Emma Suokas uskoo Joutsenmerkin kriteereihin vastuullisessa rakentamisessa

Emma Suokkaan perheen koti näyttää ulkoa modernilta kerrostalolta, sisältä se on toimiva ja valoisa. Talo on Suomen seitsemäs Joutsenmerkitty kerrostalo.

Emma Suokas kokee, että Joutsenmerkki-kriteerien mukaan rakennettu koti tukee perheen arkipäivän vastuullisuusajattelua. Etenkin talon A-luokan energiatehokkuus oli tärkeä asia, kun perhe mietti asuntotarjonnan vaihtoehtoja.

Rakentamisen vastuullisuus ja kestävä asuminen ovat nousemassa yhä tärkeämpään asemaan asunnonostajien keskuudessa. Emma Suokas kertoo, että heillä asuntoa valittaessa tärkeimmät asiat olivat kodin toimivuus, sijainti ja rakentamisen laatu. Vastuullisuus tuli asunnossa lisäbonuksena, sillä rakentamisen ammattilaisena Suokas tiesi, mitä Joutsenmerkki tarkoittaa. Hänelle merkki edustaa tarkoin mietittyä ja hallittua rakennusprosessin läpinäkyvyyttä.

”Puolisolle korostin valinnassa talon ja asunnon energiatehokuutta ja rakennusmateriaalien turvallisuutta sekä jokaisen rakennusvaiheen laadunvarmistusta”, Suokas tiivistää.

Joutsenmerkki ottaa huomioon tiukkenevat vaatimukset

Pariskunta teki varauksen ensimmäisten joukossa heti ennakkomarkkinoinnin alkaessa ja osti asunnon vuonna 2020. Esikoinen oli jo syntynyt kauppaa tehdessä ja kuopuskin ilmoitti tulostaan juuri ennen muuttoa maaliskuussa 2022.Suokkaan mukaan hyvin suunnitellun neliön pohjaratkaisu mukautuu hyvin eri elämänvaiheisiin ja perhekoon kasvuun.

”Yksi meille iso ja tärkeä asia Joutsenmerkityssä asunnossa on se, että se pitää arvonsa. Rakentamisen ympäristövaatimukset tulevat tiukentumaan ja näissä kodeissa ne on otettu jo ennakkoon huomioon”, Suokas sanoo.

Vettä säästävät hanat ovat yksi Joutsenmerkityn rakentamisen kriteereistä. Lapsiperheessä vettä kuluu paljon, joten säästö näkyy kulutuksessa selvästi.

Leppävaaran Puustellinkalliolle rakentuu vuoteen 2030 mennessä noin 850 asunnon kokonaisuus. JM Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty talo valmistui Pasilaan vuonna 2020 ja toinen Leppävaaraan vuonna 2021. Suokkaan perheen kotitalo on JM:n Suomen ja samalla koko Suomen seitsemäs omistusasumiseen tarkoitettu Joutsenmerkitty kerrostalo.

Suokkaan perheessä lajitellaan jätteet ja kierrätetään mahdollisimman paljon. Lasten vaatteita ja leluja hankintaan käytettyinä. Esikoisen huoneesta löytyy isän 1980-luvulta peräisin oleva levysoittimen mallinen soittorasia.

Lisäpisteitä pyöränhuoltopisteestä

Joutsenmerkittyyn taloon muuttaminen ei ollut sattumaa, koska Suokas on ollut työnantajansa JM Suomen Joutsenmerkki-työskentelyssä mukana alusta asti. Vuonna 2017 hän pääsi suunnittelemaan ja jalkauttamaan yrityksen ensimmäistä uudisrakentamiselle saatua Joutsenmerkin peruslupaa.

Projektipäällikön tehtävässään Suokas sai vastuulleen Puustellinkallion alueen ja oman tulevan kotitalonsa rakentamisen. Nyt Suokas on mukana päivittämässä Joutsenmerkin neljännen sukupolven peruslupaa, joka on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alussa. JM Suomi on ainoa rakennusyritys Suomessa, joka tarjoaa Joutsenmerkittyjä kerrostaloasuntoja omistusasumiseen.

