Rakennusten energiankulutus aiheuttaa noin 30 prosenttia kokonaispäästöistä. Suomen hiilineutraaliustavoittetta ei ole mahdollista saavuttaa ilman olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden huomattavaa parantamista. Myös EU on asettanut tavoitteeksi korjausrakentamisen tuplaamisen, ja vuoteen 2050 mennessä rakennuskannan koko EU-alueella on oltava päästötöntä.
Tavoitteemme
- Kasvatetaan korjausinvestointien tasoa ja kurotaan korjausvelka kiinni. Korjausinvestointeja pitäisi kasvattaa asuinrakennuksissa ja liikenneväylissä lähes kaksinkertaisiksi, vesihuoltoverkoissa jopa kolminkertaisiksi.
- Perustetaan Suomeen laaja-alainen korjausrakentamisen osaamiskeskittymä, joka parantaa alan tuottavuutta ja vauhdittaa vihreää siirtymää.
- Mahdollistetaan EU-rahoituksen voimakas lisääminen korjausrakentamisessa uudistamalla rahoitusrakenteita ja rahoituksen hyödyntämistä laaja-alaisemmin.
- Uudistetaan ARA:n perusparannuslainoihin liittyviä takausehtoja muun muassa alentamalla takausmaksua ja pidentämällä takauslaina-aikaa, jotta taloyhtiöiden suunnitellut korjausinvestoinnit saataisiin toteutettua.
- Korotetaan kotitalousvähennyksen tasoa ja laajennetaan se koskemaan myös asunto-osakeyhtiön suorittamia korjaustoimenpiteitä.
Rakennetun omaisuuden tila
Korjausrakentamisen tarve kasvaa vuosi vuodelta. Kunnossapitoa ja korjausinvestointeja pitäisi kasvattaa merkittävästi niin rakennuksissa, liikenneväylissä kuin vesihuoltoverkoissa. Tämä on välttämätöntä päästöjen vähentämisen, sujuvan arjen sekä huoltovarmuuden kannalta.
VTT:n laskelmien mukaan täyttääksemme EU:n perusparannusstrategian (Renovation Wave) tavoitteet rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi Suomen tulisi investoida korjausrakentamiseen vuosittain 1–1,5 miljardilla eurolla.
Kiinteistökantaamme korjataan aivan liian vähän, sillä siitä uusiutuu vuosittain vain 1–2 prosenttia. Talokannan korjausvelan määrä kasvoi 24,9 miljardista eurosta 77,5 miljardiin euroon vuodesta 2000 vuoteen 2021.
Väyläverkon korjausvelka on kolme miljardia euroa. Esimerkiksi vuonna 2021 erittäin huonokuntoisia tai huonokuntoisia tie- ja rautatiesiltoja oli yhteensä yli 800.
