän uudistukset tuovat muutoksia työmarkkinoiden neuvottelu- ja kiistatilanteisiin. Maan hallituksen reformit ja leikkauksetkin voivat vaikuttaa työmarkkinoihin ja toimintaympäristöön”, totesi Sarhimaa.
Hän visioi kolmenlaisia kehitysskenaarioita työmarkkinoille. Yksi niistä on ”kylmä sota” eli vastakkainasettelun lisääntyminen työmarkkinaosapuolten kesken ja työehtosopimusten yleissitovuuden heikkenemisen myötä yrityskohtaisten sopimusten yleistyminen. Toinen vaihtoehtoinen näkymä on liennytyksen alkaminen työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä sekä siitä seuraava työehtosopimusjärjestelmän kehittyminen. Kolmas visio on yhteiskunnan ja työmarkkinoiden kääntyminen poliittisesti vasemmalle, mikä voisi johtaa muun muassa sopimusten yleissitovuuden kasvuun vastoin nykykehitystä.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n puheenjohtajana 2023-2024 toiminut Harri Broman näki työmarkkinoiden kehitysnäkymät kohtalaisen positiivisina, mitä tulee työmarkkinaosapuolten ylätason suhteisiin. Rakentajaseminaarin puheenjohtaja, Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen muistutti, ettei ainakaan julkinen sektori voi olla palkkajohtajana, koska Suomi elää viennistä nyt ja jatkossakin. Kotimarkkinateollisuuden on sopeuduttava vientivetoisiin palkkaratkaisuihin ja joustavampiin työehtosopimuksiin.
Katso myös
Lisätietoja
Kimmo Anttonen
Aluepäällikkö
kimmo.anttonen@rt.fi +358 50 449 3479Talonrakennusteollisuus ry, Itä-Suomi