”Joutsenmerkityssä rakentamisessa on yli 40 kriteeriä, jotka käsittävät suunnittelun lisäksi koko rakentamisvaiheen. Näkyvämpiä ja asukkaille kiinnostavimpia kriteerejä ovat energiatehokkuus, kuten vettä säästävät hanat, sekä tarkoin valitut turvalliset rakennusmateriaalit ja -kemikaalit. Materiaalien ja kemikaalien hankinta on isossa roolissa kriteerien toteuttamisessa.”

Joutsenmerkityn rakentamisen valttina on myös se, että koska jokainen talo saa oman sertifikaattinsa, kaikki rakennusvaiheet ovat kolmannen osapuolen laadunvarmistusprosessin vahvistamia.

”Kriteerien täyttämiseen liittyvät myös jokaisen rakennuksen keräämät lisäpisteet. Meillä on hieno pyöränhuoltopiste, joka arkikäytössä on myös koko talon lasten ja koirien kuraeteinen”, Suokas kertoo innoissaan.

Polkupyörien pesu- ja huoltopisteestä saa lisäpisteen Joutsenmerkin auditoinnissa.

Suokas täsmentää, että osa asunnossa käytetyistä tuotteista voi olla Joutsenmerkittyjä ja osa Joutsenmerkin hyväksymiä. Esimerkiksi heillä sisämaalit ja parketti ovat Joutsenmerkittyjä tuotteita, kun taas keittiö kalusteineen ja kodinkoneineen on Joutsenmerkin hyväksymä kokonaisuus.

Luonnon monimuotoisuus uutena kriteerinä mukaan

”Nyt valmistaudumme JM:ssä ottamaan käyttöön Joutsenmerkin neljännen sukupolven kriteerit, joissa on tiukennuksia edellisiin. Täysin uutena on mukana esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen. Se näkyy siinä, että arvioimme jatkossa asiantuntijan kanssa tontin lähtötilanteen ja miten sen luonnon monimuotoisuutta voidaan säilyttää tai jopa parantaa.”

Uusissa kriteereissä näkyy myös EU:n taksonomia, kuten tonttimaan arvioiminen vastuullisuuden näkökulmasta. Hankintavaiheessa tulee jo tutkia mahdolliset ilmastoriskit ja analysoida ne.  ”Nämä on otettu aiemminkin huomioon, mutta jatkossa niihin on käytössä omat työkalunsa”, Suokas selventää.

Suokkaan perheen kotitalo on valmistunut vuonna 2022. Jokainen talo saa oman Joutsenmerkki-sertifikaatin auditoinnin yhteydessä. JM Suomessa valmistaudutaan ottamaan käyttöön Joutsenmerkin neljännen sukupolven kriteerit. Emma Suokas kertoo, että niissä on tiukennuksia edellisiin. Uutena ovat mukana esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen ja EU:n taksonomia.

Faktoja

  • Rakennettu ympäristö ja rakentaminen tuottavat noin kolmanneksen Suomen CO2-kuormituksesta.
  • JM Suomelle myönnetty peruslupa vuonna 2018 oli Suomen ensimmäinen rakennusalalle myönnetty Joutsenmerkin peruslisenssi. Nyt JM Suomi hakee peruslisenssiä neljännen sukupolven kriteereille.
  • Joutsenmerkki varmistaa ympäristöystävälliset ja kestävät valinnat sekä rakentamisen läpinäkyvyyden.
  • Joutsenmerkittyjä JM:n asuintaloja on nyt 12 kappaletta Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Uusia asuintaloja on suunnitteilla pääkaupunkiseudulle sekä Nokialle ja Tampereelle.
  • Joutsenmerkin uudisrakentamisen kriteeristössä on 43 pakollista kriteeriä ja 23 lisäpistekokonaisuutta, joiden alta tulee kerätä esimerkiksi kerrostalossa vähintään 23 lisäpistettä.
  • Kriteerit koskevat muun muassa rakennuksen energiankäyttöä, rakennusprosessin laadunvalvontaa sekä rakennustuotteiden ja -kemikaalien soveltuvuuden varmistamista.
  • Uudet kriteerit liittyvät muun muassa luonnon monimuotoisuuteen, rakennuksen vähähiilisyyteen sekä resurssitehokuuteen ja kiertotalouteen.
Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä