Infrarakentaja Kreate ryhtyi tuumasta toimeen vähentääkseen neitseellisten kiviainesten käyttöä ja päästöjä rakentamisessa. Kierrätysbetonista valmistettu murske korvaa luonnosta otettavia kiviaineksia niin maa- ja viherrakentamisessa kuin talonrakentamisessakin.
Suomessa raaka-aineista 55 prosenttia käytetään rakentamisessa, mistä infrarakentamisen osuus on noin 60 prosenttia. Infrasektorilla tuotetaan, muokataan ja siirretään maa- ja kiviaineksia, joita hyödynnetään niin rakentamisessa kuin infran kunnossapidossakin.
Infrasektorilla etsitään kuumeisesti keinoja neitseellisten kiviainesten käytön ja päästöjen vähentämiseksi sekä uusiomateriaalien hyödyntämiseksi.
Vaativan infran rakentamiseen keskittynyt Kreate on edistänyt kiertotaloutta määrätietoisesti jo vuosia. Yksi esimerkki on yhtiön kehittämä ja valmistama kierrätystuote KreMu.
”KreMu syntyy betonijätteestä, jonka käsittelemme ja murskaamme valvotussa prosessissa siten, että sen status ei ole enää jäte, vaan tuote. Työmaat voivat käyttää sitä ilman lupabyrokratiaa ja lähes neitseellisen kiviaineksen tavoin niin maa-, viher- kuin talonrakentamiseenkin”, kertoo kiertotalouden tuotantopäällikkö Topias Lahti Kreatelta.
KreMusta tykkäävät molemmat: luonto ja rahapussi
Syksyllä 2022 voimaan tullut EEJ- eli Ei enää jätettä -asetus mahdollisti betonin kierrätyksen yleistymisen rakennusalalla.
”Tietoisuuden lisääntyessä aina vähemmän ja vähemmän rakennuskohteiden purkujätettä jätetään hyödyntämättä uudelleen. Suuressa roolissa ovat myös tilaajat ja kunnat, jotka määrittävät reunaehdot rakentamisessa käytettäville materiaaleille ja purkujätteen hyödyntämiselle kohteissa. Rakentajilla on intoa hyödyntää kierrätysmateriaaleja, kunhan tilaajat sen mahdollistavat”, summaa Kreaten kiertotalousjohtaja Tuomo Joutsenoja.
Muiden kiertotaloustuotteiden tavoin myös kierrätetty betonimurske KreMu vähentää ympäristövaikutuksia ja auttaa osaltaan rakentajia täyttämään kestävyystavoitteensa. Samalla se tuo selvää säästöä rakentamisen kustannuksiin.
”Betonimurskeella voidaan korvata infrarakentamisessa tarvittavaa kalliomursketta, jolloin säästämme luonnon kiviaineksia. Samalla tulee kustannussäästöjä; kierrätysmurskeen käyttö voi olla jopa yli puolet halvempaa kuin neitseellisen kiviaineksen”, vertaa Joutsenoja.
Infrarakentamisessa tyypillisiä kohteita purku- ja ylijäämäbetonista tuotetulle murskeelle ovat rakenteiden kantavat ja jakavat kerrokset, joissa ne korvaavat luonnonmateriaaleja.
Ratahanke pihisti päästöjä 440 000 bensa-autokilometrin verran
Keväällä 2023 lanseerattua KreMua on hyödynnetty onnistuneesti muun muassa teiden pohjarakenteissa, kenttärakenteissa sekä teollisuus- ja varastorakennusten alapohjissa.
”Parhaillaan käytämme sitä Helsinki–Riihimäki-ratahankkeessa. Se korvaa kalliomurskeen stabilointipedeissä, paalulaatan alustoissa ja huoltotiellä. Saavutamme näin 62 tonnin CO2e-päästösäästön verrattuna neitseellisen materiaalin käyttöön, mikä vastaa reilun 440 000 kilometrin ajoa bensa-autolla”, laskeskelee Kreaten ympäristöpäällikkö Sami Häkkinen.
Suomen vaativimpiin siltaprojekteihin kuuluvan Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen hankkeessa Paraisilla kiertotalous on viety askeleen pidemmälle. Työmaalle on haettu ympäristölupa betonijätteen käsittelylle ja EEJ-menettelylle, mikä mahdollistaa betonimurskeen valmistamisen suoraan työmaalla ja hyötykäytön ilman erillistä lupaa.
”Betonijätteen muokkaaminen murskeeksi suoraan paikan päällä vähentää merkittävästi kuljetusmatkoista aiheutuvia kustannuksia ja päästöjä”, kertoo Häkkinen, joka toimii hankkeen ympäristöpäällikkönä.
Kreate myös vastaanottaa maa-aineksia ja jätteitä sekä jatkojalostaa ja myy monipuolisia tuotteita useilta kiertotalousalueiltaan. ”Olemme laajentaneet kiertotaloustoimintaa suunnitelmallisesti, ja myymme kiertotaloustuotteita ahkerasti myös muille rakennusalan toimijoille”, Lahti iloitsee.
Pitkäjänteistä kehitystä ja resurssitehokkuutta
Rakennusala etsii resurssitehokkaampia tapoja toteuttaa kohteita. Esimerkiksi Kreatella kierrätysmateriaalien hyödyntämisestä ja jätteiden vähentämisestä on tullut osa arkea.
”Tavoitteenamme on käyttää kaivumaat sekä purettavat materiaalit joko sellaisenaan tai jalostettuna heti työmaalla tai mahdollisimman lähellä sitä. Aina kun hankkeen lupaehdot sallivat, valitsemme uusiomateriaaleja tai vähäpäästöisempiä materiaalivaihtoehtoja”, kiertotalousjohtaja Tuomo Joutsenoja summaa Kreaten kiertotalousperiaatteita.
”Mitä enemmän pystymme käyttämään kierrätysmateriaaleja, hallitsemaan sivuvirtoja ja vähentämään luonnonmateriaalien käyttöä sekä jätteen määrää, sitä materiaalitehokkaampia olemme.”
Omat kiertotalousalueet mahdollistavat kehitystyön ja kierrätystuotteiden testauksen.
”Teimme esimerkiksi yhteen kiertotalousterminaaliimme varastokentän ’kylmäasfaltilla’ eli käytöstä poistettujen kattohuopapalojen ja jäteasfaltin sekoituksella. Hirvihaaran kiertotalousalueella rakennamme uusiomateriaaleista suojavallia ampumaradan ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Tällaisilla omilla valinnoilla löydetään uusia ratkaisuja infrarakentamiseen”, Joutsenoja mainitsee.
