Toimiva logistiikka ja hyvä saavutettavuus varmistavat suomalaisten turvallisuuden, hyvinvoinnin ja sujuvan arjen. Riittävällä väylärahoituksella rakennamme ja pidämme kunnossa tarpeitamme vastaavaa liikennejärjestelmää, joka turvaa niin kriisinkestävyyden kuin kasvun. Jotta väyläverkko palvelisi parhaalla tavalla, tarvitsemme aiempaa kunnianhimoisempaa liikennepolitiikkaa.
Tavoitteemme
- Perustetaan liikennepolitiikka kunnianhimoiseen visioon Suomen pääteiden ja -ratojen modernisoimisesta. Tarvitsemme myös pitkäjänteisen suunnitelman vision toteuttamiseksi.
- Etsitään aktiivisesti isoille väylähankkeille uusia rahoitusmalleja budjettikehyksen ulkopuolelta. Ratkaisut löytyvät elinkaari- ja rahastomalleista sekä valtionomaisuuden myyntituloista, joilla tulee pääomittaa infrainvestointeja tarvittaessa yksityisrahoituksella täydentäen.
- Varmistetaan myös budjettikehykseen riittävä, kustannustason nousun kestävä rahoitus niin liikenteen kehitysinvestoinneille kuin perusväylänpidollekin – muuten emme saa kirittyä korjausvajetta kiinni.
- Saavutettavuudestaan riippuvaisessa maassa liikennepolitiikan rooli on strateginen, joten jatkossa myös valtioneuvostolla ja pääministerillä on oltava siinä keskeinen rooli.
- Nostetaan liikennepolitiikka EU-prioriteetiksi, hyödynnetään aiempaa systemaattisemmin EU-rahoitusta ja tiivistetään pohjoismaista yhteistyötä liikenteen kehittämisessä.
- Vähennetään infrarakentamisen ympäristöhaittoja poistamalla sääntelyssä ja kaavoituksessa piilevät esteet sekä uudistamalla hankintamenettelyjä niin, että rakentajien ratkaisut päästöjen ja häiriön vähentämiseksi, luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi yleistyvät valtavirraksi.
- Kasvatetaan tietopohjaa liikenneinvestointien dynaamisesta vaikutuksesta yhteiskunnassa lisäämällä aiheeseen liittyvää tutkimusta ja luomalla sen ympärille monitieteinen osaamisklusteri.
- Uudistetaan liikenteen vero- ja maksukäytännöt vastaamaan liikenteen käyttövoimamurrosta.
Toimivan infrastruktuurin rooli yhteiskunnassa
Meillä on varaa nostaa reilusti liikennepolitiikan kunnianhimoa, sillä infran merkitys hyvinvoinnillemme on suuri ja kasvusuunnassa.
Harvaan asuttu Suomi on Euroopan perukalla, kaukana vientiteollisuuden päämarkkina-alueista. Tuotanto on hajautunut eri puolille laajaa maata. Liikenneverkkoa kehittämällä ja kunnostamalla lisäämme elinkeinoelämän kilpailukykyä ja arjen sujuvuutta haastavista lähtökohdistamme huolimatta.
Lähivuosina strategisia investointipäätöksiä liikenneverkkoon ja muuhun infraan tarvitaan aiempaa enemmän vahvistamaan sijoittajien luottamusta, ylläpitämään kasvua ja varmistamaan vihreän siirtymän teollisuusinvestoinnit. Esimerkiksi tunnin junien kaltaisilla isoilla investointihankkeilla vaikutetaan strategisella tasolla ja pitkäaikaisesti työvoiman liikkuvuuteen, talouskasvun edellytyksiin ja liikenteen päästöihin.
Infrastruktuurin roolia korostaa myös geopolitiikka. Olemme riippuvaisia meriyhteyksistä Euroopan satamiin, mutta turvallisuusriskit Itämerellä ovat kasvaneet. Huoltovarmuus, yritysten toimintavarmuus ja tehokas maanpuolustus edellyttävät maayhteyden vahvistamista muuhun Pohjolaan ja Itä-Suomen liikenteellisten tarpeiden uudelleentarkastelua.
Keskeiset uudistustarpeet 2020–2050
Tarvitsemme kunnianhimoisen, yli vuosikymmenten kantavan vision pääteiden ja -ratojen modernisoinnista. Tavoitteena on oltava pääväylien nelikaistaisuus ja kaksiraiteisuus, oikea-aikainen ja riittävä kunnossapito, digitalisaation hyödyntäminen sekä kattava puhtaiden käyttövoimien jakeluinfrastruktuuri. Vision on huomioitava niin maan sisäinen kuin ulkoinenkin saavutettavuus.
Vanhoilla eväillä ei nykyhetken liikennehaasteita ratkaista. Väylärahoitus on ollut reilusti alimittainen 2000-luvun ensimmäiset vuosikymmenet. Tämän seurauksena väyläverkkomme korjausvelka on jo neljä miljardia euroa. Velka vaikuttaa kaikkien arkeen, liikenneturvallisuuteen ja kuljetusten täsmällisyyteen.
Tilanteen korjaamiseksi väylärahoituksen osuuteen budjettikehyksessä tarvitaan korjausliike. Lisäksi isoille kehittämishankkeille on etsittävä rahoitusmalleja kehyksen ulkopuolelta. Jotta hankkeet saadaan oikea-aikaisesti liikkeelle, aloituspäätöksiä on rohjettava tehdä myös ehdollisina niin, että hankesuunnittelu voi jatkua taustalla, kun rahoitusta vielä järjestellään. Kuokka pannaan maahan, kun rahoitus on varmistunut.
Oman liikennevisiomme kirkastaminen ja omien hankkeidemme tasainen edistäminen parantavat edellytyksiämme myös EU-rahoituksen systemaattisempaan ja suurempaan hyödyntämiseen.
Liikenneinfrastruktuurin lisäksi katse kuntainfraan
Liikenteen infrastruktuurin lisäksi hyvinvoinnin peruspilareita on toimiva ja kustannustehokas kuntainfra: kadut, vesihuolto- ja energiaverkostot, urheilu- ja viheralueet. Kuntainfran toimintavarmuuden varmistamisessa avainasemassa on hankintaosaaminen ja saumaton yhteistyö infrahankkeissa. Lue lisää aiheesta INFRA ry:n sivuilta.
Ajankohtaista liikenteestä ja infrasta
Infra-ala etenee kohti kansainvälistymistä ja monimuotoisuutta
Kaatamatta jätetyt puut, hulevesikosteikot ja opetusmetsät – näin YIT tukee luonnon monimuotoisuutta hankkeillaan
Lausunto itäisen Suomen ohjelmaluonnoksesta
Hallituksen infrapäätökset vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja kasvun edellytyksiä
Yhdyskuntatekniikka 2025 -näyttely kokoaa infra-alan ammattilaiset Tampereelle ensi keväänä
Tutkimus: Yritysten omistajanvaihdosten näkymät parantuneet ja lopettamisaikomukset vähentyneet
Lisätietoja
