Tuoreiden selvitysten mukaan rakennusteollisuuden hiilijalanjälki pienenee arvioitua nopeammin. Kysely paljasti yritysten hyödyntämät päästövähennyskeinot, joiden odotetaan lähivuosina leviävän nykyistä laajamittaisempaan käyttöön.
Rakennusala voi tukea merkittävästi Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Matkaa ja etappeja päästövähennyksiin tutkailtiin neljä vuotta sitten osana Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekarttaa. Tänä vuonna tiekartta päivitettiin uusien laskelmien pohjalta.
Koko rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä 36 prosenttia syntyy rakentamisvaiheen päästöistä, eli materiaaleista, työmaatoiminnoista, logistiikasta ja jätteistä. Rakennusmateriaalien osuus on näistä suurin sekä talon- että infrarakentamisessa.
Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritykset kertoivat tiekartan päivittämiseen liittyvässä kyselyssä, millä toimenpiteillä päästöjä vähennetään nyt ja mitä aiotaan tehdä lähitulevaisuudessa. Kyselyn tueksi toteutettiin haastatteluja, joissa vähähiilisyyden edelläkävijäyritykset kertoivat ratkaisuistaan ja suunnitelmistaan.
Tulosten perusteella vähähiilisyyden toimenpiteet valtavirtaistuvat jo vuoteen 2030 mennessä.
Talon- ja infrarakentamisessa päästöjä vähennetään etenkin työmaatoiminnoissa
Talon- ja infrarakentamisen yrityksissä laajimmin ovat käytössä työmaatoimintojen vähähiilistymiseen tähtäävät keinot sekä rakenteiden elinkaaren pidentäminen. Työmaalla päästöjä säästyy käyttämällä esimerkiksi fossiilittomia polttoaineita tai sähkökäyttöisiä työkoneita ja uusiutuvaa energiaa.
Vastaajista lähes kolmannes kertoi toteuttavansa vähäpäästöisiä työmaatoimintoja useissa tai jopa kaikissa työmaakohteissaan. Kun mukaan lasketaan yritykset, joissa vähähiiliset työmaatoiminnot ovat pilottiasteella, puhutaan jo lähes 70 prosentista kyselyyn vastanneista yrityksistä.
Materiaalien osalta ympäristöä säästävistä toimenpiteistä suosituimpia ovat rakenteiden ja rakennustuotteiden, kuten teräsrakenteiden, betonin ja tiilien, uudelleenkäyttö sekä kierrätysmateriaalien käytön lisääminen.
Vastaajista yli viidennes kertoi lisänneensä kierrätysmateriaalien käyttöä ja lähes neljännes uudelleen käyttää rakenteita ja rakennustuotteita useissa tai kaikissa rakennuskohteissaan. Toimet ovat tärkeitä, sillä 78 prosenttia rakennustoiminnan päästöistä liittyy rakennusmateriaaleihin. Uudelleenkäyttö törmää kuitenkin vielä usein muun muassa lainsäädännön esteisiin.
Rakennusyhtiöt tekevät yhteistyötä muun muassa materiaalitoimittajien kanssa vähäpäästöisten ratkaisuiden kehittämiseksi. Vähähiilisten materiaalien käyttö ei kuitenkaan ole talon- ja infrarakentamisessa vielä vakiintunutta. Syynä on ennen kaikkea vähähiilisten ratkaisuiden hinta tai heikko saatavuus. Esimerkiksi fossiilivapaata terästä on toistaiseksi tuotettu vain pilottieriä, kun taas vähäpäästöistä betonia on jo varsin hyvin tarjolla.
Infrarakentamisessa päästövähennyspotentiaalia löytyy työmaatoimintojen ja materiaalien lisäksi etenkin kuljetustarvetta vähentävästä kiviainesten alueellisesta hyödyntämisestä sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien käytöstä.
Rakennustuoteteollisuudessa käytetään uusiutuvaa energiaa ja kierrätysmateriaaleja
Rakennustuoteteollisuuden yrityksistä suurin osa kertoi hyödyntävänsä energiatehokkuustoimenpiteitä useissa tai kaikissa tuotantolaitoksissaan. 60 prosenttia vastaajista käyttää tuotannossaan uusiutuvaa energiaa tai on sähköistänyt valmistusprosessejaan.
Myös kierrätysmateriaaleja hyödynnetään enenevässä määrin. Useampi kuin joka kolmas rakennustuoteteollisuuden yritys kertoi hyödyntävänsä tuotannossaan kierrätysmateriaaleja useissa tai kaikissa käyttökohteissaan. Sen lisäksi noin kolmannes kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi kierrätysmateriaalien käytön olevan pilottiasteella.
