Yhä useampi infrayritys tähyää Ruotsin markkinoille – mikä siellä odottaa?

INFRA ry:n jäsenten yhteydenotot Ruotsin markkinoille laajentamisesta ovat olleet kasvussa. Kyselyt koskevat esimerkiksi urakkasopimuksia, työsuhdeasioita, henkilö- ja konevakuutuksia, viranomaisraportointia ja verotusta. Pohjois-Suomi ja Pohjanmaa painottuvat, mutta yksittäisiä kyselyitä tulee kaikkialta Suomesta. Kynnys lähteä Ruotsiin on todennäköisesti madaltunut, kun suuret, kasvuhaluiset suomalaisyhtiöt ovat käynnistäneet siellä isoja urakoita ja perustaneet tytäryhtiöitä. Pienemmät jäsenet kokevat, että on helpompi mennä suomalaistaustaisen päätoteuttajan kumppaniketjuun. Ruotsiin lähteneet korostavat ennakkovalmistelua; siihen panostettu aika ja raha näkyvät urakan aikana. INFRAn opas Ruotsissa urakointiin auttaa arvioimaan omia valmiuksia ja tunnistamaan asiat, joista pitää ottaa selvää.

Työskentelin kesän Kreate Sverigellä Tukholman ohitustien tunnelityömaalla projekti-insinöörinä. Tehtäviin kuului mm. työmaapäiväkirjan pitoa, henkilöstö- ja koneresurssien hallintaa, aikataulutusta ja raportointia. Työkulttuurissa korostui sosiaalinen kanssakäyminen; fika-hetket eli kahvitauot olivat suuressa arvossa ja lounas pyrittiin syömään yhdessä. Käytössä oli ”skandinaviska språk” – ruotsia ja norjaa suloisessa sopusoinnussa. Tarpeen mukaan täydennettiin englannilla, ja työmaalla kuuli myös puolaa ja viroa. Itselläni ruotsin kouluarvosana oli kiitettävä, käytännön kielitaito ehkä kohtalainen. Kirjallinen viestintä sujuu paremmin. Työtehtäviini ruotsinkielentaitoni riitti silti hyvin. En olisi arvannut, että infraopinnot vievät heti ulkomaille töihin. Kun tällaisen mahdollisuuden saa, kannattaa siihen tarttua rohkeasti ja kertailla ruotsin kieltä jo etukäteen. Itse olen ehdottoman kiitollinen tästä arvokkaasta oppimiskokemuksesta.

Suomalaisten infrayritysten kiinnostus Ruotsiin on kasvanut viime vuodet. Syyt ovat samat kuin virolaisilla tulla Suomeen tai ukrainalaisilla mennä Viroon: mennään kohti parempia markkinoita. Suomalaisten mahdollisuudet Ruotsissa ovat varmasti hyvät. Tärkeintä on tehdä asiat oikein jo laajentumispäätöstä suunniteltaessa. Toiseen maahan ei kannata lähteä projektiluonteisesti kokeilemaan. Ruotsalaiset julkiset tilaajat lobbaavat ulkomailla hankkeitaan, ja virallisesti ulkomaiset toimijat ovat erittäin tervetulleita, mutta käytännössä asia ei aina ole näin ruusuinen. Olen törmännyt myös ennakkoluuloihin. Paras keino vastata niihin on kunnioittaa maan toimintatapoja ja määräyksiä. Niistä pitää ottaa selvää ennalta. On harhaluulo, että kaikkialla tehdään asiat samoin tai oma tapa toimia kelpaa uudessa maassa. Nöyryys on aina tervettä, kieli- ja ammattitaito välttämättömyys. Ruotsiin ei kannata mennä kuvitellen, että englannilla pärjää. Suomalaistoimijan voi olla vaikea rekrytoida henkilöstöä, mutta paikallisen henkilöstön löytäminen on edellytys pitkäjänteiselle toiminnalle.