Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piirin, INFRA Pohjois-Savon ja Kuopion alueen kauppakamarin Kuntavaalipaneeli -tilaisuus 25. maaliskuuta käsitteli ”Rohkea ja kasvava Kuopio” -pääteemaa kahdesta näkökulmasta: ”Kuopion vetovoimainen kaupunki-imago” sekä ”Elinvoimainen ja innovatiivinen Kuopio”.
Kuopion kunnallisvaaliehdokkaista paneelissa olivat Aleksi Eskelinen (kesk), Susanna Käsnänen (vihr), Karoliina Partanen (kok), Risto Räty (kd) ja Neeta Röppänen (sdp). Paneelin vetäjinä toimivat Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen ja kauppakamarin kasvujohtaja Tiina Hartikainen.
Panelisteja evästänyt Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kertoi, että kunnilla on suuri vaikutusvalta alueensa elin- ja vetovoiman kehittämisessä. Tässä elinvoimatehtävässä onnistuminen korostuu nyt, kun terveys- ja sosiaalitoimi samoin kuin pelastustoimi siirtyivät uusille hyvinvointialueille.
”Kunnille jäi edelleen maankäytöstä, opetustoimesta ja elinkeinopolitiikasta päättäminen sekä niiden resurssointi. Kunnat vaikuttavat siten merkittävästi myös rakennusalan tulevaisuuteen. Riittävä, monipuolinen ja laadukas asuntotuotanto sekä muu rakentaminen ovat alueellisia vetovoimatekijöitä. Ne luovat työpaikkoja ja verotuloja. Siten rakentamisella ja kuntataloudella on keskinäinen kohtalonyhteys. Siksi Rakennusteollisuus RT on järjestänyt kunnallisvaalitapahtumia useilla paikkakunnilla kumppaniensa kanssa”, kertoi Randell.
Aiemmin Turun kaupunginjohtajana toiminut Aleksi Randell muistutti kuntien yhteiskunnallisen roolin olevan isossa muutoksessa. ”Siksi niiden tulee analysoida uusi toimintaympäristönsä ja tehtäväkenttänsä sekä uudistaa strategioitaan. Kilpailu asukkaista, osaajista ja investoinneista kiristyy, minkä vuoksi kunnan elin- ja vetovoima ovat entistä tärkeämpiä. Vaimea kasvu ei riitä ruokkimaan kehitysinvestointeja.”
Asuntotuotantoa elvytettävä normaalitasolle
Panelisteilta kysyttiin, pitäisikö Kuopioon rakentaa enemmän asuntoja, kun viime vuonna niitä valmistui enää noin 540. Tänä vuonna määrä voi pudota 200:een. VTT:n laskelmien mukaan normaali asuntotarve olisi 880-1000/v. Muutamia vuosia sitten huippulukemat olivat jopa 1200-1400. Muut panelistit paitsi tyhjien asuntojen yhä suuresta määrästä muistuttanut Risto Räty kannattivat asuntotuotannon nostamista lähivuosina normaalitasolle, jottei siitä tule vuosikymmenen loppupuolella asukasluvun ja vetovoiman kasvun pullonkaulaa.
Susanna Käsnänen näki riittävän asuntotuotannon vaikuttavan myönteisesti asuntojen kohtuulliseen hintatasoonkin. Karoliina Partasen mukaan siihen vaikuttaa myös kaavoituksen, rakennusluvituksen ja muun sääntelyn joustavoiminen niin, että rakentajille annetaan takuuaika virkamieskäsittelylle. Hän kannatti myös täydennysrakentamista Kuopion keskustaan. Risto Räty kaipasi Kuopion kaavoitukseen parempaa maankäytön ja rakentamisen osaamista sekä viheralueiden varaamista enemmän rakennusmaaksi. Aleksi Eskelinen ja Neeta Röppänen pitivät monipuolista asuntotuotantoa tärkeänä erilaisiin asumistarpeisiin vastaamisessa. Eskelinen ei vähentäisi viheralueita vaan mieluummin lisäisi niitä Kuopion ”Hyvän elämän pääkaupunki” -imagon nimissä.
Asukasluvun kasvukehitykseen vauhtia
Kun asuntojen tarve kytkeytyy asukasluvun kehitykseen ja se muun muassa työllisyysnäkymiin, saivat panelistit vastattavakseen myös, miten Kuopiosta tulisi urbaani vetovoimainen metropoli, jonka asukasluvun kehitys vauhdittuisi 150 000:een vuoteen 2040 mennessä nykyisestä 125 000:stä. Virallinen väestöennuste kertoo 137 000 asukkaasta v. 2040.
Karoliina Partanen ja Risto Räty nostivat keinoksi muun muassa Kuopion ja Siilinjärven kuntaliitoksen. Neeta Röppänen tähdensi yritysten keskeistä roolia työpaikkojen ja investointien lisäämisessä. Susanna Käsnänen muistutti vihreän siirtymän, kiertotalouden ja muiden nousevien uusien teknologia-alojen mahdollisuuksista. Aleksi Eskelinen korosti kansainvälistymisen ja luontomatkailun merkitystä sekä Kuopion liikenteellisen saavutettavuuden kohentamista.
Matkailumarkkinointiin ja -palveluihin panostus sai laajempaa kannatusta. Siltä osin muistutettiin kunta- ja maakuntarajat ylittävän yhteistyön sekä lentoyhteyksien lisäämisestä. Uusia tulevaisuuden mahdollisuuksia nähtiin vetytaloudessa, strategisessa kaivosteollisuudessa ja kasvavassa puolustusteollisuudessa esimerkiksi verkottumalla muualla toimivien veturiyritysten kanssa.
Vetyteollisuuteen ja terveysteknologiaan panostuksia?
Yleisöpuheenvuorossa Savon Voiman toimitusjohtaja Juha Räsänen totesi, että Kuopion seudullekin on mahdollista syntyä Joensuun tapaan vedyntuotantolaitos toimintaedellytysten puolesta. Aleksi Eskelisen mukaan Kuopion Energian ja Savon Voiman voimavarojen yhdistämisellä olisi tältä osin mahdollisesti otettavissa uraauurtavia kehitysaskelia. Risto Räty piti vetyvoimalahanketta miniydinvoimalaa järkevämpänä Kuopioon.
Kuntien vetovoimasta yritystoiminnalle kertovassa viimeisimmässä Kuntarankingissa Kuopio on noussut muutaman sijan 15:nneksi. Ykkösenä on yhä Seinäjoki. Joensuu on 11. sijalla. Yritysmyönteisyyden lisäämiskeinoina panelistit näkivät vuorovaikutuksen parantamisen kaupungin ja yritysten kesken, yrittäjyyskasvatuksen, viranomaisbyrokratian keventämisen ja päätösten nykyisen yritysvaikutusarvioinnin tehostamisen.
Kansainvälisten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien tehokkaampaa houkuttelemista Kuopioon pidettiin yksimielisesti tärkeänä. Siihen on hyviä edellytyksiä muun muassa korkeakoulun, yliopiston, kaupungin ja yritysten yhteistyöllä. Kärkialana on terveys- ja hyvinvointiteknologia niin, että Kuopion seudusta voisi tulla esimerkiksi lääkekehityksen ”piilaakso”. Tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia olisi lisättävä nykyisestä reilusta kahdesta lähemmäs neljää prosenttia alueen bruttokansantuotteesta.
Teksti: Ilpo Lommi