Kyselyn vastausten perusteella kierrätysmateriaalien käytön voidaan olettaa yleistyvän ennen muiden vähähiilisten materiaalien laajamittaista käyttöönottoa. Suurin osa toimijoista katsoo vuoden 2035 olevan realistinen aikataulu sille, että fossiiliton teräs sekä vähähiilinen betoni, sementti ja asfaltti ovat laajamittaisesti käytössä.
Suurimman päästövähennyspotentiaalin uskotaankin löytyvän hyvin energiaintensiivisten rakennusmateriaalien, kuten teräksen ja sementin, vähähiilistymisestä.
Yrityksissä ollaan hyvin tietoisia siitä, että jatkossa esimerkiksi sementin suuripäästöisiä raaka-aineita on kyettävä korvaamaan muilla aineilla.
Vähähiilisyystiekartan skenaariolaskelmien toivotaan antavan lisäpontta yritysten toimenpiteille. Skenaarioiden mukaan esimerkiksi talonrakentamisessa voi olla kyse noin parin miljoonan tonnin mahdollisista hiilipäästövähennyksistä.
Motivaatio korkealla ja sääntely kirittää
Kysely ja haastattelut vahvistavat, että rakennusalalla on motivaatiota edistää kiertotaloutta ja vähentää päästöjä monin tavoin.
RT:n tiekarttatyöstä vastannut ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen huomauttaa, että päästövähennysten toteuttamisessa tarvitaan myös valtion määrätietoista toimintaa.
”Suomella on kaikki edellytykset edistää rakennusalan vähähiilistymistä, mutta sääntelyn tulisi olla materiaali- ja teknologianeutraalia sekä vaatimusten realistisia ja kannustavia”, Vuorinen sanoo.
Hän lähettää yrityksille terveisiä toteamalla, että vaikka nopeat toimet ja isot satsaukset kannattaa suunnata isoihin päästöihin, pienetkin päästövähennystoimet ovat osa vastuullista yritystoimintaa.
Vapaaehtoisten toimien lisäksi vähähiilisyyteen ohjaa vahvasti rakentamisen kansallinen lainsäädäntö. Esimerkiksi vuoden 2025 alussa voimaan tuleva uusi rakentamislaki tuo mukanaan vaatimuksia rakennusten hiilijalanjäljelle.
Myös EU-lainsäädännön suuri 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamiseen kohdistuva 55-valmiuspaketti suuntaa rakennusalaa entistä tiukempiin päästövähennyksiin.
Ajureina toimivat muun muassa päästökaupan huomattava kiristyminen erityisesti rakennusmateriaalien päästöjen osalta sekä taakanjakosektorin kiristyneet päästötavoitteet työmaatoimintojen osalta.
EU:n ja kansallisen tason sääntely pyrkii uusien rakennusten energiatehokkuuteen, rakennusmateriaalien vähähiilistymiseen ja rakennusten energian käytön osalta päästöttömyyteen jo 2030 mennessä. Koko olemassa olevan rakennuskannan osalta muutos käytönaikaisen energiankulutuksen päästöttömyyteen tulee toteuttaa 2050 mennessä.
Historiallinen tiekarttatyö
Rakennusteollisuus RT laati sidosryhmiensä kanssa Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan. Se valmistui vuonna 2020 ja päivitettiin vuonna 2024.
Tiekarttatyössä selvitettiin ensimmäistä kertaa koko Suomen tasolla rakennusteollisuuden ja rakennetun ympäristön vuosittainen hiilijalanjälki, päästövähennyskeinot ja niiden edellytykset. Samalla luotiin skenaariot tulevaisuuteen vuoteen 2050 saakka. Tavoitteena oli tunnistaa suurimmat päästövähennysten osa-alueet, vähähiilisyyden mahdollistavat toimenpiteet ja keskeiset esteet.
Päivitetyssä tiekartassa Gaia Consulting Oy:n toteuttamaan kyselyyyn vastasi 102 yritystä. Mukana oli niin suuria ja keskisuuria kuin myös pieniä ja mikroyrityksiä. Valtaosa vastanneista toimijoista oli talonrakentamisen ja rakennuttamisen puolelta. Mukana oli lisäksi yrityksiä rakennustuoteteollisuudesta. Haastattelut toteutettiin kuudessa edelläkävijäyrityksessä.
